Nairobi, 27.01.99 (IPS) – Vaikka oikeus koulutukseen kirjattiin jo 50 vuotta sitten yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen, Afrikassa on yh\u00e4 miljoonia lapsia, jotka eiv\u00e4t voi toteuttaa t\u00e4t\u00e4 oikeuttaan.<\/p>\n
<\/p>\n
YK:n lastenrahaston Unicefin raportti kertoo, ett\u00e4 Afrikan koulutusolot ovat kohentuneet huomattavasti vuoden 1960 tilanteesta, jolloin kouluun p\u00e4\u00e4si vain joka nelj\u00e4s lapsi. Silti k\u00f6yhyys, kehno koulutuspolitiikka ja v\u00e4kivaltaisuudet est\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 monien lasten p\u00e4\u00e4syn opintielle.<\/p>\n
Saharan etel\u00e4puolisessa Afrikassa kuusi maata – Zimbabwe, Malawi, Kap Verde, Etel\u00e4-Afrikka, Mauritius ja Botswana – on saanut 90 prosenttia lapsista aloittamaan peruskoulun. Muut alueen maat ovat niist\u00e4 j\u00e4ljess\u00e4 sek\u00e4 koulunsa aloittavien m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 opetuksen tasossa, ilmenee Unicefin raportista, joka on otsikoitu Maailman lasten tila 1999.<\/p>\n
Sen mukaan koulunsa aloittavien osuus on Afrikassa yh\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin 60 prosenttia ik\u00e4luokasta. Kun heist\u00e4kin kolmannes keskeytt\u00e4\u00e4 opintonsa ennen viidett\u00e4 luokkaa, voidaan laskea, ett\u00e4 Afrikassa on yli 40 miljoonaa lasta koulutuksen ulkopuolella.<\/p>\n
Opetuksen taso on raportin mukaan kehnoin Tshadissa, Komoreilla, Kongossa ja Gabonissa, joissa noin kolmannes peruskoululaisista j\u00e4\u00e4 luokalleen vuosittain.<\/p>\n
Kenialainen kasvatustieteilij\u00e4 Sara Ruto syytt\u00e4\u00e4 opetuksen kurjasta tilasta useimmissa Afrikan maissa sit\u00e4, ett\u00e4 kansainv\u00e4lisi\u00e4 sopimuksia ei ole niiss\u00e4 kunnolla toteutettu.<\/p>\n
"Vaikka kansainv\u00e4listen sopimusten tarkoituksena on n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suuntaa maan politiikalle, ne t\u00e4ytyy my\u00f6s 'kotiuttaa' maan kansalliseen politiikkaan", sanoo Ruto, joka ty\u00f6skentelee Kenian naisten kasvatustieteen tutkimuslaitoksessa (Werk).<\/p>\n
H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 kansainv\u00e4liset luottolaitokset eli Maailmanpankki ja Kansainv\u00e4linen valuuttarahasto (IMF) laativat 1980-luvulla kehitysmaille talouden rakennesopeutusohjelmat, jotka heikensiv\u00e4t valtion tukea sosiaalipalveluille ja koulutukselle. Se koetteli etenkin v\u00e4h\u00e4varaisia kansalaisia.<\/p>\n
"Koulumenoja siirrettiin vanhempien harteille 'kustannusten jakamisen' hengess\u00e4. Ne vanhemmat, joilla ei ollut varaa t\u00e4h\u00e4n j\u00e4rjestelyyn, katosivat yksinkertaisesti n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lt\u00e4", h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Afrikan maiden hallitukset valittavat, ett\u00e4 rahat, joilla oli tarkoitus tukea koulutusta, jouduttiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ulkomaisten velkojen hoitoon.<\/p>\n
Unicefin mukaan esimerkiksi Tansania k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 liki kuusi kertaa enemm\u00e4n rahaa velanmaksuun kuin koulutukseen.<\/p>\n
Saharan etel\u00e4puolisten Afrikan maiden yhteenlasketut ulkomaiset velat ovat 227 miljardia dollaria (yli 1 135 miljardia markkaa), joka muodostaa 11 prosenttia kaikista kehitysmaiden veloista. Jokaista alueen asukasta kohden Afrikalla on velkaa 379 dollaria (liki 2 000 markkaa).<\/p>\n
Lasten koulunk\u00e4yntimahdollisuudet ovat entisest\u00e4\u00e4n heikentyneet v\u00e4kivallan repimiss\u00e4 maissa, kuten Sudanissa ja Algeriassa. YK:n lasten oikeuksien komitea huomautti \u00e4skett\u00e4isess\u00e4 raportissaan, ett\u00e4 Algeriaa vuodesta 1992 ravistelut v\u00e4kivalta on est\u00e4nyt monien lasten oikeuksien, kuten koulutuksen, toteutumisen.<\/p>\n
Etel\u00e4isess\u00e4 Sudanissa sota on jatkunut vuodesta 1983, ja toistuvat ilmaiskut kouluihin ja koteihin ovat lopettaneet opetuksen tyystin.<\/p>\n
Somaliassa ei ole ollut edes keskushallitusta sitten Mohamed Siad Barren kukistumisen 1991, joten maasta puuttuvat my\u00f6s johtavat kouluviranomaiset. Miltei koko 14-18-vuotiaiden ik\u00e4ryhm\u00e4n arvioidaan olevan koulutuksen ulkopuolella.<\/p>\n
Avustusty\u00f6ntekij\u00f6iden mukaan yksityisten yll\u00e4pit\u00e4miss\u00e4 ala- asteen kouluissa Somaliassa opiskelee noin 153 000 lasta eli viidennes ik\u00e4luokasta.<\/p>\n
"Kolme nelj\u00e4st\u00e4 alakoulusta ei tarjoa mahdollisuutta saavuttaa sellaista minimitasoa, jolla lapsi saisi olennaiset perustiedot ja -taidot. Opitun arviointi- ja arvosteluj\u00e4rjestelm\u00e4 puuttuu kokonaan. Edes opettajien peruspalkkoja ei kyet\u00e4 maksamaan", kertoo Lynn Geldof Unicefin Somalian-toimistosta.<\/p>\n
Afrikan koululaisista surkein tilanne on tyt\u00f6ill\u00e4, jotka on perinteisesti tavattu j\u00e4tt\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4lle koulutukselle.<\/p>\n
Unicefin mukaan sukupuolten v\u00e4linen kuilu koulutuksessa on vuosien mittaan hiukan kaventunut, mutta yh\u00e4 Afrikan pojista k\u00e4y koulua 61 prosenttia ja tyt\u00f6ist\u00e4 vain 57 prosenttia.<\/p>\n
"Monilta tyt\u00f6ilt\u00e4 ev\u00e4t\u00e4\u00e4n koulunk\u00e4yntimahdollisuudet, koska heid\u00e4n velvollisuudekseen katsotaan kotiaskareiden tekeminen. Perustava oikeus saada koulutusta pysyy heid\u00e4n ulottumattomissaan, kunnes ankarat el\u00e4misen ehdot muuttuvat", arvioi Faiza Juma Mohammed Nairobissa toimivasta Tasa-arvo nyt -ryhm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
H\u00e4n yllytt\u00e4\u00e4 hallituksia rikkomaan k\u00f6yhyyden kierteen ja keksim\u00e4\u00e4n keinoja, joilla perheen tarpeet voidaan hoitaa samalla, kun tyt\u00f6t voivat nauttia oikeudestaan opetukseen.<\/p>\n
"Hallituksen, Unicefin ja Unescon (YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurij\u00e4rjest\u00f6) haasteena on yhdess\u00e4 paikallisten j\u00e4rjest\u00f6jen kanssa kehitt\u00e4\u00e4 opetusohjelmia, jotka ottavat huomioon kodin tyt\u00f6ille asettamat velvoitteet", h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Unicef laskee, ett\u00e4 voidakseen kouluttaa kaikki maanosan lapset Afrikka tarvitsee rauhaa, terveellisi\u00e4 elinoloja ja 1,9 miljardia dollaria (liki 10 miljoonaa markka) lis\u00e4\u00e4 rahaa.<\/p>\n
Takaiskuista huolimatta er\u00e4\u00e4t maat ovat ottaneet selvi\u00e4 edistysaskeleita koulutuksen saralla.<\/p>\n
Esimerkiksi Burkina Fasossa \u00e4idit eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 suostu hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n lukutaidottomuutta maansa naisten v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 kohtalona, vaikka yli 15-vuotiaiden naisten lukutaitoprosentti on vain yhdeks\u00e4n ja ik\u00e4ns\u00e4 puolesta ala-asteelle kuuluvista tyt\u00f6ist\u00e4 k\u00e4y koulua vain 24 prosenttia.<\/p>\n
Kohentaakseen tytt\u00f6jen lukutaitoisuutta Burkinan naiset ovat perustaneet 23 vanhempien yhdistyst\u00e4, jotka seuraavat tytt\u00f6jen kouluunmenoa ja menestyst\u00e4 siell\u00e4.<\/p>\n
Uganda toteutti 1997 ilmaisen opetuksen nelj\u00e4lle lapselle perhett\u00e4 kohti. Se on nostanut kouluak\u00e4yvien lasten m\u00e4\u00e4r\u00e4n 2,6 miljoonasta 5,2 miljoonaan.<\/p>\n
Keniassa naisj\u00e4rjest\u00f6t ovat painostaneet hallitusta muuttamaan tytt\u00f6j\u00e4 syrjiv\u00e4\u00e4 politiikkaansa. Kahden viime vuoden aikana monet tyt\u00f6t ovatkin hy\u00f6tyneet saamastaan uudesta mahdollisuudesta koulunk\u00e4yntiin, kun hallitus kumosi osan laista, joka edellytti raskaana olevien tytt\u00f6jen erottamista koulusta. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Nairobi, 27.01.99 (IPS) – Vaikka oikeus koulutukseen kirjattiin jo 50 vuotta sitten yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen, Afrikassa on yh\u00e4 miljoonia lapsia, jotka eiv\u00e4t voi toteuttaa t\u00e4t\u00e4 oikeuttaan.YK:n lastenrahaston Unicefin raportti… Continue Reading