Lontoo, 26.09.98 (IPS) – Ampumalla 70 risteilyohjusta Taleban-sissiliikkeen valvomalle alueelle Afganistaniin Yhdysvallat potkaisi Keski-id\u00e4n shakkilaudan kumoon levitt\u00e4en nappulat ymp\u00e4riins\u00e4. Se tapahtui alueen tilannetta ajatellen v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin herk\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Yhdysvallat iski 20. elokuuta ohjuksillaan kuuteen koulutusleiriin Afganistanissa Khostin ja Jalalabadin kaupunkien l\u00e4hell\u00e4. Isku surmasi ainakin 28 ihmist\u00e4 ja murskasi kuvitelmat siit\u00e4, ett\u00e4 Yhdysvallat pikapuoliin tunnustaisi Taleban- sissiliikkeen Afganistanin hallitsijaksi, vaikka sen valvonnassa on jo noin 90 prosenttia maasta.<\/p>\n
Ohjusisku pirstoi my\u00f6s yhdysvaltalaisen \u00f6ljy- ja kaasuyhti\u00f6n Unocalin haaveet 1 400 kilometrin mittaisen ja yli 10 miljardia markkaa maksavan putken vet\u00e4misest\u00e4 Turkmenian kaasukentilt\u00e4 Afganistanin l\u00e4pi Pakistaniin.<\/p>\n
Pahiten ohjusisku vaurioitti kuitenkin Yhdysvaltain, Pakistanin ja Saudi-Arabian liittoa, joka on tosiasiallisesti ollut olemassa siit\u00e4 asti, kun Neuvostoliitto hy\u00f6kk\u00e4si Afganistaniin 1979. Taleban on perimmilt\u00e4\u00e4n Pakistanin ja Saudi- Arabian luomus, joten ne eiv\u00e4t voi hyv\u00e4ksy\u00e4 Yhdysvaltain iskuja sissien valvomille alueille.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi Yhdysvaltain hy\u00f6kk\u00e4ys on omiaan vahvistamaan Talebanin otetta Afganistanista, jonka kansaa ulkoinen uhka yhdist\u00e4\u00e4. Isku heikensi vastaavasti Burhanuddin Rabbanin johtamaa Talebanin-vastaista liittoutumaa. Monet ulkovallat tunnustavat Rabbanin yh\u00e4 Afganistanin presidentiksi.<\/p>\n
"Jostakin Pohjois-Afganistanista" l\u00e4hetetyss\u00e4 radiolausunnossaan Rabbani kiitteli Yhdysvaltain toimia ja pahoitteli, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t menneet tarpeeksi pitk\u00e4lle. T\u00e4llaiset lausunnot eiv\u00e4t lis\u00e4\u00e4 Rabbbanin kannatusta tavallisten afganistanilaisten keskuudessa olipa n\u00e4iden poliittinen kanta mik\u00e4 tahansa.<\/p>\n
Yhdysvaltain isku vahingoitti my\u00f6s Pakistania diplomaattisesti. P\u00e4\u00e4ministeri Muhammad Nawaz Sharifin on pakko ottaa et\u00e4isyytt\u00e4 USA:n toimiin ja afganistanilaisen "terrorismin" todellisuuteen. Pakistan on julistanut torjuvansa "terrorismin kaikissa muodoissaan", mutta vihastuneensa my\u00f6s Yhdysvaltain iskuista "puolusteltiinpa niit\u00e4 miten tahansa".<\/p>\n
Pakistanin tiiviit suhteet Afganistanin muslimisisseihin, joista sittemmin syntyi Taleban, juontavat juurensa kahden vuosikymmenen taa. Pakistan on viime aikoina auttanut Talebania laajentamaan valtaansa Afganistanissa toivoen, ett\u00e4 alueen poikki syntyy kauppareittej\u00e4 Keski-Aasiaan.<\/p>\n
Pakistanin poliittisen ja sotilaallisen eliitin sek\u00e4 \u00e4lymyst\u00f6n keskuudessa vaikuttaa vahva Afganistanin-mielinen ryhm\u00e4, jonka j\u00e4senist\u00e4 monilla on etuja vaalittavanaan maiden v\u00e4lisess\u00e4 tuottoisassa huumekaupassa. Yhdysvaltain iskussa kuoli useita pakistanilaisia, jotka olivat ilmeisesti saamassa sotilaskoulutusta liitty\u00e4kseen Intian-vastaiseen sissisotaan Kashmirissa.<\/p>\n
Samaan aikaan Pakistanin hallitus on kuitenkin auttanut innokkaasti Yhdysvaltoja Nairobin ja Dar es Salaamin pommi-iskujen tekij\u00f6iden etsinn\u00e4ss\u00e4. Syyn\u00e4 tosin lienee se, ett\u00e4 Pakistan on toivonut avuliaisuuden lievent\u00e4v\u00e4n talouspakotteita, joilla Yhdysvallat rankaisee sit\u00e4 toukokuisten ydinkokeiden vuoksi.<\/p>\n
Taleban puolestaan on torjunut Yhdysvaltain pyynn\u00f6t luovuttaa saudiarabialainen Osama bin Laden, jota pidet\u00e4\u00e4n USA:n l\u00e4hetyst\u00f6ihin Afrikassa tehtyjen terrori-iskujen is\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
Ei ihme, ett\u00e4 Pakistanin p\u00e4\u00e4ministeri Sharif on julkisesti pyyt\u00e4nyt Yhdysvaltain presidentti\u00e4 Bill Clintonia pid\u00e4ttym\u00e4\u00e4n uusista iskuista v\u00e4itettyj\u00e4 "terroristileirej\u00e4" vastaan Afganistanissa. Sharif ehdottaa neuvottelutiet\u00e4 ja tarjoutuu v\u00e4litt\u00e4j\u00e4ksi Yhdysvaltain ja Talebanin kesken.<\/p>\n
Sharif ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 halua, ett\u00e4 Yhdysvallat loukkaa uudelleen Pakistanin ilmatilaa. N\u00e4in tapahtui Afganistanin pommituksen yhteydess\u00e4, ellei sitten Pakistan ollut antanut salaa lupaa siihen.<\/p>\n
Ennen ohjusiskuja alueen yli lensi silminn\u00e4kij\u00f6iden mukaan lentokoneita, mik\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 Yhdysvallat tuki merelt\u00e4 ammuttuja ohjuksiaan lent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 miehitetyill\u00e4 pommikoneilla Pakistanin yl\u00e4puolella.<\/p>\n
Ottaen huomioon Pakistanin ja Intian ydinkoekilpailun kirist\u00e4m\u00e4t v\u00e4lit, voisi olettaa, ett\u00e4 Yhdysvallat ilmoitti Pakistanille ennalta pommittajiensa tulosta. Jos Pakistan olisi yll\u00e4tt\u00e4en havainnut ilmatilassaan vieraita ohjuksia ja pommikoneita, se olisi voinut p\u00e4\u00e4tell\u00e4 Intian ryhtyneen hy\u00f6kk\u00e4ykseen. Seuraukset olisivat saattaneet olla hirmuiset.<\/p>\n
Yhdysvaltain ohjusiskut sotkivat my\u00f6s Keski-Aasian entisten neuvostotasavaltojen suunnitelmia. Kovimman kolhun sai Turkmenia, jonka \u00f6ljyputkihaaveet haaksirikkoituivat.<\/p>\n
Turkmenia ei l\u00e4hett\u00e4nyt edustajaansa Uzbekistanin p\u00e4\u00e4kaupunkiin Tashkentiin, jonne kokoontui kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ohjusiskun j\u00e4lkeen muiden Keski-Aasian maiden eli Kazakstanin, Kirgisian, Tadzhikistanin ja is\u00e4nt\u00e4maan Uzbekistanin edustajia pohtimaan yhteist\u00e4 rektiota Afganistanin tapahtumiin.<\/p>\n
Moskovassa presidentti Boris Jeltsinin julkinen suuttumus USA:n yll\u00e4tysiskuista vei hetkeksi huomiota pois maan talouden kaaoksesta, mutta enemp\u00e4\u00e4 silt\u00e4 taholta tuskin on odotettavissa.<\/p>\n
Iran kiirehti tuomitsemaan Yhdysvaltain iskut Afganistaniin ja Sudaniin, mutta sill\u00e4kin on hiukan suhtautumisvaikeuksia.<\/p>\n
Kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen iskuja Iranin uskonnollinen johtaja ajatolla Ali Khamenei v\u00e4itti Talebanin sissien olevan "alhainen ja arvoton joukkio, joka ei ymm\u00e4rr\u00e4 sen enemp\u00e4\u00e4 islamia kuin politiikkaakaan". Khamenein mukaan Talebanin on luonut Iranin vihollinen Yhdysvallat lis\u00e4t\u00e4kseen j\u00e4nnityst\u00e4 Iranin it\u00e4rajalle.<\/p>\n
Yhdysvaltain iskut Afganistaniin ovat vaientaneet Iranin syyt\u00f6kset ja pakottaneet sen puolustamaan Talebania. Iran toimii parhaillaan 55 maan muodostaman islamilaisen konferenssin (ICO) puheenjohtajana. Se harkitsee j\u00e4rjest\u00f6n ulkoministerikokouksen kutsumista koolle k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n kahteen islamilaiseen maahan kohdistuneita hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4.<\/p>\n
Talebanin hallituksen ei ole toistaiseksi sallittu ottaa Afganistanin paikkaa ICO:ssa. Toinen USA:n hy\u00f6kk\u00e4yksen kohde, Sudan, on kuitenkin j\u00e4rjest\u00f6n j\u00e4sen ja l\u00e4heisiss\u00e4 v\u00e4leiss\u00e4 Iraniin.<\/p>\n
Kutsuuko Iran ICO:n koolle riippunee viime k\u00e4dess\u00e4 Saudi- Arabian reaktioista. Saudit ovat viime aikoina rakentaneet siltoja Iranin suuntaan, mutta toisaalta he ovat aina olleet haluttomia j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n avoimesti Yhdysvaltain-vastaista toimintaan.<\/p>\n
Aiemman kokemuksen valossa arvioiden Saudi-Arabia tyytyy todenn\u00e4k\u00f6isesti sivuuttamaan tapahtumat vaieten. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Lontoo, 26.09.98 (IPS) – Ampumalla 70 risteilyohjusta Taleban-sissiliikkeen valvomalle alueelle Afganistaniin Yhdysvallat potkaisi Keski-id\u00e4n shakkilaudan kumoon levitt\u00e4en nappulat ymp\u00e4riins\u00e4. Se tapahtui alueen tilannetta ajatellen v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin… Continue Reading