Mtwara, Tansania, 23.09.98 (IPS) – Sepp\u00e4 Musa Hamisi Nanhyeu tansanialaisesta Mniman kyl\u00e4st\u00e4 pystyi ennen valmistamaan viisi pikkuruista kuokanter\u00e4\u00e4 yhden ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n aikana. Ty\u00f6asento oli vaivalloinen, sill\u00e4 Nanhyeu istui maassa kumartuneena kuopassa olevan ahjon ylle.<\/p>\n
<\/p>\n
Nyt Nanhyeu takoo selk\u00e4 suorana seisaallaan kyl\u00e4ns\u00e4 uudessa pajassa ja ehtii valmistaa kymmenen kuokanter\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. "Ty\u00f6 sujuu paljon helpommin kuin ennen", h\u00e4n hymyilee.<\/p>\n
Nanhyeu on oppinut valmistamaan my\u00f6s entist\u00e4 kookkaampia kuokanteri\u00e4 ja monia muita ty\u00f6kaluja, kuten vasaroita, pihtej\u00e4, talttoja ja naskaleita. H\u00e4n on yksi 12 kyl\u00e4sep\u00e4st\u00e4, jotka osallistuivat elo-syyskuussa viiden viikon jatkokoulutukseen Mnimassa.<\/p>\n
Sepp\u00e4kurssi on osa Suomen ja Tansanian v\u00e4list\u00e4 kehitysyhteisty\u00f6t\u00e4, joka tunnetaan nimilyhenteell\u00e4 Rips (Rural Integrated Project Support eli monialainen maaseudun kehitt\u00e4misohjema). Rips on kouluttanut kouluttajat, jotka Chilalan kansankorkeakoulu l\u00e4hett\u00e4\u00e4 nyt kyliin kurssittamaan seppi\u00e4.<\/p>\n
Kyl\u00e4\u00e4n saavuttuaan kouluttajat kutsuvat kaikki sep\u00e4nt\u00f6it\u00e4 tekev\u00e4t koolle. N\u00e4m\u00e4 ovat yleens\u00e4 maanviljelij\u00f6it\u00e4, jotka harjoittavat ty\u00f6kalujen huoltoa ja tekoa osa-aikaisesti. Heid\u00e4t opastetaan ensin rakentamaan kyl\u00e4\u00e4n uusi paja, jossa ty\u00f6nteko sujuu seisaaltaan.<\/p>\n
Useimmat kyl\u00e4sep\u00e4t ovat k\u00e4rsineet jatkuvasta raaka- ainepulasta, jota Rips helpottaa toimittamalla heille romurautaa. Sep\u00e4t maksavat raudasta puolet valmistamiensa ty\u00f6kalujen hinnasta, ja tuotto k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n uusien kurssien j\u00e4rjest\u00e4miseen.<\/p>\n
Kun perinteisess\u00e4 kehitysyhteisty\u00f6ss\u00e4 toteutettiin projekteja, Rips on esimerkki uudesta ajattelusta, jossa avun teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on toteuttamisen sijasta luoda edellytyksi\u00e4 kehitykselle.<\/p>\n
"Kehityksen yksinkertaisin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 on 'hyv\u00e4 muutos'. Hyv\u00e4n muutoksen edist\u00e4minen on ehk\u00e4 selkein selitys sille, mit\u00e4 Rips yritt\u00e4\u00e4 tehd\u00e4", sanoo projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Tor Lundstr\u00f6m. H\u00e4n on vet\u00e4nyt Ripsi\u00e4 vuodesta 1994, jolloin ohjelman toinen vaihe k\u00e4ynnistettiin uudelta pohjalta. Rips I edusti perinteisemp\u00e4\u00e4 "ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas" tai "avaimet k\u00e4teen" -kehitysapua.<\/p>\n
Lundstr\u00f6m korostaa, ett\u00e4 Rips ei siis toteuta ainuttakaan hanketta, mutta sen sijaan se on ollut luomassa edellytyksi\u00e4 yli 80 projektille sepp\u00e4koulutuksesta kalankasvatukseen ja kymmenille yksitt\u00e4isille toiminnoille Etel\u00e4-Tansaniassa sijaitsevissa Lindin ja Mtwaran l\u00e4\u00e4neiss\u00e4. Ripsin toimialueella asuu noin kaksi miljoonaa ihmist\u00e4, ja se kuuluu Tansanian heikoimmin kehittyneisiin seutuihin.<\/p>\n
Tansanian ja sen kehitysavun antajien pitk\u00e4aikainen kokemus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 monia surullisia esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kehityst\u00e4 ei voi suunnitella eik\u00e4 toteuttaa ulkoa p\u00e4in.<\/p>\n
Nykyisen kehitysajattelun mukaan aiempaa my\u00f6nteisempi\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 tuloksia saadaan aikaan aktiivisella yhteisty\u00f6ll\u00e4, johon osallistuvat sek\u00e4 kyl\u00e4yhteis\u00f6t ett\u00e4 virkamiehet. Kehitysavun antajan roolina on toimia muutoksen katalysaattorina.<\/p>\n
Ripsin perustavoiteena on kohentaa ihmisten elinehtoja kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Siihen pyrit\u00e4\u00e4n vahvistamalla maaseudun olemassaolevia rakenteita, niin yhteiskunnallisia kuin ep\u00e4virallisiakin.<\/p>\n
"Rips voidaan n\u00e4hd\u00e4 johtamistaidon konsulttina, joka auttaa maaseutuyhteis\u00f6j\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n omia voimavarojaan entist\u00e4 tehokkaammin", Lundstr\u00f6m pohtii.<\/p>\n
H\u00e4n korostaa sit\u00e4, ett\u00e4 kehityksen voimavaroista 99 prosenttia on paikallisia. Vaikka Rips k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Lindiss\u00e4 ja Mtwarassa noin 14 miljoonaa markkaa vuodessa, se ei Tansanian valtion avun kanssakaan ylit\u00e4 yhden prosentin osuutta alueen kokonaistaloudesta.<\/p>\n
Rips hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 osallistavia menetelmi\u00e4 auttaessaan asukkaita suunnittelemaan ja toteuttamaan kehityshankkeitaan. Lundstr\u00f6min mukaan osallistumisesta on tullut my\u00f6s tavoite sin\u00e4ns\u00e4: liikett\u00e4 kohti yhteiskunnan demokratisoitumista.<\/p>\n
"Rips on valmentanut virkamiehi\u00e4 ja kyl\u00e4yhteis\u00f6jen johtohenkil\u00f6it\u00e4 jo yli sadassa koulutustapahtumassa", kertoo Ripsin osallistavan koulutuksen asiantuntija, intialainen John Devavaram.<\/p>\n
Devavaram odottaa innolla seuraavaa haastettaan: koulutuksen vet\u00e4mist\u00e4 Tansanian p\u00e4\u00e4kaupungissa Dar es Salaamissa kaikkien ministeri\u00f6iden kansliap\u00e4\u00e4llik\u00f6ille. Devavaramin mukaan Tansanian kehityst\u00e4 on selv\u00e4sti jarruttanut se, ett\u00e4 maan keskusjohdossa on oltu tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 uusista toimintatavoista, joita esimerkiksi Lindin ja Mtwaran virkamiehet ovat Ripsin avulla omaksuneet.<\/p>\n
Osallistava prosessi auttaa yhteis\u00f6\u00e4, kuten vaikkapa yhden kyl\u00e4n tai kulmakunnan asukkaita, analysoimaan tilannettaan ja asettamaan kehitystavoitteitaan t\u00e4rkeysj\u00e4rjestykseen. Rips ilmestyy taas kuvaan siin\u00e4 vaiheessa, kun yhteis\u00f6 on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt rakentaa vaikkapa uuden kaivon tai koulun ja suunnitellut my\u00f6s hankkeen rahoituksen.<\/p>\n
Yleens\u00e4 Rips tarjoutuu rahoittamaan puolet hankkeesta asukkaiden vastatessa toisesta puolesta antamalla rakennustarvikkeita, tekem\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 rahaa.<\/p>\n
Puolet-puolet-periaatetta on toteutettu menestyksekk\u00e4\u00e4sti esimerkiksi kyl\u00e4koulujen rakennus- ja kohennusurakoissa. Aina se ei kuitenkaan onnistu.<\/p>\n
"Valtion ja avun antajien aiempi politiikka on orjuuttanut ihmiset ja tehnyt heist\u00e4 lahjoitusten passiivisia vastaanottajia. Nyt yksi kehityksen avainkysymyksi\u00e4 on saada yhteis\u00f6t luopumaan ajatuksesta, jonka mukaan ulkopuoliset ovat vastuussa heid\u00e4n kehityksest\u00e4\u00e4n", Mtwaran l\u00e4\u00e4nin maatalousneuvoja O.S. Magehema tunnusti Ripsin onnistumista kes\u00e4ll\u00e4 arvioineelle kansainv\u00e4liselle ryhm\u00e4lle.<\/p>\n
Ripsin p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Lundstr\u00f6m n\u00e4kee asian n\u00e4in: "Ei pid\u00e4 kysy\u00e4, montako koulua on rakennettu vaan mit\u00e4 voimavaroja rakennusprosessi on kehitt\u00e4nyt yhteis\u00f6ss\u00e4."<\/p>\n
Monien koulutukseen liittyvien hankkeiden ohella Rips tukee ponnistuksia viidell\u00e4 muulla alueella, jotka ovat paikallishallinto, luonnonvarat ja maatalous, terveys ja vesi, kuljetus ja markkinat sek\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4minen ja luotonanto.<\/p>\n
Ripsin tarjoamia palveluja taas ovat hallinto, osallistava koulutus, hankkeiden seuranta ja arviointi sek\u00e4 tiedonv\u00e4litys, joka hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 videota ja paikallisradiota kehitystarkoituksiin.<\/p>\n
Ripsi\u00e4 rahoittaa Suomen ulkoministeri\u00f6, mutta hankkeen toteutuksesta vastaa yksityinen konsulttiyhti\u00f6 Finnagro. Sen palveluksessa on Tansaniassa ihmisi\u00e4 yhdeks\u00e4st\u00e4 eri maasta.<\/p>\n
Ripsin toinen vaihe p\u00e4\u00e4ttyy kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1999 eik\u00e4 kolmannen vaiheen tulosta ole viel\u00e4 varmuutta. Miten t\u00e4llainen ep\u00e4varmuus k\u00e4y yksiin kest\u00e4v\u00e4n kehityksen periaatteen kanssa?<\/p>\n
"Ripsin hallintoa ei ole tarkoitettu kest\u00e4v\u00e4ksi, kuten ei ulkoministeri\u00f6n tukeakaan. Tarkoituksemme on luoda niin v\u00e4h\u00e4n riippuvuutta kuin mahdollista", Lundstr\u00f6m sanoo.<\/p>\n
"Kest\u00e4v\u00e4 kehitys l\u00e4htee sis\u00e4lt\u00e4 p\u00e4in. Luovuus maksimoidaan juurruttamalla ihmisiin itseluottamusta, omanarvontuntoa, poliittista ja yhteiskunnallista tietoisuutta sek\u00e4 vastuun- ja omistamisen tunnetta", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
Mniman kyl\u00e4ss\u00e4 sepp\u00e4 Nanhyeuun n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tarttuneen ripaus Rips-henke\u00e4 kurssin aikana. Uusien ty\u00f6kalujen ohella h\u00e4n on saanut selv\u00e4sti lis\u00e4\u00e4 luovuutta ja itseluottamusta.<\/p>\n
"Uusien taitojeni avulla voin ryhty\u00e4 kehittelem\u00e4\u00e4n monenlaisia tarvekaluja. Lis\u00e4ksi voin opettaa muille, miten tehd\u00e4\u00e4n entist\u00e4 parempia ty\u00f6kaluja", Nanhyeu sanoo. H\u00e4n on vakuuttunut my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 vaikka Ripsin tuki lakkaisi, kyl\u00e4l\u00e4iset keksiv\u00e4t keinot romuraudan l\u00f6yt\u00e4miseksi. (Inter Press Service) kuvateksit: 1) Tansanialainen kyl\u00e4sepp\u00e4 Musa Hamisi Nanhyeu esittelee kurssilla tekemi\u00e4\u00e4n uusia ty\u00f6kaluja. H\u00e4nen vieress\u00e4\u00e4n suomalaisen Rips-ohjelman sepp\u00e4koulutuksen paikallinen vet\u00e4j\u00e4 Selemani Kitambi. 2) Suomalaista Rips-kehitysyhteisty\u00f6ohjelmaa johtaa Tansanian Mtwarassa Tor Lundstr\u00f6m (kesk.) l\u00e4himpin\u00e4 avustajinaan tansanialainen John Wembah-Rashid ja brittil\u00e4inen Julie Adkins.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Mtwara, Tansania, 23.09.98 (IPS) – Sepp\u00e4 Musa Hamisi Nanhyeu tansanialaisesta Mniman kyl\u00e4st\u00e4 pystyi ennen valmistamaan viisi pikkuruista kuokanter\u00e4\u00e4 yhden ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n aikana. Ty\u00f6asento oli vaivalloinen, sill\u00e4 Nanhyeu istui maassa kumartuneena k… Continue Reading