Coron, Filippiinit, 07.10.98 (IPS) – Filippiineill\u00e4 on ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa annettu t\u00e4ydet hallintaoikeudet alkuper\u00e4iskansalle sen k\u00e4ytt\u00e4miin vesialueisiin. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 voitto tagbanua-kansalle, joka toivoo sen auttavan taistelussa ry\u00f6st\u00f6kalastajia vastaan.<\/p>\n
<\/p>\n
Filippiineill\u00e4 on vuodesta 1994 my\u00f6nnetty 132 hallintaoikeutta alkuper\u00e4isasukkaiden alueille. Uutta on se, ett\u00e4 Coronin saaren vaaleiden kalkkikivikallioiden ja sametinpehmeiden rantojen ikiaikaiset asukkaat voivat laskea 22 000 hehtaarin hallinta-alueeseensa my\u00f6s kirkkaan turkoosit kalavedet.<\/p>\n
Filippiinien ymp\u00e4rist\u00f6hallinnon my\u00f6nt\u00e4m\u00e4n todistuksen turvin tagbanuat toivovat voivansa ajaa pois muualta tulevat kalastajat, jotka yleens\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kalakantoja tuhoavia, laittomia pyyntikeinoja.<\/p>\n
Tagbanuoiden s\u00e4\u00e4ti\u00f6n puheenjohtaja Rodolfo Aguilar on tyytyv\u00e4inen kalastusvesien kuulumisesta hallintaoikeuteen, sill\u00e4 "maa on merkitykset\u00f6nt\u00e4 ilman vett\u00e4".<\/p>\n
"Ry\u00f6st\u00f6kalastajat eiv\u00e4t ole t\u00e4k\u00e4l\u00e4isi\u00e4, ei heit\u00e4 kiinnosta kalojen kohtalo", Aguilar sanoo.<\/p>\n
Muut alkuper\u00e4iskansat Filippiinien saaristoissa ja aboriginaalit Australiassa saakka ovat innostuneita tagbanuoiden voitosta, sill\u00e4 monen kansan kohtalonkysymys on kalastusvesien s\u00e4ilyminen niiden omassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
"Me aiomme seurata tagbanuoiden esimerkki\u00e4 ja anoa hallintaoikeutta Boracayn saareen ja ymp\u00e4r\u00f6iviin vesiin", sanoo 32-vuotias Elorde Vicente, joka on Filippiinien keskiosissa el\u00e4v\u00e4n ati-kansan j\u00e4sen.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 saattaa olla liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4 ati-kansalle, joka ajettiin pois Boracaylta 1970-luvun lopulla, kun liikemiehet ja matkailuyritt\u00e4j\u00e4t l\u00f6ysiv\u00e4t saaren. Se on nykyisin suosituimpia turistikohteita Filippiineill\u00e4, ja monet sanovat saaren olevan ymp\u00e4rist\u00f6tuhon partaalla.<\/p>\n
Tagbanuat ovat p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet, ettei heid\u00e4n saarelleen k\u00e4y yht\u00e4 huonosti. Coron on yksi kahdeksasta kohteesta Filippiineill\u00e4, jonka ainutlaatuinen luonto on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty hoidettavaksi niin ett\u00e4 sen biologinen monimuotoisuus s\u00e4ilyy ja "s\u00e4\u00e4styy ihmisen tuhoisalta toiminnalta".<\/p>\n
Tagbanuat toivovat hallintaoikeuden suojelevan saarta matkailun edist\u00e4missuunnitelmalta, jonka hallitus on laatinut 8 000 neli\u00f6kilometrin suuruiselle alueelle Palawanin l\u00e4\u00e4niss\u00e4. Coronin saari kuuluu t\u00e4h\u00e4n 1999 k\u00e4ynnistett\u00e4v\u00e4\u00e4n suunnitelmaan, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 lentokent\u00e4n, teiden, satamien ja hotellien rakentamista Palawanille.<\/p>\n
Suunnitelmaa edelsi puolitoista vuotta kest\u00e4nyt kartoitusty\u00f6, jonka rahoitti Japanin kehitysyhteisty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6 JICA. Se suositteli, ettei matkailuun liittyv\u00e4\u00e4 rakentamista sallittaisi Coronilla lainkaan, vaan turistien olisi tyydytt\u00e4v\u00e4 ihailemaan saarta lentokoneesta k\u00e4sin. Muun saarella tapahtuvan kehitysty\u00f6n olisi otettava huomioon "ymp\u00e4rist\u00f6n kantokyky ja paikallisten asukkaiden sosiaaliset ja taloudelliset vaatimukset".<\/p>\n
Matkailuviranomainen Cheryl Hulleza vakuuttaa, ett\u00e4 hallituksen tarkoituksena on p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 turisteja vain tietyille alueille Coronilla, sek\u00e4 ottaa huomioon tagbanuoiden tarpeet.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 lausunto tuo vain v\u00e4h\u00e4n lohtua levottomille saarelaisille. He ovat jo saaneet esimakua siit\u00e4, mit\u00e4 "saaren ihailu lentokoneesta k\u00e4sin" k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 merkitsee. Tilauslentokoneet p\u00e4rr\u00e4\u00e4v\u00e4t matalalla saaren yll\u00e4.<\/p>\n
Suojaisiin poukamiin ankkuroi huvijahteja ja moottoriveneit\u00e4, jotka tuovat matkailijoita hiekkarannoille ja sis\u00e4osien j\u00e4rville.<\/p>\n
Viranomaisten mukaan matkailun edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4 kehitysty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ainoastaan Kayangan-j\u00e4rvell\u00e4, joka on vaikuttavien kalkkikivirykelmien katveessa kimalteleva makean veden laguuni. Silti turistit onnistuvat tunkeutumaan my\u00f6s muille j\u00e4rville ja rannoille, jotka ovat alkuper\u00e4isasukkaiden pyhi\u00e4 paikkoja.<\/p>\n
Asukkaat valittavat my\u00f6s turistien h\u00e4iritsev\u00e4n p\u00e4\u00e4skyslajia, joka pesii Coronin luolissa. Kalastajat ovat yleens\u00e4 ker\u00e4nneet pikkuruisia pesi\u00e4 joulukuusta alkaen ja myyneet niit\u00e4 v\u00e4litt\u00e4jille. Norlito Languyod, 40, muistelee kuinka h\u00e4n pikkupoikana tapasi kiivet\u00e4 klaaninsa nimikkoluolaan ja sai jopa 50 pes\u00e4\u00e4 tuomisikseen. Nyt pesi\u00e4 l\u00f6ytyy hyv\u00e4ll\u00e4 onnella kolme, koska p\u00e4\u00e4skyset ovat siirtyneet turistien h\u00e4iritsemin\u00e4 pesim\u00e4\u00e4n rauhallisemmille paikoille.<\/p>\n
"Jos meno jatkuu t\u00e4h\u00e4n malliin, tagbanuatkin ovat pian kadonnut kansa", sanoo Rodolfo Aguilar. H\u00e4nen mukaansa saarelaiset eiv\u00e4t sin\u00e4ns\u00e4 vastusta matkailijoiden tuloa saarelle, mutta he haluavat ensin saada valmiiksi omat hallintasuunnitelmansa ja sopia sen j\u00e4lkeen matkatoimistojen kanssa mink\u00e4lainen matkailu sallitaan.<\/p>\n
Tohtori Lope Calanog ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6st\u00e4 ep\u00e4ilee, ett\u00e4 tagbanuat itse ovat osasyyllisi\u00e4 turistien jatkuvaan virtaan saarelle. H\u00e4nen mukaansa asukkaat ovat kielt\u00e4ytyneet yhteisty\u00f6st\u00e4 valtion virastojen kanssa, joilla on valta rajoittaa turistien liikkumista.<\/p>\n
Tagbanuoiden elintapojen sanotaan kelpaavan koska tahansa kest\u00e4v\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6nhallinnan malliksi. He kalastavat vain sen verran kuin tarvitsevat p\u00e4iv\u00e4n ateriaa ja vierasvaraa varten. Kun kala ei liiku, naiset kaivavat ravinnoksi luonnonvaraisia juurikasveja, mutta he j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t aina osan juuristosta koskematta. Kun saarelaiset l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t metsiss\u00e4 liikkuessaan makean veden l\u00e4hteit\u00e4, he merkitsev\u00e4t paikan muille tiedoksi.<\/p>\n
"Coron on niin kaunis saari juuri siksi, ett\u00e4 se j\u00e4tettiin rauhaan. Ulkomaailma luulee aina, ett\u00e4 alkuper\u00e4isasukkaiden luonnonhallintaan liittyy jotakin maagista. Mutta kyse on vain siit\u00e4, ett\u00e4 he eiv\u00e4t kajoa mihink\u00e4\u00e4n mihin heill\u00e4 ei ole syyt\u00e4 koskea", sanoo Dave de Vera kansalaisj\u00e4rjest\u00f6st\u00e4, joka tuki tagbanuoiden anomusta hallintaoikeudesta. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Coron, Filippiinit, 07.10.98 (IPS) – Filippiineill\u00e4 on ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa annettu t\u00e4ydet hallintaoikeudet alkuper\u00e4iskansalle sen k\u00e4ytt\u00e4miin vesialueisiin. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 voitto tagbanua-kansalle, joka toivoo sen auttavan taistelussa ry\u00f6st\u00f6… Continue Reading