Belgrad, 18.11.98 (IPS) – Serbian varap\u00e4\u00e4ministeri on keksinyt, ett\u00e4 h\u00e4nen maansa voisi menn\u00e4 mukaan Valko-Ven\u00e4j\u00e4n ja Ven\u00e4j\u00e4n liittoon. N\u00e4in syntyv\u00e4 slaavilaisten maiden rintama rikkoisi maailmanpolitiikassa Yhdysvaltain yksinvallan, joka nojaa "valheiden, voiman ja rikoksen politiikkaan".<\/p>\n
<\/p>\n
Kansalliskiihkoilijana tunnettu Serbian varap\u00e4\u00e4ministeri Vojislav Seselj unelmoi slaavilaisten maiden liitosta, joka tulisi sotilaallinen vaihtoehto Pohjois-Atlantin puolustusliitolle Natolle ja poliittinen vaihtoehto Euroopan unionille.<\/p>\n
Seselj esitteli ideansa Ven\u00e4j\u00e4n ja Valko-Ven\u00e4j\u00e4n kansanedustajille kokouksessa, joka pidettiin marraskuun alkupuolella Jaroslavlissa Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. H\u00e4nen mukaansa slaaviveljet pitiv\u00e4t ajatusta tervetulleena.<\/p>\n
Seseljin ja t\u00e4m\u00e4n poliittisen oppi-is\u00e4n, Jugoslavian presidentin Slobodan Milosevicin, arvostelijat Belgradissa pit\u00e4v\u00e4t ajatusta slaavien liitosta haihatteluna. Heid\u00e4n mukaansa ajatukset myyttisten yleisslaavilaisten liitojen henkiinher\u00e4tt\u00e4misest\u00e4 on tarkoitettu vain johtamaan serbialaisia harhaan.<\/p>\n
"Seseljin vierailu Jaroslavlissa ja h\u00e4nen mahtailevat lausuntonsa pyrkiv\u00e4t vain heitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uuden savuverhon serbialaisten silmille", politiikan tutkija Dejan Djordjevic sanoo.<\/p>\n
"Toisaalta se liittyy my\u00f6s Serbian ep\u00e4toivoiseen liittolaisten etsint\u00e4\u00e4n", h\u00e4n huomauttaa.<\/p>\n
Serbia kokee olonsa hyvin yksin\u00e4iseksi jouduttuaan Naton ilmaiskujen uhan alla taipumaan sopimukseen Kosovon maakunnan kriisin ratkaisemiseksi. Ven\u00e4j\u00e4 vastusti voimank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 Serbiaa vastaan, mutta Naton p\u00e4\u00e4majassa tiedettiin, ett\u00e4 se ei olisi todellinen este ilmaiskuille.<\/p>\n
"Puhe liittoutumista kuulostaa nyt hyv\u00e4lt\u00e4 ep\u00e4toivoisten serbialaisten korvissa. Parhaiten se toimii, kun toistellaan tyhji\u00e4 fraaseja, kuten 'slaavien liitto' ja 'Ven\u00e4j\u00e4, Serbian perinteinen liittolainen'", kommentoi riippumaton toimittaja Radosa Milutinovic.<\/p>\n
Ironista kyll\u00e4, l\u00e4nsimaiden tiedotusv\u00e4lineet puhuvat Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 Serbian perinteisen\u00e4 liittolaisena miltei yht\u00e4 ahkerasti kuin kansallismieliset serbit. Historiantuntijoiden mukaan se kuitenkin yksinkertaistaa totuutta.<\/p>\n
Serbiasta l\u00e4hetettiin 1700-luvulla ortodoksipappeja Ven\u00e4j\u00e4lle opiskelemaan, jotta serbit pystyisiv\u00e4t s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ortodoksisen uskonsa. Euroopan serbit n\u00e4et olivat el\u00e4neet jo 300 vuotta Turkin vallan alla ja rajan toisella puolella katolisen It\u00e4vallan alaisuudessa vuodesta 1690.<\/p>\n
Vladimir Corovic kirjoittaa ennen toista maailmansotaa ilmestyneess\u00e4 Serbien historiassa, miten Pietari Suuresta tuli "ortodoksisen uskon korkein suojelija, ja siit\u00e4 asti slaavilainen ja ortodoksinen Ven\u00e4j\u00e4 on ollut paikka, jonka puoleen serbit voivat k\u00e4\u00e4nty\u00e4".<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4 ei kuitenkaan l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n aina ole ollut vastaanottavainen. "Historiassa Ven\u00e4j\u00e4 tuki Serbiaa vain silloin, kun se sopi maan omiin suunnitelmiin. N\u00e4ihin suhteisiin liittyy paljon mytologiaa", sanoo belgradilainen historioitsija Milan Protic.<\/p>\n
Kun ottomaanien valta romahti, suurvaltojen Berliinin kongressi 1878 luovutti Serbian ja Bosnia-Hertsegovinan It\u00e4vallan vaikutuspiiriin.<\/p>\n
Serbiasta tuli 1882 itsen\u00e4inen kuningaskunta It\u00e4vallan tuella. Seuranneissa Balkanin kriiseiss\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n tuki riippui aina siit\u00e4, mill\u00e4 tolalla sen suhteet It\u00e4valtaan ja Turkkiin olivat – sek\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n vakavista sis\u00e4isist\u00e4 ongelmista.<\/p>\n
Kes\u00e4kuussa 1914 nuori serbi Gavrilo Princip ampui It\u00e4vallan arkkiherttuan Frans Ferdinandin Sarajevossa ja ensimm\u00e4inen maailmansota alkoi.<\/p>\n
Sodan p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 oli bolshevikkien komennossa ja eristetty muusta maailmasta. L\u00e4nsivallat siunasivat Serbian ja muiden "etel\u00e4slaavilaisten" alueiden – Slovenian, Kroatian, Bosnian ja Makedonian – yhdist\u00e4misen Jugoslavian kuningaskunnaksi.<\/p>\n
Uudella valtiolla oli tuskin mink\u00e4\u00e4nlaisia suhteita Neuvostoliittoon ennen toista maailmansotaa. Sen sijaan Jugoslavia antoi turvapaikan tuhansille kommunismia pakeneville ven\u00e4l\u00e4isille. Jugoslaviasta taas pakeni kommunisteja Neuvostoliittoon. Yksi heist\u00e4 oli Josip Broz Tito, joka 1941 nousi Saksan miehitysvaltaa vastaan taistelleiden Jugoslavian partisaanien johtoon.<\/p>\n
Sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 Jugoslaviasta tehtiin Titon johdolla kansandemokratia, mutta maa torjui 1948 liittymisen Neuvostoliiton vaikutuspiiriin. Siksi Tito joutui Neuvostoliittoa johtaneen Stalinin ep\u00e4suosioon. Maiden v\u00e4lit olivat hyiset vuoteen 1955.<\/p>\n
Sen j\u00e4lkeenk\u00e4\u00e4n "suhteet eiv\u00e4t olleet syd\u00e4melliset tai avoimet, kuten olisi voinut odottaa samaa slaavilaista rotua ja samaa kommunistista ideologiaa edustaneilta mailta", Jugoslavian ensimm\u00e4inen Neuvostoliiton-suurl\u00e4hettil\u00e4s Vladimir Micunovic kirjoitti 1956.<\/p>\n
Suhteet meniv\u00e4t j\u00e4lleen pakkasen puolelle 1968, kun Jugoslavia vastusti jyrk\u00e4sti Neuvostoliiton toimeenpanemaa Tshekkoslovakian miehityst\u00e4. Kanssak\u00e4yminen rajoitettiin pelkk\u00e4\u00e4n kaupank\u00e4yntiin.<\/p>\n
Neuvostoliiton hajoaminen 1991 tapahtui samaan aikaan, kun Jugoslaviakin oli sirpaloitumassa, joten kummallakin oli kylliksi huolia omasta takaa. Nyt Serbian kommunistit sanovat, ett\u00e4 presidentti Boris Jeltsin on liian l\u00e4heisiss\u00e4 v\u00e4leiss\u00e4 l\u00e4nsimaiden kanssa eik\u00e4 piittaa serbeist\u00e4.<\/p>\n
Jeltsinin Ven\u00e4j\u00e4 ei tukenut aktiivisesti Serbiaa sen sotiessa Kroatiassa ja Bosniassa. Ven\u00e4j\u00e4 ilmoitti vastustavansa Naton ilmaiskuja Bosnian serbikohteisiin, mutta sill\u00e4 oli yht\u00e4 v\u00e4h\u00e4n tehoa kuin Kosovon nyt tapauksessa.<\/p>\n
Belgradissa ilmestyv\u00e4 Vreme-viikkolehti arvioi, ett\u00e4 Serbia on taas kerran j\u00e4\u00e4nyt vaille liittolaisia ja yritt\u00e4\u00e4 ep\u00e4toivoisesti l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jonkun, joka edes kuuntelisi.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4 on kuitenkin j\u00e4lleen uppoutunut omien ongelmiensa suohon ja entist\u00e4 kipe\u00e4mmin riippuvainen l\u00e4nnen tuesta. Ven\u00e4j\u00e4n parlamentin alahuoneen varapuhemies Sergei Baburin sanoo vain, ett\u00e4 "on liian varhaista" kommentoida mahdollista liittoa Serbian kanssa.<\/p>\n
Serbialle l\u00f6ytyy muutenkin harvoja ymm\u00e4rt\u00e4ji\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4. Moskovassa \u00e4skett\u00e4in tehdyn mielipidemittauksen mukaan 43 prosenttia vastaajista ei tuntenut sympatiaa Kosovon kriisin kumpaakaan osapuolta kohtaan. Vain 16 prosenttia halusi "tukea ehdoitta" Serbiaa.<\/p>\n
Valtaosa serbeist\u00e4 ei kuitenkaan tied\u00e4 sit\u00e4. Riippumattomilla tiedotusv\u00e4lineill\u00e4 on rajoitettu yleis\u00f6 ja virallisen politiikan \u00e4\u00e4nitorvet ovat uhranneet sivukaupalla tilaa Seseljin Jaroslavlissa esitt\u00e4m\u00e4lle ajatukselle slaavien liitosta. Samalla ne ovat vaienneet visusti moskovalaisten mielipiteist\u00e4. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Belgrad, 18.11.98 (IPS) – Serbian varap\u00e4\u00e4ministeri on keksinyt, ett\u00e4 h\u00e4nen maansa voisi menn\u00e4 mukaan Valko-Ven\u00e4j\u00e4n ja Ven\u00e4j\u00e4n liittoon. N\u00e4in syntyv\u00e4 slaavilaisten maiden rintama rikkoisi maailmanpolitiikassa Yhdysvaltain yksinvallan, joka no… Continue Reading