Lima, 09.12.98 (IPS) – "Perussa kaikki alkuper\u00e4isasukkaisiin viittaava, kuten fyysiset piirteet, tavat tai asuinpaikka, n\u00e4hd\u00e4\u00e4n alempiarvoisena kuin sellainen, joka liittyy 'valkoisuuteen' ja l\u00e4nsimaisuuteen", sanoo sosiologi Gonzalo Portocarrero Liman katolisesta yliopistosta.<\/p>\n
<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa intiaaneja halveksiva rasistinen asennoituminen ilmenee Perussa my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n syrjint\u00e4n\u00e4, kuten porttikieltoina moniin paikkoihin. Perulaista rasismia pohtineessa seminaarissa puhunut Portocarrero syytt\u00e4\u00e4 syrjiv\u00e4n kulttuurin yll\u00e4pit\u00e4misest\u00e4 tiedotusv\u00e4lineit\u00e4.<\/p>\n
Rasismi on kipe\u00e4 kysymys 25 miljoonan asukkaan Perussa, jonka asukkaista noin puolet on intiaaneja, l\u00e4hes 40 prosenttia mestitsej\u00e4 ja vain 10 prosenttia valkoisia.<\/p>\n
Perun Amazonian alueella el\u00e4\u00e4 65 eri intiaanikansaa, joiden puhumien kielien lasketaan pohjautuvan 12 eri kieliryhm\u00e4\u00e4n. My\u00f6s Andien vuoristossa asuu lukuisia etnisi\u00e4 ryhmi\u00e4, joista tunnetuimpia ovat ketsuat, aymarat ja jakarut.<\/p>\n
Perun monikulttuurisuutta ovat voimistaneet siirtolaiset, joita on saapunut niin Euroopasta, Afrikasta kuin Aasiastakin.<\/p>\n
"Liman kaduilla voi n\u00e4hd\u00e4 mit\u00e4 erilaisimpia kasvonpiirteit\u00e4. Lis\u00e4ksi erilaiset piirteet ovat jossakin m\u00e4\u00e4rin alkaneet sekoittua kesken\u00e4\u00e4n", sanoo professori Guillermo Nugent.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa se merkitsee, ett\u00e4 "etniset ennakkoluulot eiv\u00e4t aiheuta seksuaalista syrjint\u00e4\u00e4." Sosiaalista syrjint\u00e4\u00e4 ja rasismia synnytt\u00e4\u00e4 Nugentin mielest\u00e4 pikemminkin k\u00f6yhyys.<\/p>\n
"K\u00f6yh\u00e4n\u00e4 oleminen on maailman surullisimpia asioita. K\u00f6yh\u00e4\u00e4 kohdellaan kuin choloa eli intiaanien j\u00e4lkel\u00e4ist\u00e4. Ensin tulee k\u00f6yhyys, ja se tekee ihmisest\u00e4 cholon", Nugent vakuuttaa.<\/p>\n
Varsinkin monet naiset tekev\u00e4t kaiken voitavansa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kseen mahdollisimman valkoisilta. "Voidaksemme hyv\u00e4ksy\u00e4 itsemme mestitsein\u00e4 meid\u00e4n t\u00e4ytyy h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 cholo peilikuvastamme", selitt\u00e4\u00e4 kirjailija Carmen Olle.<\/p>\n
Portocarreron mukaan jopa perulaisen Loistava polku -sissij\u00e4rjest\u00f6n v\u00e4kivalta juontuu ainakin osittain rasismista. "Valtaosa j\u00e4senist\u00e4 tuli Andien alueelta. He kokivat yhteiskunnan hylj\u00e4nneen heid\u00e4t, ja siksi he reagoivat vihalla ja v\u00e4kivallalla."<\/p>\n
Keskustelussa tuli esille, ett\u00e4 perulaiset miehet omaksuvat usein rasistisia asenteita omaa rotuaan kohtaan.<\/p>\n
Esimerkkin\u00e4 mainittiin yksityiset turvamiehet ja vartijat, jotka ovat verrattavissa entisaikojen maatilojen eli haciendojen vartijoihin. Hekin kohtelivat talonpoikia kovaotteisemmin kuin valkoiset tilanherrat konsanaan.<\/p>\n
"Nykyp\u00e4iv\u00e4n vartija on ty\u00f6tt\u00f6myyden pelossa joutunut ottamaan teht\u00e4v\u00e4n, jossa h\u00e4nen kuuluu esimerkiksi est\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 kaltaisilta mestitseilt\u00e4 tai intiaaneilta p\u00e4\u00e4sy y\u00f6kerhoon", Olle selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Seminaari piti oireellisena tuoretta tapausta, jossa oikeus kumosi Perun kuluttajaviraston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen sulkea nelj\u00e4 diskoa. Ne olivat est\u00e4neet mustien ja intiaanien sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4syn. Oikeuden mukaan ulosj\u00e4\u00e4neet "eiv\u00e4t edustaneet koko perulaista yhteiskuntaa, joten kyse ei ollut syrjinn\u00e4st\u00e4".<\/p>\n
Seminaarissa arvioitiin oikeuden ratkaisun ennakoivan sit\u00e4, ett\u00e4 perulaisilta voidaan ev\u00e4t\u00e4 p\u00e4\u00e4sy julkisiin paikkoihin ihonv\u00e4rin perusteella.<\/p>\n
Filosofi Fidel Tubino korostaa, ett\u00e4 vastaus rasismiin ei ole alkuper\u00e4iskansojen kulttuurin vahvistaminen. T\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on oppia kunnioittamaan kulttuurieroja.<\/p>\n
"Kunnioituksen perustana on tasa-arvoon nojaava harmoninen rinnakkainelo. Teht\u00e4v\u00e4mme ei ole pelastaa Andien kulttuureja vaan edist\u00e4\u00e4 niiden kukoistusta", Tubino muistuttaa. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Lima, 09.12.98 (IPS) – "Perussa kaikki alkuper\u00e4isasukkaisiin viittaava, kuten fyysiset piirteet, tavat tai asuinpaikka, n\u00e4hd\u00e4\u00e4n alempiarvoisena kuin sellainen, joka liittyy 'valkoisuuteen' ja l\u00e4nsimaisuuteen", sanoo sosiologi Gon… Continue Reading