Lontoo, 13.01.99 (IPS) – Irakin ja Yhdysvaltojen v\u00e4lisen konfliktin viime aikoina saamat piirteet panevat kyselem\u00e4\u00e4n eri tapahtumien historiallisia taustoja, kuten sit\u00e4, miten paljon puhutut lentokieltoalueet oikein saivat alkunsa.<\/p>\n
<\/p>\n
Irak alkoi tammikuussa avoimesti uhmata <\/p>\n
kieltoja l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4\u00e4n <\/p>\n
sulkuvy\u00f6hykkeille. Yhdysvallat ja Britannia <\/p>\n
luonnehtivat toimia provokaatioksi ja <\/p>\n
uhkailuksi. Ne vastasivat tulittamalla Irakin <\/p>\n
h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4 ja ampumalla ohjuksen sen <\/p>\n
ilmatorjuntakeskukseen.<\/p>\n
Iskut eiv\u00e4t <\/p>\n
aiheuttaneet suurta vahinkoa viel\u00e4 tammikuun <\/p>\n
ensimm\u00e4isell\u00e4 viikolla, mutta j\u00e4nnitys kiristyi <\/p>\n
selv\u00e4sti. Sit\u00e4 eiv\u00e4t v\u00e4hent\u00e4neet paljastukset, <\/p>\n
joiden mukaan Yhdysvallat on k\u00e4ytt\u00e4nyt YK:n <\/p>\n
asetarkastajia eli Unscom-joukkoja vakoojinaan <\/p>\n
Irakissa.<\/p>\n
Vakoilupaljastukset ovat <\/p>\n
omiaan syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n entisest\u00e4\u00e4n YK:n <\/p>\n
turvallisuusneuvoston j\u00e4senten Irakia koskevia <\/p>\n
erimielisyyksi\u00e4.<\/p>\n
Yhdysvallat v\u00e4itt\u00e4\u00e4 <\/p>\n
Britannian tuella, ett\u00e4 lentokieltoalueiden <\/p>\n
julistaminen Irakin pohjois- ja etel\u00e4osaan on <\/p>\n
tarkoitettu suojelemaan n\u00e4iden alueiden v\u00e4est\u00f6\u00e4 <\/p>\n
Saddam Husseinin hallituksen sortopolitiikalta.<\/p>\n
Yhdysvaltain mukaan sen toimet on <\/p>\n
oikeutettu YK:n turvallisuusneuvoston <\/p>\n
p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmalla 688, joka hyv\u00e4ksyttiin <\/p>\n
huhtikuussa 1991.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4t\u00f6slauselma ei <\/p>\n
kuitenkaan varsinaisesti mainitse mit\u00e4\u00e4n <\/p>\n
lentokieltoalueita tai oikeutta perustaa <\/p>\n
sellaisia.<\/p>\n
Irak puolestaan julistaa, <\/p>\n
ett\u00e4 tunkeutuessaan sen ilmatilaan ilman lupaa <\/p>\n
yhdysvaltalaiset ja brittil\u00e4iset h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t <\/p>\n
loukkaavat Irakin suvereenisuutta ja altistavat <\/p>\n
itsens\u00e4 sotilaalliselle hy\u00f6kk\u00e4ykselle. Irak <\/p>\n
muistuttaa my\u00f6s, ett\u00e4 se ei koskaan hyv\u00e4ksynyt <\/p>\n
p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmaa 688, jota se pit\u00e4\u00e4 <\/p>\n
muotoiluiltaan ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 <\/p>\n
vaiheessa on aiheellista palauttaa mieleen <\/p>\n
er\u00e4it\u00e4 seikkoja p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmasta 688.<\/p>\n
Kun turvallisuusneuvosto \u00e4\u00e4nesti <\/p>\n
p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmasta 688, viisi sen 15 j\u00e4senest\u00e4 – <\/p>\n
joukossa pysyv\u00e4 j\u00e4sen Kiina – \u00e4\u00e4nesti vastaan <\/p>\n
tai pid\u00e4ttyi \u00e4\u00e4nestyksest\u00e4. Vastahangassa oli <\/p>\n
enemm\u00e4n maita kuin kertaakaan aiemmin sen <\/p>\n
j\u00e4lkeen, kun YK alkoi ottaa kantaa Irakin <\/p>\n
toimiin sen miehitetty\u00e4 Kuwaitin elokuussa <\/p>\n
1990.<\/p>\n
Turvaneuvoston vaihtuvista <\/p>\n
j\u00e4senist\u00e4 Intia pid\u00e4ttyi \u00e4\u00e4nestyksest\u00e4, Jemen, <\/p>\n
Kuuba ja Zimbabwe olivat vastaan. <\/p>\n
P\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmasta \u00e4\u00e4nestettiin pian sen <\/p>\n
j\u00e4lkeen, kun Irak oli ryhtynyt maaliskuun 1991 <\/p>\n
lopulla hy\u00f6kk\u00e4ykseen palauttaakseen <\/p>\n
hallintaansa kolme kapinoivaa kurdimaakuntaa <\/p>\n
maan pohjoisosissa.<\/p>\n
Kurdit kutsuivat <\/p>\n
aluetta Kurdistanin autonimiseksi alueeksi, <\/p>\n
mutta Irakin hy\u00f6kk\u00e4ys ajoi miltei puolet sen <\/p>\n
2,3 miljoonasta asukkaasta pakoon Iranin tai <\/p>\n
Turkin puolelle.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4t\u00f6slauselma 688 <\/p>\n
vaati Irakia p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4liset <\/p>\n
avustusj\u00e4rjest\u00f6t tarvitsevien luo. Lis\u00e4ksi se <\/p>\n
kehotti YK:n p\u00e4\u00e4sihteeri\u00e4 voimistamaan <\/p>\n
humanitaarista toimintaa Irakissa erityisesti <\/p>\n
kurdien parissa, jotka k\u00e4rsiv\u00e4t maan <\/p>\n
viranomaisten sorrosta.<\/p>\n
Irakin johto ja <\/p>\n
kurdisissit sopivat pian tulitauosta. <\/p>\n
Yhdysvaltain ja Britannian joukot perustivat <\/p>\n
kurdeille suoja- alueita Pohjois-Irakiin ja <\/p>\n
turvasivat YK:n avun perillemenoa.<\/p>\n
Toukokuussa 1991 kaksi kurdijohtajaa p\u00e4\u00e4si <\/p>\n
alustavaan sopuun Saddamin kanssa, mutta hanke <\/p>\n
raukesi elokuussa, kun sille ei l\u00f6ytynyt <\/p>\n
kurdien kannatusta.<\/p>\n
Pian sen j\u00e4lkeen <\/p>\n
viimeiset amerikkalaisjoukot vet\u00e4ytyiv\u00e4t <\/p>\n
Kurdistanista. Lokakuussa, kun Irakin joukot <\/p>\n
olivat my\u00f6s poistuneet alueelta, Yhdysvallat <\/p>\n
kielsi Britannian ja Ranskan tuella Irakia <\/p>\n
lent\u00e4m\u00e4st\u00e4 alueella. N\u00e4in syntyi pohjoinen <\/p>\n
lentokieltoalue.<\/p>\n
Kes\u00e4ll\u00e4 1992 Irakin <\/p>\n
joukot ryhtyiv\u00e4t jahtaamaan p\u00e4\u00e4asiassa <\/p>\n
shiiamuslimeihin kuuluvia kapinallisia, jotka <\/p>\n
olivat paenneet maan etel\u00e4osien <\/p>\n
l\u00e4pitunkemattomille soille.<\/p>\n
Irakin <\/p>\n
armeija ja poliisi k\u00e4yttiv\u00e4t helikoptereita <\/p>\n
jahdissaan, ja Yhdysvallat ja Britannia <\/p>\n
p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t j\u00e4lleen toimia p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmaan 688 <\/p>\n
vedoten.<\/p>\n
Britannian p\u00e4\u00e4ministeri John <\/p>\n
Major julisti, ett\u00e4 Irak alistetaan <\/p>\n
ymp\u00e4rivuorokautiseen ilmavalvontaan. Ilmoitus <\/p>\n
tuli v\u00e4h\u00e4n ennen kuin Yhdysvaltain <\/p>\n
republikaaninen puolue p\u00e4\u00e4tti nimitt\u00e4\u00e4 <\/p>\n
presidentti George Bushin uudelleen <\/p>\n
ehdokkaakseen.<\/p>\n
Irak pid\u00e4ttyi \u00e4\u00e4nekk\u00e4ist\u00e4 <\/p>\n
vastalauseista. Varap\u00e4\u00e4ministeri Tariq Aziz <\/p>\n
kertoi my\u00f6hemmin syyksi sen, ett\u00e4 vastustamalla <\/p>\n
l\u00e4nsimaiden uusia toimia liian innokkaasti Irak <\/p>\n
olisi tehnyt Bushista sankarin.<\/p>\n
Siten <\/p>\n
lentokieltoalue syntyi my\u00f6s Irakin etel\u00e4osiin. <\/p>\n
Suurimman osan valvontakoneita tarjosi <\/p>\n
Yhdysvallat brittien ja Ranskan antaessa <\/p>\n
apuaan.<\/p>\n
Pohjoisessa Masoud Barzanin ja <\/p>\n
Jalal Talabanin johtamat kaksi kurdipuoluetta <\/p>\n
perustivat autonimisen Kurdistanin, jossa ne <\/p>\n
vuoroin tekiv\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4 ja taistelivat <\/p>\n
kesken\u00e4\u00e4n aina syyskuuhun 1996.<\/p>\n
Kyseisen <\/p>\n
vuoden elokuun lopulla Barzani pyysi Saddamia <\/p>\n
avukseen valtaamaan takaisin Kurdistanin <\/p>\n
p\u00e4\u00e4kaupungin Erbilin, jonka h\u00e4n oli menett\u00e4nyt <\/p>\n
aiemmin Talabanille. Saddam suostui.<\/p>\n
Washington ja Lontoo tuohtuivat <\/p>\n
tapahtuneesta ja p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t laajentaa etel\u00e4ist\u00e4 <\/p>\n
lentokieltovy\u00f6hykett\u00e4. Ranska syd\u00e4mistyi <\/p>\n
kurdien keskin\u00e4isist\u00e4 kahinoista niin, ett\u00e4 se <\/p>\n
lopetti osallistumisensa pohjoisen vy\u00f6hykkeen <\/p>\n
ilmavalvontaan ja kielt\u00e4ytyi ylitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 32. <\/p>\n
leveyspiiri\u00e4 etel\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
Kun Yhdysvallat <\/p>\n
ja Britannia ryhtyiv\u00e4t pommittamaan Irakia <\/p>\n
joulukuussa 1998, Ranska osoitti <\/p>\n
tyytym\u00e4tt\u00f6myytens\u00e4 lopettamalla kokonaan <\/p>\n
valvontalennot Etel\u00e4-Irakissa.<\/p>\n
Lopputulos on siis se, ett\u00e4 YK:n <\/p>\n
turvaneuvoston viidest\u00e4 pysyv\u00e4st\u00e4 j\u00e4senest\u00e4 <\/p>\n
Kiina ja Ven\u00e4j\u00e4 kyseenalaistavat <\/p>\n
lentokieltovy\u00f6hykkeiden oikeutuksen <\/p>\n
p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselman 688 nojalla, ja Ranska on <\/p>\n
lopettanut osallistumisensa niiden valvontaan.<\/p>\n
Samaan aikaan Britannian tukema <\/p>\n
Yhdysvallat ei n\u00e4yt\u00e4 v\u00e4h\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n halukkaalta <\/p>\n
luopumaan hankkeesta, josta se on pit\u00e4nyt <\/p>\n
tiukasti kiinni jo seitsem\u00e4n vuotta. (Inter <\/p>\n
Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Lontoo, 13.01.99 (IPS) – Irakin ja Yhdysvaltojen v\u00e4lisen konfliktin viime aikoina saamat piirteet panevat kyselem\u00e4\u00e4n eri tapahtumien historiallisia taustoja, kuten sit\u00e4, miten paljon puhutut lentokieltoalueet oikein saivat alkunsa.Irak alkoi ta… Continue Reading