Sydney, 16.09.98 (IPS) – Viime toukokuussa Indonesian diktaattorin, kenraali Suharton syrj\u00e4ytt\u00e4neet mellakat avasivat ulkomaailman silmiss\u00e4 tien muutokselle my\u00f6s miehitetyss\u00e4 It\u00e4-Timorissa. T\u00e4m\u00e4n v\u00e4kivalloin Indonesiaan 1975 liitetyn Portugalin entisen siirtomaan v\u00e4est\u00f6 ei kuitenkaan yhdy ulkopuolisten toiveikkuuteen.<\/p>\n
<\/p>\n
Tieto tuhannen indonesialaisen sotilaan vet\u00e4misest\u00e4 pois n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ulkomaisissa lehdiss\u00e4 paremmalta kuin mit\u00e4 se todellisuudessa on. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 viel\u00e4 20 000-30 000 sotilasta eli paljon enemm\u00e4n kuin Indonesian hallitus my\u00f6nt\u00e4\u00e4. Tuhannen sotilaan poistaminen oli vain kosmeettinen ele, joka ei todenn\u00e4k\u00f6isesti v\u00e4henn\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n j\u00e4nnityst\u00e4 ja v\u00e4kivaltaa saarella.<\/p>\n
Indonesian "uuden" politiikan pinnan alla piilev\u00e4t samat tekosyyt, ennakkoluulot ja selittelyt kuin ennenkin. Ulkoministeri Ali Alatas sanoi viime hein\u00e4kuussa:<\/p>\n
"It\u00e4-Timor ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 voi olla itsen\u00e4inen. Se on t\u00e4ysin mahdotonta. Se olisi eritt\u00e4in riippuvainen muista ja sen olisi hyvin vaikea tulla toimeen."<\/p>\n
It\u00e4-Timorin talouden heikkous johtuu pitk\u00e4lti siit\u00e4, ett\u00e4 Suharton perhe ja monet muut kenraalit pistiv\u00e4t omaan taskuunsa kymmeni\u00e4 miljoonia dollareita vuodessa saaren kahvin, santelipuun ja marmorin tuotannosta. Toinen syy on indonesialaisten vanha ennakkoluulo paikallisia kiinalaisia kohtaan.<\/p>\n
Kun Indonesia miehitti Timorin saaren it\u00e4osan, ensimm\u00e4isten viikkojen aikana sotilaat surmasivat ja raiskasivat satoja kiinalaisia. Kiinalaisten omistamia kauppoja ry\u00f6stettiin ja niiden omistajat tapettiin. Siihen saakka It\u00e4-Timorissa oli ollut noin 15 000 kiinalaisen vaikutusvaltainen yhteis\u00f6, joka oli luonut vankan pohjan alueen liike-el\u00e4m\u00e4lle.<\/p>\n
Kun ottaa huomioon, mit\u00e4 kiinalaisille taas kerran tapahtui viime toukokuun mellakoissa – satoja tapettiin ja usein asialla olivat "uudistusten puolesta" toimivat indonesialaiset – eiv\u00e4t asenteet Indonesiassa n\u00e4yt\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti muuttuneen muita etnisi\u00e4 ryhmi\u00e4 kohtaan. Voi olettaa, ettei Jakartan uuteen johtoon kohdistu mink\u00e4\u00e4nlaisia paineita muuttaa politiikkaa It\u00e4-Timorissa tai hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kiinalaisten kauppiastaitoja.<\/p>\n
Sit\u00e4 ett\u00e4 Suhartoa seuranneen hallinnon muutokset It\u00e4-Timorin -politiikassa ovat pitk\u00e4lti kosmeettisia todistaa sekin, ett\u00e4 Jakarta torjuu vaatimukset kansan\u00e4\u00e4nestyksest\u00e4 vetoamalla sis\u00e4llissodan vaaraan.<\/p>\n
Jos sis\u00e4llissodan pelko jossakin maassa olisi riitt\u00e4v\u00e4 syy kielt\u00e4\u00e4 kokonaiselta kansalta itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeus, niin harva maa kelpaisi valtioksi – Indonesia mukaan lukien. Maa on kokenut melkoisen annoksen sis\u00e4llissotia ja v\u00e4kivaltaa, joista pahin oli 1965-66, kun miljoona indonesialaista teurastettiin muutamassa viikossa.<\/p>\n
Saman kelpoisuusehdon mukaan Indonesian suosimat Kaakkois- Aasian roistovaltiot – Burma ja Kambodzha – eiv\u00e4t luonnollisesti p\u00e4\u00e4sisi valtioiksi sen enemp\u00e4\u00e4 kuin esimerkiksi Somalia, Sudan, Kolumbia, Peru, Intia, Pakistan tai Filippiinit.<\/p>\n
Indonesia kielt\u00e4ytyy kansan\u00e4\u00e4nestyksen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 todellisuudessa sen vuoksi, ett\u00e4 se edelleenkin aikoo kielt\u00e4\u00e4 It\u00e4- Timorilta itsen\u00e4isyyden, josta maa sai nauttia muutaman lyhyen kuukauden ajan 1975.<\/p>\n
Indonesia pelk\u00e4\u00e4 ett\u00e4 kansan\u00e4\u00e4nestys itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeudesta johtaisi noloon tilanteeseen, kun vain hyvin pieni osa v\u00e4est\u00f6st\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4isi Indonesiaan liittymisen puolesta. Kun ottaa huomioon, ett\u00e4 arviolta 95 prosenttia \u00e4\u00e4nest\u00e4jist\u00e4 kannatti 1975 niit\u00e4 kahta puoluetta, jotka olivat itsen\u00e4isyyden kannalla, on ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 kansan\u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 oltaisiin kahta eri mielt\u00e4. Sis\u00e4llissodan pelolle ei t\u00e4ss\u00e4 valossa ole mit\u00e4\u00e4n perusteluja.<\/p>\n
Jakarta siis veti It\u00e4-Timorista tuhat sotilasta. Lis\u00e4ksi se osoitti t\u00e4ydellist\u00e4 hyv\u00e4n tahdon puutetta ilmoittamalla, ett\u00e4 pian alueelle l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n 800 aseettomissa joukoissa palvelevaa l\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4, opettajaa ja maatalousneuvojaa. Jos Indonesia todella haluaa helpottaa It\u00e4-Timorin l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden, opettajien ja maatalousneuvojien puutetta, miksei se l\u00e4het\u00e4 siviilej\u00e4?<\/p>\n
Osoittaa erityist\u00e4 r\u00f6yhkeytt\u00e4 ja tunteettomuutta l\u00e4hett\u00e4\u00e4 mink\u00e4\u00e4n tekosyyn varjolla lis\u00e4\u00e4 indonesialaisia It\u00e4-Timoriin n\u00e4in\u00e4 aikoina. Tilanne alueella on j\u00e4nnittynyt ja it\u00e4timorilaiset kantavat kaunaa indonesialaisia siirtolaisia kohtaan, jotka ovat vieneet heilt\u00e4 maata ja ty\u00f6paikkoja. Se ei todellakaan anna toivoa paremmasta.<\/p>\n
Mik\u00e4 sitten antaisi toivoa It\u00e4-Timorille? Se ett\u00e4 kansainv\u00e4linen yhteis\u00f6 kiinnitt\u00e4isi enemm\u00e4n huomiota asioihimme. Aivan liian kauan maailma on ollut hiljaa ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6n Indonesian armeijan harjoittaman rasistisen v\u00e4kivallan edess\u00e4, joka kohdistuu muihin saaristossamme asuviin etnisiin ryhmiin. Kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6n on korkea aika her\u00e4t\u00e4. (Inter Press Service) * Jose Ramos Horta sai jaetun Nobelin rauhanpalkinnon 1996 yhdess\u00e4 It\u00e4-Timorin piispan Carlos Ximenes Belon kanssa. Ramos Horta on my\u00f6s Timorin kansallisen vastarinnan neuvoston (CNRT) varapresidentti. 8 Copyright IPS, kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Sydney, 16.09.98 (IPS) – Viime toukokuussa Indonesian diktaattorin, kenraali Suharton syrj\u00e4ytt\u00e4neet mellakat avasivat ulkomaailman silmiss\u00e4 tien muutokselle my\u00f6s miehitetyss\u00e4 It\u00e4-Timorissa. T\u00e4m\u00e4n v\u00e4kivalloin Indonesiaan 1975 liitetyn Portugali… Continue Reading