Lontoo, 15.02.00 (IPS) – Ajatus orjuudesta yhdistet\u00e4\u00e4n useimmiten vuosisatojen takaiseen ihmiskauppaan Atlantin valtameren yli. Kun se saatiin lopetetuksi, l\u00e4nsimaat julistivat orjuuden p\u00e4\u00e4ttyneeksi. Tosiasiassa orjuutta on yh\u00e4 joka puolella, sen muodot vain ovat muuttuneet.<\/p>\n
<\/p>\n
Jos orjuus halutaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 tiukasti ainoastaan "ihmisten omistamiseksi", niin silloin se on paljolti kadonnut. Orjuuden avain ei kuitenkaan ole omistaminen, vaan toisen hallitseminen v\u00e4kivallan avulla. Kun siihen lis\u00e4t\u00e4\u00e4n taloudellinen riisto, jossa toiselle ei makseta ty"st\u00e4 lainkaan palkkaa, saadaan nykyajan orjuuden k\u00e4yp\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4. Sen piiriin mahtuu arviolta 27 miljoonaa ihmist\u00e4 eri puolilla maailmaa.<\/p>\n
Nykyinen orjuus eroaa aiemmista yhdell\u00e4 erityisell\u00e4 tavalla: orjat ovat nyt halvempia kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Ylikansoitus on tehnyt orjista halpoja, runsaslukuisia ja helposti korvattavia. T\u00e4m\u00e4 on tapahtunut p\u00e4\u00e4osin toisen maailmansodan j\u00e4lkeisen\u00e4 aikana, jolloin maapallon v\u00e4kiluku on kolminkertaistunut nykyiseen kuuteen miljardiin.<\/p>\n
V\u00e4est"nkasvu ei sin\u00e4ns\u00e4 aiheuta orjuutta. Mutta kun uudet ihmismiljardit pakotetaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n pilaantuneen ymp\u00e4rist"n, sotien, rosvomaisten hallitusten tai talouden rakennesopeutuksen armoilla, heist\u00e4 tulee vapaata riistaa orjakauppiaille. K"yh\u00e4t on helppo orjuuttaa, jos orjakauppiaat saavat toimia rankaisematta ja hallitukset ovat riitt\u00e4v\u00e4n korruptoituja tai piittaamattomia.<\/p>\n
Afrikan mustia Amerikkaan rahdanneen orjakaupan tuottama voitto oli 5-10 prosenttia. Kauppiaan t\u00e4ytyi pit\u00e4\u00e4 orjien kurittamisessa k\u00e4ytetty v\u00e4kivalta sen verran aisoissa, ettei se alentaisi saaliin kauppahintaa. Nykyisen orjakaupan voitot ovat toista luokkaa, eik\u00e4 orjan terveydest\u00e4 tarvitse kantaa huolta.<\/p>\n
Nuoren naisen orjuuttaminen bordelliin Thaimaassa maksaa noin 12 000 markkaa. H\u00e4nen avullaan voi kuitenkin k\u00e4\u00e4ri\u00e4 450 000 markkaa voittoa vuodessa. Todenn\u00e4k"isen hiv-tartunnan takia nainen ei ehk\u00e4 pysty ty"skentelem\u00e4\u00e4n kuin 4-5 vuotta, mutta h\u00e4net on helppo korvata toisella.<\/p>\n
Sit\u00e4 paitsi thaimaalainen prostituoitu kuuluu maailman kalleimpiin orjiin: varsinkin lapsia saa orjiksi jo 270 markalla.<\/p>\n
Paljon ulkomaista velkaa ottaneista maista 74 prosenttia kuuluu niihin, joiden kansalaisia orjuutetaan tavalla tai toisella. V\u00e4h\u00e4n velkaantuneista maista orjakaupan piiriin kuuluu vain 29 prosenttia.<\/p>\n
Nepalissa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 100 000 alhaista syntyper\u00e4\u00e4 olevaa miest\u00e4, naista ja lasta on velkaorjuuden kautta elinik\u00e4isess\u00e4 palkattomassa ty"suhteessa. He raatavat maksaakseen korkoja lainasta, joka saattoi alkujaan olla vaatimattomat 200 markkaa.<\/p>\n
YK on osoittautunut t\u00e4ysin tehottomaksi orjuuden kitkemisess\u00e4, mutta ei suinkaan valtuuksien puutteessa. Orjuutta k\u00e4sittelevi\u00e4 kansainv\u00e4lisi\u00e4 sopimuksia on yli 300, ja useimmat valtiot ovat allekirjoittaneet ne. YK:n orjuutta k\u00e4sittelev\u00e4 ty"ryhm\u00e4 kokoontuu vuosittain, mutta sill\u00e4 ei ole lainkaan pysyv\u00e4\u00e4 henkil"kuntaa.<\/p>\n
Samaan aikaan kun YK:n ihmisoikeuskomissio kasvaa ja ihmisoikeudet nousevat yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ll\u00e4 sijalle kansainv\u00e4lisell\u00e4 asialistalla, orjuus tuntuu j\u00e4\u00e4v\u00e4n yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle. Mik\u00e4 kuitenkaan voisi olla sen r\u00e4ike\u00e4mpi ihmisoikeuksien loukkaus kuin orjuuttaminen?<\/p>\n
YK:lla on erikseen nimetyt raportoijat seuraamaan kidutusta ja naisiin kohdistuvaa v\u00e4kivaltaa, mutta orjuuden seurantaa ei ole annettu kenenk\u00e4\u00e4n teht\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n
Orjuuden vastustuksen heikkous ei johdu asiaan sotkeentuneiden tahojen vaikutusvallasta, kuten 19. vuosisadalla, jolloin orjat edustivat huomattavia p\u00e4\u00e4omasijoituksia.<\/p>\n
Nykyajan orjat tuskin n\u00e4kyv\u00e4t taloudellisella kartalla. Vaikka voitot ovat huikeita, orjien avulla ansaitut vuotuiset tulot arvioidaan kaikkiaan alle 80 miljardiksi markaksi. Hollantilaiset k\u00e4yttiv\u00e4t saman verran matkailuun viime vuonna.<\/p>\n
Orjuus pysyykin piilossa juuri siksi, ett\u00e4 se on niin pienimuotoista bisnest\u00e4. Jos l\u00e4nsimaiden ty"paikat olisivat vaarassa tai orjaty"voimaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t yritykset uhkaisivat ylikansallisten toimintaa, h\u00e4lytyskellot alkaisivat soida.<\/p>\n
Useimmiten orjat uurastavat perusteht\u00e4viss\u00e4: kaivoksissa, puunkaadossa, maataloudessa, kerj\u00e4l\u00e4isin\u00e4, kaupustelijoina, kivenlouhijoina, paimenina tai prostituoituina. Heid\u00e4n ty"ns\u00e4 kuitenkin ruokkii meid\u00e4n talouttamme ja t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 taskujamme.<\/p>\n
Orjuus on my"s sensuurin kohteena kautta maailman. Monet valtiot v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t olevansa "vapaita orjuudesta", vaikka eiv\u00e4t ole. Intiassa joidenkin osavaltioiden hallitukset ovat julistaneet kitkeneens\u00e4 velkaorjuuden alueeltaan, mik\u00e4 on tyrehdytt\u00e4nyt taistelua velkaorjien vapauttamiseksi.<\/p>\n
Intian lain mukaan vapautetulla velkaorjalla on oikeus korvauksiin. Mutta kun osavaltio on julistettu orjista vapaaksi, eiv\u00e4t paikalliset viranomaisetkaan halua tahrata mainettaan ilmoittamalla orjuustapauksista.<\/p>\n
Yhdysvallat ja Ranska ovat tyytyneet orjakaupasta syytetyn afrikkalaisen Mauritanian vakuutuksiin k\u00e4yt\u00e4nn"n lopettamisesta. Syyn\u00e4 on se, ett\u00e4 suurvallat haluavat Mauritaniasta puskurivaltion, joka suojaa mustaa Afrikkaa pohjoisen kiihkoislamin vaikutuksilta.<\/p>\n
Maailmassa on monia riiston, ep\u00e4oikeudenmukaisuuden ja v\u00e4kivallan muotoja. Orjuus pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n kaikki kolme. Mit\u00e4 hy"ty\u00e4 on taloudellisesta ja poliittisesta vallastamme, ellemme pysty k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 orjien vapauttamiseen? Jos emme tartu toimeen orjuuden lopettamiseksi, miten voimme sanoa olevamme vapaita? (Inter Press Service) * Kevin Bales opettaa sosiologiaa Surreyn yliopistossa Rockhamptonissa. H\u00e4n on kirjoittanut kirjan Disposable People: New Slavery in the Global Economy. 8 Copyright IPS, kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Lontoo, 15.02.00 (IPS) – Ajatus orjuudesta yhdistet\u00e4\u00e4n useimmiten vuosisatojen takaiseen ihmiskauppaan Atlantin valtameren yli. Kun se saatiin lopetetuksi, l\u00e4nsimaat julistivat orjuuden p\u00e4\u00e4ttyneeksi. Tosiasiassa orjuutta on yh\u00e4 joka puolella, sen… Continue Reading