Dubai, 11.02.02 (IPS) – Yhdysvallat vakuuttelee, ett\u00e4 se ei suunnittele v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 presidentti George W. Bushin m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4n "pahuuden akselin" valtioihin. Irakin, Iranin ja Pohjois-Korean niputtaminen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 silti huolta L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n
<\/p>\n
Jos ja kun Yhdysvallat laajentaa "terrorismin vastaista sotaansa", sen todenn\u00e4k\u00f6isin seuraava kohde on Irak. Sota Irakia vastaan olisi kuitenkin jotain aivan muuta kuin Afganistanin pommittaminen.<\/p>\n
Ellei Irakin presidentti\u00e4 Saddam Husseinia onnistuttaisi yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n syyskuun 11. p\u00e4iv\u00e4n terrori-iskuihin, Yhdysvallat joutuisi sotimaan Irakia vastaan yksin. Sodasta ei tulisi helppo, sill\u00e4 Afganistaniin verrattuna Irakin oppositio on heikko ja hallitus vahva.<\/p>\n
Tarkkailijat pit\u00e4v\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 taktikointina Bushin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 vetoa, jolla Iran ja Pohjois-Korean niputettiin Irakin kanssa. Sek\u00e4 Pohjois-Korea ett\u00e4 varsinkin Iran ovat n\u00e4et viime vuosina liennytt\u00e4neet suhteitaan Yhdysvaltoihin.<\/p>\n
Iran joutui listalle todenn\u00e4k\u00f6isesti siksi, ett\u00e4 Yhdysvallat syytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 Israelin takavarikoiman aselastin l\u00e4hett\u00e4misest\u00e4 palestiinalaisille.<\/p>\n
Yhdysvallat on lis\u00e4ksi viime aikoina v\u00e4itt\u00e4nyt Iranin tarjonneen pakoreitin Afganistanista l\u00e4hteneille Talebanin ja al- Qaidan taistelijoille. Iran on kiist\u00e4nyt t\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n
Pohjois-Korea kirjattiin "pahojen" listalle taktisista syist\u00e4. Tarkoitus lienee vakuuttaa muslimimaille, ett\u00e4 terrorismin vastainen sota ei kohdistu yksinomaan niihin. N\u00e4in toivotaan arabien pysyv\u00e4n rintamassa.<\/p>\n
Yhdysvaltain p\u00e4\u00e4ep\u00e4ilty on kuitenkin Irak. "Koska amerikkalaiset eiv\u00e4t ole viel\u00e4 kyll\u00e4styneet terrorismin vastaiseen taisteluun, sotaisat puheet jatkuvat. Niiss\u00e4 k\u00e4\u00e4rit\u00e4\u00e4n ulkomaiset ja kotimaiset uhat samaan pakettiin", Washingtonissa toimivan Arab American Instituten johtaja James Zogby arvioi.<\/p>\n
Moni asiantuntija on kuitenkin muistutellut Afganistanin ja Irakin eroista. Irakin hyvin koulutetun armeijan ly\u00f6minen ei k\u00e4y yht\u00e4 helposti kuin talebanien.<\/p>\n
Toiseksi Yhdysvallat l\u00f6ysi Afganistanista vaivoitta liittolaiset – Pohjoisen liiton, ja entisen kuninkaan Zahir Shahin – jotka kykeniv\u00e4t ottamaan maan ohjakset. Irakissa vastaavaa voimaa ei ole tarjolla Saddamin tilalle.<\/p>\n
"Ajatus on ennenaikainen. Lopulta Irakistakin voi l\u00f6yty\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4 perusta oppositiolle, mutta nyt sit\u00e4 ei ole. Eik\u00e4 meill\u00e4 taatusti ole kansainv\u00e4list\u00e4 tukea", Middle East Policy Councilin johtaja Richard Wilson sanoo.<\/p>\n
Kolmas ongelma on se, ett\u00e4 naapurimaidenkaan tuesta ei ole takuita, vaikka sit\u00e4 kaivattaisiin kipe\u00e4sti.<\/p>\n
Afganistania pommittaessaan Yhdysvallat liittolaisineen sai tukea Keski-Aasian tasavalloilta, Iranilta ja Pakistanilta. Vastaavaa ei ole odotettavissa, jos USA hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 Irakiin.<\/p>\n
Vaikka Irakin ja Iranin v\u00e4lit olivat viel\u00e4 ruvella vuosien 1980-1988 sodan j\u00e4ljilt\u00e4, irakilaiset lentokoneet hakivat usein suojaa Iranin alueelta, kun Yhdysvallat liittolaisineen hy\u00f6kk\u00e4si sit\u00e4 vastaan 1991 ja 1998.<\/p>\n
Sittemmin Iranin ja Irakin v\u00e4lit ovat l\u00e4hentyneet. Ne ovat l\u00f6yt\u00e4neet yhteiseksi vihollisekseen Yhdysvaltain politiikan ja yhteiseksi p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4kseen Palestiinan vapauttamisen Israelin miehityksest\u00e4.<\/p>\n
Jordania on ilmoittanut vastustavansa Yhdysvaltain seikkailuja Irakissa, ja Turkilla on katkeria muistoja liittoutumisestaan Irakia vastaan 1991. Turkki on k\u00e4rsinyt Irakin kauppasaarron vuoksi arviolta 44 miljardin euron taloudelliset menetykset.<\/p>\n
Nyt Turkki pelk\u00e4\u00e4 erityisesti, ett\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4ys Irakiin voisi synnytt\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isen Kurdistanin. K\u00e4vi Saddamille niin tai n\u00e4in, kurdien itsen\u00e4isyysliike saisi joka tapauksessa puhtia Irakin n\u00f6yryytt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n
Samaan aikaan, kun Yhdysvallat pohjustaa hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Irakiin, Irak on ryhtynyt toimiin sen torjumiseksi. Saddam on selv\u00e4sti aloittanut hurmauskampanjan vakuuttaakseen kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6n vilpitt\u00f6myydest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Irak on vapauttanut iranilaisia sotavankeja ja tehnyt sovinnoneleit\u00e4 Kuwaitille, jonka se miehitti 1990. Kyseisten maiden ohella Irak pyrkii n\u00e4in saamaan puolelleen Saudi-Arabian sek\u00e4 muita arabi- ja muslimimaita.<\/p>\n
Saddamin hurmauslistalla ovat my\u00f6s Euroopan valtiot, sill\u00e4 Irak pyrkii vuoropuheluun Euroopan unionin kanssa. Saddam on luvannut p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 YK:n ihmisoikeustarkastajan maahan ensi kerran kymmeneen vuoteen. Niin ik\u00e4\u00e4n Irak haluaa jatkaa vuoden poikki ollutta keskusteluaan YK:n p\u00e4\u00e4sihteerin Kofi Annanin kanssa "ilman ehtoja".<\/p>\n
Lis\u00e4ksi Bagdad on vihjannut, ett\u00e4 se p\u00e4\u00e4st\u00e4isi maahan YK:n asetarkastajat, jotka vet\u00e4ytyiv\u00e4t 1998. T\u00e4m\u00e4 kysymys voi osoittautua avaimeksi sotaan tai rauhaan. Lis\u00e4ksi se voi tarjota Irakille ulosp\u00e4\u00e4syn kansainv\u00e4listen pakotteiden luomasta ahdingosta.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Dubai, 11.02.02 (IPS) – Yhdysvallat vakuuttelee, ett\u00e4 se ei suunnittele v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 presidentti George W. Bushin m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4n "pahuuden akselin" valtioihin. Irakin, Iranin ja Pohjois-Korean niputtaminen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 silti h… Continue Reading