Santiago, 05.09.1998 (IPS) – Kahdeksan vuotta sotilasdiktatuurin p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen Chiless\u00e4 ei ole p\u00e4\u00e4sty alkua pitemm\u00e4lle kadonneiden ja murhattujen kohtalon selvitt\u00e4misess\u00e4. Syyskuun 11. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1973 kenraali Augusto Pinochet kaappasi vallan sosialistiselta presidentilt\u00e4 Salvador Allendelta ja alkoi vainota oppositiota h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti. Vain parin sadan vainoissa kadonneen j\u00e4\u00e4nn\u00f6kset on sittemmin l\u00f6ydetty.<\/p>\n
<\/p>\n
Sotilashallituksen suojeluksessa <\/p>\n
toimineet armeija ja poliisi pid\u00e4ttiv\u00e4t ja <\/p>\n
kiduttivat niiden puolueiden j\u00e4seni\u00e4 ja <\/p>\n
kannattajia, jotka olivat tukeneet Allenden <\/p>\n
demokraattisesti valittua vasemmistohallitusta. <\/p>\n
P\u00e4\u00e4kaupungin Santiagon jalkapallostadionista <\/p>\n
tehtiin v\u00e4liaikaisesti keskitysleiri.<\/p>\n
Jotkut vainotut onnistuivat pakenemaan <\/p>\n
ulkomaille. Monet muistavat viel\u00e4, kuinka <\/p>\n
Suomeenkin saapui pime\u00e4n\u00e4 joulukuun p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 <\/p>\n
1973 noin sadan chilel\u00e4isen joukko, joka oli <\/p>\n
ensimm\u00e4inen maamme vastaanottama poliittisten <\/p>\n
pakolaisten ryhm\u00e4. Seuraavina vuosina Suomeen <\/p>\n
saapui viel\u00e4 toista sataa chilel\u00e4ist\u00e4 <\/p>\n
pakolaista.<\/p>\n
Sotilaskaappausta <\/p>\n
seuranneina vuosina tuhansia ihmisi\u00e4 murhattiin <\/p>\n
tai katosi. 1978 Pinochet s\u00e4\u00e4d\u00e4tti lain, jolla <\/p>\n
my\u00f6nnettiin yleinen armahdus <\/p>\n
ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyneille. Vainon <\/p>\n
jatkuessa uusia armahduslakeja s\u00e4\u00e4dettiin viel\u00e4 <\/p>\n
1983 ja 1986.<\/p>\n
Sotilasvallan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 <\/p>\n
1990 kristillisdemokraattisen presidentin <\/p>\n
Patricio Aylwinin siirtym\u00e4kauden hallitus <\/p>\n
asetti komission tutkimaan diktatuurin aikaisia <\/p>\n
ihmisoikeusrikkomuksia. Seuraavana vuonna <\/p>\n
ty\u00f6ns\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt komissio ilmoitti, ett\u00e4 <\/p>\n
vuosina 1973-1990 runsaat 2 000 ihmist\u00e4 <\/p>\n
murhattiin ja 1 500 katosi j\u00e4ljett\u00f6miin.<\/p>\n
Viime vuosikymmenen alusta n\u00e4ihin p\u00e4iviin <\/p>\n
vain parin sadan kadonneen ruumiit on l\u00f6ydetty.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n vuoden toukokuussa maan <\/p>\n
pohjoisosassa Pisaguassa paljastui hauta, josta <\/p>\n
kaivettiin esiin kaksi ruumista. Samalta <\/p>\n
paikalta oli l\u00f6ydetty 20 kadonneen ruumiit <\/p>\n
1990.<\/p>\n
"Sotilaiden olisi my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4 <\/p>\n
menneisyyden virheet ja pyydett\u00e4v\u00e4 anteeksi", <\/p>\n
sanoi sosialistien kansanedustaja Juan Pablo <\/p>\n
Letelier toukokuisen l\u00f6yd\u00f6n yhteydess\u00e4. <\/p>\n
Pinochetin salainen poliisi murhautti <\/p>\n
Washingtonissa vuonna 1996 Letelierin is\u00e4n <\/p>\n
Orlando Leterierin, joka oli entinen <\/p>\n
ulkoministeri.<\/p>\n
"N\u00e4iden herrojen <\/p>\n
(sosialistien) olisi ensin itse pyydett\u00e4v\u00e4 <\/p>\n
anteeksi", kenraali Pinochet vastasi.<\/p>\n
Entinen diktaattori ei ole luopunut <\/p>\n
propagandastaan, jonka mukaan Allenden <\/p>\n
sosialistihallitus oli 1973 viem\u00e4ss\u00e4 maata <\/p>\n
perikatoon. Laajat piirit Chiless\u00e4 nielev\u00e4t <\/p>\n
t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 t\u00e4m\u00e4n selityksen <\/p>\n
sotilaskaappauksen oikeutukselle "kansakunnan <\/p>\n
pelastajana".<\/p>\n
Kidutuksiin ja murhiin <\/p>\n
syyllistyneit\u00e4 sotilashenkil\u00f6it\u00e4 ei ole saatu <\/p>\n
tuomiolle, koska Chiless\u00e4 ei ole riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 <\/p>\n
poliittista tahtoa diktatuurin aikana tehtyjen <\/p>\n
ihmisoikeusrikosten selvitt\u00e4miseksi. Pinochetin <\/p>\n
vaikutusvalta ja armeijalle my\u00f6t\u00e4mielinen <\/p>\n
oikeisto ovat torpedoineet kaikki yritykset. <\/p>\n
Jotkut oikeistovoimat kannattavat kadonneiden <\/p>\n
kohtalon selvitt\u00e4mist\u00e4, mutta vastustavat <\/p>\n
sotilaiden viemist\u00e4 oikeuteen.<\/p>\n
82-<\/p>\n
vuotias Pinochet oli armeijan ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 <\/p>\n
t\u00e4m\u00e4n vuoden maaliskuuhun saakka, mink\u00e4 j\u00e4lkeen <\/p>\n
h\u00e4nest\u00e4 monien puolueiden vastustuksesta <\/p>\n
huolimatta tuli elinik\u00e4inen senaattori – h\u00e4nen <\/p>\n
itsens\u00e4 vuonna 1981 julistaman perustuslain <\/p>\n
turvin. Pinochetin vaikutusvaltaa ja henkist\u00e4 <\/p>\n
otetta Chilen yhteiskunnasta kuvaa se, ett\u00e4 <\/p>\n
vasta h\u00e4nen "armollisella suostumuksellaan" <\/p>\n
hiljattain p\u00e4\u00e4tettiin, ett\u00e4 syyskuun 11:t\u00e4 <\/p>\n
vietet\u00e4\u00e4n t\u00e4n\u00e4 vuonna viimeist\u00e4 kertaa <\/p>\n
sotilaskaappauksen muistop\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Se korvataan <\/p>\n
ensi vuonna kansallisen yhten\u00e4isyyden p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
Pinochetin mukaan 1970-luvulla ihmisi\u00e4 <\/p>\n
katosi, koska maassa k\u00e4ytiin "kumouksellista <\/p>\n
sotaa" ja monet uhrit olivat omien tovereidensa <\/p>\n
hautaamia vasemmistosissej\u00e4.<\/p>\n
Aylwinin <\/p>\n
johtaman siirtym\u00e4kauden aikana vuosina 1990-<\/p>\n
1994 keskustavasemmistolaisen hallituksen <\/p>\n
esitt\u00e4m\u00e4t muutokset sotilaita koskevaan <\/p>\n
armahduslakiin kaatuivat senaatin <\/p>\n
oikeistolaisen enemmist\u00f6n vastustukseen.<\/p>\n
Eduardo Frein johtaman nykyisen <\/p>\n
keskustavasemmistolaisen hallituksen aikana <\/p>\n
tehdyt yritykset muuttaa tilannetta ovat nekin <\/p>\n
kilpistyneet oikeiston ja armeijan <\/p>\n
vastarintaan.<\/p>\n
Kommunistijohtaja Gladys <\/p>\n
Marin muistutti hiljattain, ett\u00e4 "Chile toimii <\/p>\n
edelleen samojen lakien ja instituutioiden <\/p>\n
alaisena kuin diktatuurin aikanakin" ja ett\u00e4 <\/p>\n
"nykyisen hallituksen ja armeijan v\u00e4lill\u00e4 on <\/p>\n
l\u00e4heisi\u00e4 yhteyksi\u00e4".<\/p>\n
Ihmisoikeusrikosten selvitt\u00e4mist\u00e4 ajavien <\/p>\n
juristien kanta on nykytilanteessa, ett\u00e4 jos <\/p>\n
uhria tai h\u00e4nen j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4\u00e4n ei ole l\u00f6ydetty, <\/p>\n
kyseess\u00e4 on ihmisry\u00f6st\u00f6 eik\u00e4 armahduslakia <\/p>\n
voida soveltaa sellaiseen tapaukseen. Juristien <\/p>\n
tulkinnan mukaan ket\u00e4\u00e4n ei voida my\u00f6sk\u00e4\u00e4n <\/p>\n
armahtaa ennen kuin h\u00e4net on todettu <\/p>\n
syylliseksi ja tuomittu. Tuomarit ovat noin <\/p>\n
kahdessasadassa tapauksessa noudattaneet t\u00e4t\u00e4 <\/p>\n
tulkintaa eik\u00e4 jutuissa ole tehty p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
Suurin osa katoamisista tai murhista <\/p>\n
nostetuista oikeusjutuista on kuitenkin <\/p>\n
noudatellut samaa umpikujaan p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4\u00e4 kaavaa. <\/p>\n
Kun siviilituomioistuimet ovat todenneet <\/p>\n
sotilaiden tai poliisien sekaantuneen <\/p>\n
tapaukseen, sotilastuomioistuimet ovat <\/p>\n
puuttuneet jutun k\u00e4sittelyyn ja oikeussaleissa <\/p>\n
on k\u00e4yty loputtomia juridisia v\u00e4ittelyit\u00e4. <\/p>\n
Yleens\u00e4 juttu on sitten siirtynyt <\/p>\n
sotilastuomioistuimeen, joka on hetimiten <\/p>\n
soveltanut armahduslakia.<\/p>\n
Pinochetin <\/p>\n
vankka asema ei ole horjunut siit\u00e4, ett\u00e4 <\/p>\n
vireill\u00e4 on h\u00e4nt\u00e4 vastaan viime vuonna <\/p>\n
Espanjassa nostettu oikeusjuttu er\u00e4iden <\/p>\n
espanjalaisten kadottua tai tultua murhatuiksi <\/p>\n
Chiless\u00e4.<\/p>\n
Joidenkin kadonneiden <\/p>\n
chilel\u00e4isten omaiset ja Chilen kommunistinen <\/p>\n
puolue ovat nostaneet t\u00e4n\u00e4 vuonna seitsem\u00e4n <\/p>\n
oikeusjuttua entist\u00e4 diktaattoria vastaan.<\/p>\n
Pinochetin itsens\u00e4 suostumusta <\/p>\n
tarvittaisiin siihen, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4 saataisiin auki <\/p>\n
diktatuurin aikaisten rikosten selvitt\u00e4miseksi. <\/p>\n
Monet piirit Chiless\u00e4 luulivatkin jo parempien <\/p>\n
aikojen koittaneen, kun Pinochet elokuussa sopi <\/p>\n
senaatin puhemiehen kanssa vallankaappauksen <\/p>\n
muistop\u00e4iv\u00e4n lakkauttamisesta.<\/p>\n
Mutta <\/p>\n
sis\u00e4ministeri Raul Troncoso katkaisi siivet <\/p>\n
poliittisen ratkaisun toiveilta ilmoittaessaan <\/p>\n
hiljattain, ettei hallituksella ole vireill\u00e4 <\/p>\n
mit\u00e4\u00e4n uusia lakiehdotuksia ihmisoikeusrikosten <\/p>\n
suhteen.<\/p>\n
Kristillisdemokraattinen <\/p>\n
senaattori Edgardo Boeninger arveli, ett\u00e4 <\/p>\n
poliittiset olosuhteet olisivat otollisemmat <\/p>\n
vasta vuonna 2000, kun maassa olisi ensin <\/p>\n
pidetty presidentinvaalit joulukuussa 1999. <\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Santiago, 05.09.1998 (IPS) – Kahdeksan vuotta sotilasdiktatuurin p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen Chiless\u00e4 ei ole p\u00e4\u00e4sty alkua pitemm\u00e4lle kadonneiden ja murhattujen kohtalon selvitt\u00e4misess\u00e4. Syyskuun 11. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1973 kenraali Augusto Pinochet kaappa… Continue Reading