Johannesburg, 05.03.99 (IPS) – Kongon demokraattisen tasavallan loputtomalta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4n sotaan on sotkeentunut ainakin yhdeks\u00e4n ulkopuolista valtiota. Asiantuntijat ovatkin alkaneet puhua siit\u00e4 "Afrikan ensimm\u00e4isen\u00e4 maailmansotana".<\/p>\n
<\/p>\n
"Kyse on todenn\u00e4k\u00f6isesti Afrikan monimutkaisimmasta konfliktista sitten siirtomaavaltoja vastaan k\u00e4ytyjen vapaussotien", Francis Kornegay ja Chris Landsberg arvioivat Kongon sotaa koskevassa tuoreessa selvityksess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Kongon (entisen Zairen) nykyinen presidentti Laurent Kabila on saanut liittolaisikseen Angolan, Namibian ja Zimbabwen. Ruanda ja Uganda taas tukevat h\u00e4nen vastustajiaan.<\/p>\n
Jossakin vaiheessa my\u00f6s Tshad ja Sudan ovat l\u00e4hett\u00e4neet joukkojaan Kabilan avuksi.<\/p>\n
Useita muitakin maita, kuten Kamerun, Gabon ja Libya, on mainittu yhdess\u00e4 tai toisessa roolissa konfliktin kuluessa. L\u00e4nsimaista Yhdysvaltoja ja Ranskaa ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n niin ik\u00e4\u00e4n osallisuudesta tapahtumiin.<\/p>\n
Kongon sotaa pohdittiin \u00e4skett\u00e4in Etel\u00e4-Afrikan Johannesburgissa j\u00e4rjestetyss\u00e4 tutkijoiden tapaamisessa. Osallistujat pit\u00e4v\u00e4t tilannetta esimerkkin\u00e4 uudesta ilmi\u00f6st\u00e4, josta he k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t nime\u00e4 "afrikkalainen protektionismi".<\/p>\n
Ilmi\u00f6n k\u00e4rjess\u00e4 on Afrikan valtioita hallitsevien sotilasjohtajien kasvava joukko, joka ei kaihda voimank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 vallassa pysy\u00e4kseen.<\/p>\n
Afrikan maista Angolassa, Brazzavillen Kongossa, Eritreassa, Etiopiassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Ruandassa, Ugandassa ja Zimbabwessa on ohjaksissa mies, joka aiemmin johti aseellista kapinaa.<\/p>\n
N\u00e4iss\u00e4 maissa ei ole oikeaa tasavaltalaisarmeijaa siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 se olisi itsen\u00e4inen julkinen voimatekij\u00e4 irrallaan poliittisesta johdosta. Sen sijaan noita armeijoita on usein k\u00e4ytetty kapinoiden kukistajina, ilmenee Kornegayn ja Landsbergin raportista.<\/p>\n
Tutkijoiden huolta her\u00e4tt\u00e4\u00e4 Afrikan Suurten j\u00e4rvien alueen konflikteissa my\u00f6s se, ett\u00e4 niiss\u00e4 voiman k\u00e4ytt\u00f6 on laillistettu ja neuvotteleminen julistettu pannaan. Kabila ja h\u00e4nen liittolaisensa ovat jatkuvasti v\u00e4ltelleet tulitauosta puhumista.<\/p>\n
Suurten j\u00e4rvien alueella sijaitsevat Kongon demokraattisen tasavallan ohella Burundi, Ruanda, Uganda ja Tansania.<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 alueella ja sen l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ei neuvotteluilla ole viime aikoina saavutettu mainittavia tuloksia. Niin Angolassa, Burundissa, Ruandassa, Sudanissa kuin Ugandassakin rauhanneuvotteluja on k\u00e4yty joko vilpillisist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista tai niiss\u00e4 ei ole kyetty hahmottelemaan selke\u00e4\u00e4 ohjelmaa valtion j\u00e4lleenrakennuksesta.<\/p>\n
Tunnettu kirjailija Franz Fanon on esitt\u00e4nyt Afrikasta m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n, joka tuntuu olevan kipe\u00e4n tosi: "Afrikka on revolverin muotoinen, ja sen liipasimena on Kongo."<\/p>\n
Kongon demokraattisella tasavallalla on pinta-alaa yli kaksi miljoonaa neli\u00f6kilometri\u00e4 (noin kuusi kertaa Suomen koko) ja asukkaita 45 miljoonaa. Sen runsaat mineraalivarat – kuparia, kobolttia, timantteja ja kultaa – tekev\u00e4t siit\u00e4 ehk\u00e4 Afrikan luonnonvaroiltaan rikkaimman maan.<\/p>\n
Suuri koko ja runsaat aarteet ovat my\u00f6s tehneet Kongosta ry\u00f6st\u00e4jien mielikohteen. Ulkovallat ovat kahmineet sielt\u00e4 mahtavia saaliita vuodesta 1885, jolloin Berliinin kongressi julisti sen Belgian kuninkaan Leopold II:n henkil\u00f6kohtaiseksi omaisuudeksi.<\/p>\n
Itse asiassa juuri Kongo antoi kipin\u00e4n koko Berliinin kongressin j\u00e4rjest\u00e4miselle, kun Euroopan valtiot halusivat jakaa Afrikan rikkaudet kesken\u00e4\u00e4n joutumatta sotaan toistensa kanssa.<\/p>\n
Mobutu Sese Seko otti 1965 vallan viisi vuotta aiemmin itsen\u00e4istyneess\u00e4 Kongossa, jonka nimi muutettiin Zaireksi 1971. Mobutu julisti sodan kommunismille, mik\u00e4 teki h\u00e4nest\u00e4 l\u00e4nsivaltojen lemmikin. Samaan aikaan timantit virtasivat ulos maasta, eiv\u00e4tk\u00e4 niiden myynnist\u00e4 saadut rahat koskaan palanneet sinne.<\/p>\n
"Kun Uganda ja Ruanda asettuivat 1997 tukemaan Laurent Kabilan johtamaa kapinaa Mobutua vastaan, niidenkin motiiveilla oli enemm\u00e4n tekemist\u00e4 Zairen aarteiden kuin afrikkalaisen veljeyden kanssa", kongolaissyntyinen tutkija Claude Kabemba huomauttaa. H\u00e4n ty\u00f6skentelee politiikan tutkimuskeskuksessa Johannesburgissa.<\/p>\n
"Vastapalvelukseksi naapurimaiden tuella saamastaan presidenttiydest\u00e4 Kabilan oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 noudattaa (Ruandan) Kigalista ja (Ugandan) Kampalasta tulevia ohjeita. Kabila k\u00e4vi kuitenkin koko ajan haluttomammaksi kuuntelemaan ohjeita ja esti naapureilta p\u00e4\u00e4syn my\u00f6s maansa rikkauksien kimppuun", Kabemba kertoo.<\/p>\n
"Kagame ja Museveni tulkitsivat sen petokseksi", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
Paul Kagame on Ruandan nykyinen varapresidentti ja Yoweri Museveni Ugandan presidentti. Molemmat tukevat nyt Kabilaa vastustavia kapinallisia ja syytt\u00e4v\u00e4t Kabilan hallinnon olevan "sekoitus populismia, diktatuuria, vastuuttomuutta ja korruptiota".<\/p>\n
It\u00e4-Kongossa asuvat tutsi-heimon j\u00e4senet auttoivat Kabilaa sy\u00f6ksem\u00e4\u00e4n Mobutun vallasta, mutta nyt he ovat k\u00e4\u00e4ntyneet h\u00e4nt\u00e4 vastaan ja jakaneet maan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kahtia.<\/p>\n
Sotaan sotkeentuneista ulkovalloista Namibia ja Zimbabwe v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 niiden toimintaa ohjaa Afrikan yhten\u00e4isyysj\u00e4rjest\u00f6n (OAU) peruskirja, jossa kiellet\u00e4\u00e4n laillisen hallituksen kaatamisen sotilaallisin keinoin.<\/p>\n
Tarkkailijat ep\u00e4ilev\u00e4t kuitenkin, ett\u00e4 nekin ovat Kabilan tukena vain Kongon luonnonvarojen vuoksi.<\/p>\n
Kongon mineraalivaroja hoitavan Gecamines-valtionyhti\u00f6n johtoon on nimitetty Zimbabwen kansalainen, ja useilla Zimbabwen valtion korkeilla virkamiehill\u00e4 on liiketoimia Kongossa.<\/p>\n
"Siit\u00e4 asti kun Kongon sota alkoi elokuussa 1998, kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4 on oltu yleisesti sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 naapurimaiden tulisi vet\u00e4yty\u00e4 konfliktista ja antaa varsinaisille osapuolille tilaa aloittaa neuvottelunsa", sanoo Kabemba.<\/p>\n
"Ilman ulkovaltojen tukea sen enemp\u00e4\u00e4 Kongon kapinallisilla kuin hallituksellakaan ei olisi taloudellisia voimavaroja jatkaa sotilaallista toimintaansa pitk\u00e4\u00e4n", h\u00e4n muistuttaa.<\/p>\n
"Siksi on pakko tehd\u00e4 se johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s, ett\u00e4 muiden Afrikan maiden v\u00e4liintulo on pahentanut Kongon tilannetta." (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Johannesburg, 05.03.99 (IPS) – Kongon demokraattisen tasavallan loputtomalta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4n sotaan on sotkeentunut ainakin yhdeks\u00e4n ulkopuolista valtiota. Asiantuntijat ovatkin alkaneet puhua siit\u00e4 "Afrikan ensimm\u00e4isen\u00e4 maailmansotana".&q… Continue Reading