Bijnore, Intia, 08.02.00 (IPS) – Kouluja k\u00e4ynyt maanviljelij\u00e4 Abdul Samad on pit\u00e4nyt huolellisesti kirjaa Pohjois- Intiassa sijaitsevan reilun kolmen hehtaarin kokoisen tilansa tuotosta. My\u00f6s siemenist\u00e4, lannoitteista ja torjunta-aineista aiheutuneet kustannukset on tilastoitu.<\/p>\n
<\/p>\n
Samadin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s on, ett\u00e4 niin sanotun vihre\u00e4n vallankumouksen edellytt\u00e4m\u00e4t viljelymenetelm\u00e4t – jalostetut siemenlajikkeet ja kemikaalien runsas k\u00e4ytt\u00f6 – ovat johtaneet tuotannon alenemiseen 1990-luvulla.<\/p>\n
Bijnoren alueella Himalajan juurella sijaitsevat Samadin pellot saavat keinokasteluvetens\u00e4 Gangesvirrasta. Samad kertoo lis\u00e4nneens\u00e4 kaiken aikaa lannoitteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, mutta maan hedelm\u00e4llisyys on heikentynyt. Siit\u00e4 kielii molempien p\u00e4\u00e4viljelykasvien, vehn\u00e4n ja riisin, satojen kutistuminen.<\/p>\n
Aluksi keinolannoitteiden k\u00e4ytt\u00f6 toki lis\u00e4si tuottavuutta. Vuonna 1990 Samad korjasi 400 kiloa talvikaudella viljelt\u00e4v\u00e4\u00e4 vehn\u00e4\u00e4 ja kes\u00e4ll\u00e4 600 kiloa korkealaatuista basmati-riisi\u00e4.<\/p>\n
Vuoteen 1999 tultaessa vehn\u00e4sato oli supistunut 100 kiloa ja riisisato 200 kiloa, vaikka lannoitteiden k\u00e4ytt\u00f6 oli kaksinkertaistunut.<\/p>\n
Keskituloisiin talonpoikiin lukeutuva Samad kertoo joutuneensa my\u00f6s maksamaan kemikaaleista koko ajan enemm\u00e4n. Tarvittavan lannoitteen hinta yli kaksinkertaistui 1990-luvun kuluessa. Tuhoel\u00e4inten ja rikkaruohojen torjuntaan k\u00e4ytettyjen myrkkyjen hinnat viisinkertaistuivat samassa ajassa.<\/p>\n
Samad varoittaa, ett\u00e4 jos kehitys jatkuu samanlaisena, h\u00e4nen kotikyl\u00e4ns\u00e4 Kot Kadarin jokainen talonpoika on puilla paljailla vuosikymmenen tai viimeist\u00e4\u00e4n kahden kuluessa.<\/p>\n
Bijnoren seudun viljelij\u00e4t pienimm\u00e4st\u00e4 suurimpaan valittavat satojen heikkenemist\u00e4. Maa on menett\u00e4nyt voimansa, he toistelevat.<\/p>\n
Seudun rikkaisiin maanomistajiin kuuluva Subhash Chand arvioi, ett\u00e4 paluu luonnonlannoitteisiin, kuten lehm\u00e4nlantaan, voisi palauttaa maan hedelm\u00e4llisyyden. Kehityksen py\u00f6r\u00e4n k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen taaksep\u00e4in vain olisi \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaikeata.<\/p>\n
Talonpojat ovat joutuneet noidankeh\u00e4\u00e4n, jossa heid\u00e4n on koetettava koko ajan lis\u00e4t\u00e4 "rahakasvien", kuten sokeriruo'on ja vehn\u00e4n, tuottoisuutta. He eiv\u00e4t voi pys\u00e4hty\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n sit\u00e4, miksi maa menett\u00e4\u00e4 voimansa, Chand selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa talonpojat tuntevat kyll\u00e4 lannan k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuuden lannoitteena, mutta sit\u00e4 on nykyisin rajoitetusti saataville. Traktorit ovat korvanneet vetojuhdat ja kylien yhteiset laidunmaat ovat kutistuneet.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi moni on siirtynyt "vihre\u00e4n vallankumouksen" saatossa viljelem\u00e4\u00e4n vain yht\u00e4 lajiketta. Keskikokoista tilaa pit\u00e4v\u00e4 Tek Chand kertoo useimpien luopuneen maata rikastavista palkokasveista.<\/p>\n
Pahimmin kuluneita ovat vuokraviljelij\u00f6iden pellot, koska heill\u00e4 on vain yksi tavoite: saada voittoa.<\/p>\n
"Annoin peltoja vuokralle ja kuulin my\u00f6hemmin, ett\u00e4 vuokraaja sekoitti suolaa virtsaan ime\u00e4kseen maasta kaikki ravinteet ja saadakseen enn\u00e4tyssadon", kertoo Zameer Hassan.<\/p>\n
"Kun sain pellot takaisin, jouduin j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n ne kesannolle ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tuhdisti orgaanista lannoitetta ennen kuin saatoin taas kylv\u00e4\u00e4 jotakin", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
Kot Kadarin kyl\u00e4l\u00e4iset ovat my\u00f6s havainneet, ett\u00e4 liiallinen torjunta-aineiden k\u00e4ytt\u00f6 tappaa hy\u00f6dylliset kastemadot ja perhoset.<\/p>\n
Vanhimmat kyl\u00e4l\u00e4iset ovat alkaneet muistella kaiholla entisi\u00e4 luonnonmukaisen viljelyn aikoja. Silloin kasvit my\u00f6s tuoksuivat ja maistuivat paremmilta kuin nykyisin, he sanovat.<\/p>\n
Tulevaisuudesta huolestuneella Samadilla on resepti valmiina: Pellot pit\u00e4isi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ainakin vuodeksi kesannolle. Valtion tulisi tukea sit\u00e4 eik\u00e4 kemikaalien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Bijnore, Intia, 08.02.00 (IPS) – Kouluja k\u00e4ynyt maanviljelij\u00e4 Abdul Samad on pit\u00e4nyt huolellisesti kirjaa Pohjois- Intiassa sijaitsevan reilun kolmen hehtaarin kokoisen tilansa tuotosta. My\u00f6s siemenist\u00e4, lannoitteista ja torjunta-aineista aiheutun… Continue Reading