Buenos Aires, 29.02.00 (IPS) – Argentiinaan on tullut noin 7 000 ihmist\u00e4 It\u00e4-Euroopasta sen j\u00e4lkeen, kun maan hallitus kutsui heit\u00e4 ammattitaitoa vaativiin t\u00f6ihin 1990-luvulla. Huomion keskipisteeksi on nyt kuitenkin noussut pieni joukko Romanian romaneja, joita t\u00e4\u00e4ll\u00e4 nimitell\u00e4\u00e4n "pysyviksi turisteiksi".<\/p>\n
<\/p>\n
"Argentiinaan on muuttanut ty\u00f6t\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n hyvin laadukasta v\u00e4ke\u00e4 It\u00e4-Euroopasta. Mutta t\u00e4m\u00e4 turisteina maahan tullut (romanien) ryhm\u00e4 pilaa siirtolaisten maineen. Siksi Romanian l\u00e4hetyst\u00f6 on pahoillaan tapahtuneesta", Romanian konsulina Buenos Airesissa toimiva Viorel Ipate selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Ipaten mukaan noin sata perhett\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4n romanijoukon j\u00e4senet yritt\u00e4v\u00e4t hankkia elantonsa kerj\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 v\u00e4itt\u00e4en, ett\u00e4 he ovat Kosovon pakolaisia. My\u00f6s lapset pakotetaan anelemaan almuja, konsuli sanoo. H\u00e4n kertoo romanien asuvan keskustan halvimmissa hotelleissa tai talojen kattotasanteille pystytetyiss\u00e4 sotilasteltoissa.<\/p>\n
Argentiinassa asuvien romanialaisten j\u00e4rjest\u00f6n puheenjohtaja Vasile Georgiu sanoo ongelman syntyneen 1990-luvulla, kun tuhannet Romanian mustalaiset siirtyiv\u00e4t It\u00e4valtaan, Espanjaan, Italiaan ja varsinkin Saksaan, johon heill\u00e4 oli vapaa p\u00e4\u00e4sy.<\/p>\n
Georgiu v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Saksa kustantaa nyt romaneille menopaluulippuja Etel\u00e4-Amerikan maihin. Monet saapuvat Uruguayhin, Brasiliaan ja Paraguayhin, mutta jatkavat matkaansa Argentiinaan.<\/p>\n
"Noin 350 saapui Lufthansan ja Swissairin lennoilla", h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Kun lentoyhti\u00f6 alkoi kysell\u00e4 romaneja paluumatkalle, n\u00e4m\u00e4 ilmoittivat haluavansa j\u00e4\u00e4d\u00e4 Argentiinaan ja j\u00e4ttiv\u00e4t siirtolaisvirastoon anomuksia 60 ja 90 p\u00e4iv\u00e4n viisumeista. Georgiun mukaan niit\u00e4 my\u00f6s my\u00f6nnettiin, koska viraston t\u00e4ytyy tutkia, ovatko romanit oikeutettuja turvapaikkaan.<\/p>\n
"En tied\u00e4, tunnetaanko romaneja kohtaan my\u00f6t\u00e4tuntoa siksi, ett\u00e4 heill\u00e4 on paljon lapsia, vai onnistuivatko he hankkimaan viisuminsa jollakin muilla keinoin", pohtii Giorgiu vihjaten mahdolliseen viranomaisten lahjontaan.<\/p>\n
Argentiinalaisten asenne romaneihin on p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 torjuvampi. Monet syytt\u00e4v\u00e4t poliisia ja siirtolaisvirastoa lepsuudesta ja kiihtyv\u00e4t yh\u00e4 rajumpaan muukalaisvihaan, joka uhkaa laajentua k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikki ulkomaalaiset.<\/p>\n
"He ovat varsinainen vitsaus. Heit\u00e4 on joka puolella ja he ovat likaisia ja rumia. He virtsaavat kaduille ja antavat todella pahimman mahdollisen kuvan ulkomaalaisista", suomii Maria Cristina Salerno. H\u00e4n asuu l\u00e4hell\u00e4 Buenos Airesin keskustaa sijaitsevalla Constitucionin alueella ja valittaa, ett\u00e4 h\u00e4n ei saa asuntoaan kaupaksi romanien vuoksi.<\/p>\n
"N\u00e4m\u00e4 ovat romanialaisia, mutta seuraavassa hetkess\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ovat my\u00f6s varastelevat perulaiset ja bolivialaiset tai korealaiset kiskurit. He eiv\u00e4t tule tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4, kuten minun isovanhempani, vaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n meid\u00e4n kustannuksellamme", jatkaa Salerno, joka monien argentiinalaisten tavoin on eurooppalaisten siirtolaisten j\u00e4lkel\u00e4inen.<\/p>\n
Viime vuosikymmenell\u00e4 Argentiinaan tuli ty\u00f6t\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n huomattavat m\u00e4\u00e4r\u00e4t v\u00e4ke\u00e4 naapurimaista ja jopa Aasiasta. Muuttoliike on her\u00e4tt\u00e4nyt jyrkk\u00e4\u00e4 vastusta Argentiinassa, jonka ty\u00f6tt\u00f6myys on 14 prosenttia. Rakennusalan ammattiliito jopa k\u00e4ynnisti julkisen kampanjan bolivialaisia ja paraguaylaisia vastaan, koska n\u00e4m\u00e4 suostuivat ty\u00f6h\u00f6n n\u00e4lk\u00e4palkalla.<\/p>\n
Kansainv\u00e4lisen siirtolaisj\u00e4rjest\u00f6n (IOM) argentiinalainen johtaja Lelio Marmora huomauttaa, ett\u00e4 kyse ei ole kilpailusta, sill\u00e4 "siirtolaiset tekev\u00e4t yleens\u00e4 ne ty\u00f6t, joita kansalaiset v\u00e4heksyv\u00e4t."<\/p>\n
Marmoran mukaan Euroopassa voimistunut maahanmuuttajien torjunta on aiheuttanut sen, ett\u00e4 perinteisesti edistyksen ja kehityksen airuena pidetty siirtolaisuus on leimattu uhkaksi ja kilpailijaksi.<\/p>\n
Nykyisin siirtolaisia syytet\u00e4\u00e4n kaikista yhteiskunnan ep\u00e4kohdista, kuten ty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4 ja rikollisuuden kasvusta, ja heid\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4ns\u00e4 liioitellaan yleens\u00e4 vahvasti, Marmora jatkaa. "Poliitikkojen puhe 'siirtolaisaalloista' on valetta, sill\u00e4 maahanmuuttajia on v\u00e4hemm\u00e4n kuin 1900-luvun alussa."<\/p>\n
Romanit naapureikseen saaneet argentiinalaiset ovat j\u00e4rjest\u00e4neet jopa mielenosoituksen, jossa kannettiin plakaatteja "ulos romanialaiset" ja huudettiin "antaa vet\u00e4\u00e4".<\/p>\n
Er\u00e4s osanottaja selitti vastenmielisyytt\u00e4\u00e4n romaneja kohtaan sill\u00e4, ett\u00e4 "heill\u00e4 on aina menossa juhlat tai riita ja heill\u00e4 on paljon lapsia, jotka ovat koko ajan pahanteossa."<\/p>\n
Mit\u00e4 tulee romanien suureen lapsilukuun ja el\u00e4m\u00e4ntapaan, se ei juuri poikkea siit\u00e4, miten huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 argentiinalaisia el\u00e4\u00e4 pienen palkan varassa tai ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
Argentiinan siirtolaisviraston johtaja Enrique Garcia Pinto kertoo, ett\u00e4 vuonna 1995 aloitettu yhteisty\u00f6ohjelma it\u00e4isen Euroopan maiden kanssa sallii sen, ett\u00e4 tulokkaat voivat viipy\u00e4 vuoden Argentiinassa, vaikka eiv\u00e4t l\u00f6yt\u00e4isi ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
"Heit\u00e4 tuli Ukrainasta ja Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4. My\u00f6s satakunta romanialaista anoi maahanmuuttolupaa, mik\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 he kaikki olisivat lopulta tulleet t\u00e4nne ja j\u00e4\u00e4neet taloksi."<\/p>\n
Garcia Pinto syytt\u00e4\u00e4 lev\u00e4per\u00e4isyydest\u00e4 poliisia, jonka pit\u00e4isi puuttua romanien tapaukseen. H\u00e4nen mukaansa ryhm\u00e4 vahingoittaa todellisten siirtolaisten mahdollisuuksia integroitua yhteiskuntaan.<\/p>\n
It\u00e4-Euroopan lailliset siirtolaiset ovat enimm\u00e4kseen koulutettua v\u00e4ke\u00e4, mutta useimmat joutuvat tyytym\u00e4\u00e4n ammattitaitoaan vastaamattomaan ty\u00f6h\u00f6n. Esimerkiksi l\u00e4\u00e4k\u00e4rit ty\u00f6skentelev\u00e4t sairaanhoitajina ja insin\u00f6\u00f6rit autonkorjaajina.<\/p>\n
Sama koskee my\u00f6s Latinalaisen Amerikan sis\u00e4lt\u00e4 tulleita siirtolaisia, joista vaikkapa sairaanhoitajat ja opettajat p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t usein kotiapulaisiksi.<\/p>\n
Argentiinaan saapuneiden It\u00e4-Euroopan siirtolaisten keski-ik\u00e4 on 38 vuotta, ja yleens\u00e4 he tulevat yksin. Jos tulokas saa ty\u00f6t\u00e4, perhe voi tulla my\u00f6hemmin per\u00e4ss\u00e4. Usein se ei onnistu siksi, ett\u00e4 palkka riitt\u00e4\u00e4 tuskin yhden ihmisen el\u00e4tt\u00e4miseen.<\/p>\n
"Monet l\u00e4htev\u00e4t pois, koska pettyv\u00e4t odotuksissaan", sanoo Georgiu, joka itse saapui Argentiinaan 1952.<\/p>\n
Romanian konsulilla Ipatella on oma reseptins\u00e4 "romaniongelmaan": "Jos viranomaiset alkavat ahdistella heit\u00e4 lapsity\u00f6voiman riiston vuoksi, he saattavat l\u00e4hte\u00e4 johonkin toiseen maahan, koska he eiv\u00e4t halua vaikeuksia." (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Buenos Aires, 29.02.00 (IPS) – Argentiinaan on tullut noin 7 000 ihmist\u00e4 It\u00e4-Euroopasta sen j\u00e4lkeen, kun maan hallitus kutsui heit\u00e4 ammattitaitoa vaativiin t\u00f6ihin 1990-luvulla. Huomion keskipisteeksi on nyt kuitenkin noussut pieni joukko Romanian … Continue Reading