New York, 07.03.00 (IPS) – Yhdysvallat esiintyy ihmisoikeuksien esitaistelijana maailmassa, mutta itse asiassa se polkee niit\u00e4 h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4. Amerikkalaisilta puuttuu oikeus kunnon palkkaan, turvalliseen asumiseen, terveydenhuoltoon ja koulutukseen, sanoo Loretta Ross, joka on omistanut el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ihmisoikeuksien opettamiselle.<\/p>\n
<\/p>\n
Ross, 45, on perustanut Atlantaan Georgian osavaltioon Ihmisoikeuskoulutuksen keskuksen, joka antaa eri puolilta maata saapuville ruohonjuuritason aktivisteille ilmaista opetusta. Ross perustaa ty\u00f6ns\u00e4 pieneen mutta v\u00e4kev\u00e4\u00e4n tekstiin: yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen.<\/p>\n
Rossin mukaan todella harvat amerikkalaiset ovat perill\u00e4 heille kuuluvista oikeuksista. H\u00e4nen 1997 tekem\u00e4ns\u00e4 kysely paljasti, ett\u00e4 92 prosenttia vastaajista ei ollut ikin\u00e4 kuullutkaan ihmisoikeuksien julistuksesta.<\/p>\n
Koulutuskeskus pyrkii kahteen tavoitteeseen. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 autetaan aktivisteja sis\u00e4llytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisoikeudet p\u00e4ivitt\u00e4iseen kamppailuunsa. Toisaalta taivutellaan t\u00e4rkeit\u00e4 ihmisoikeusj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, kuten Amnesty International ja Human Rights Watch, kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomiota Yhdysvalloissa vallitsevaan taloudelliseen ep\u00e4oikeudenmukaisuuteen.<\/p>\n
"Minulla on kyky antaa mahdottomalle hahmo ja panna se toteutumaan", Ross sanoo.<\/p>\n
Lahjoitusvaroilla toimiva keskus on nelj\u00e4n viime vuoden aikana painattanut ja jakanut 250 000 kopiota ihmisoikeuksien julistuksesta. Rossin mukaan kysynt\u00e4 ylitt\u00e4\u00e4 koko ajan tarjonnan.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi keskus on vuodesta 1997 j\u00e4rjest\u00e4nyt p\u00e4iv\u00e4n mittaisia ty\u00f6pajoja, joissa selvitet\u00e4\u00e4n ihmisoikeuksien merkityst\u00e4 kulloisellekin kohderyhm\u00e4lle. Se voi koostua vaikkapa asunnottomien tai seksuaalisten v\u00e4hemmist\u00f6jen asialle omistautuneista ihmisist\u00e4.<\/p>\n
"Vastaanotto on ollut kerta kaikkiaan loistava. Ihmiset saavat uusia v\u00e4lineit\u00e4, joiden avulla jatkaa ty\u00f6t\u00e4\u00e4n tuoreella tavalla", Ross kertoo.<\/p>\n
H\u00e4n itse aloitti ihmisoikeustaistelunsa naisasialiikkeess\u00e4. Ensimm\u00e4iseen kapinaansa Ross nousi jo 15-vuotiaana, kun h\u00e4net yritettiin erottaa koulusta raskauden vuoksi. Asian vieminen oikeuteen auttoi, ja koulun oli otettava h\u00e4net takaisin.<\/p>\n
Ross meni 1960-luvun lopulla Howardin yliopistoon, joka oli opiskelijaradikalismin keskuksia. Varsinaisen "her\u00e4tyksens\u00e4" h\u00e4n sai 24-vuotiaana tavattuaan ryhm\u00e4n mustia naisia, jotka puuhasivat kriisikeskusta raiskauksen uhreille.<\/p>\n
Ross valittiin keskuksen johtajaksi yhten\u00e4 ensimm\u00e4isist\u00e4 v\u00e4rillisist\u00e4 naisista. Siit\u00e4 alkoi pitk\u00e4 ura nais- ja terveysj\u00e4rjest\u00f6jen johtoteht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n
Naisten asemaa pohtinut YK:n konferenssi Pekingiss\u00e4 1995 muodostui k\u00e4\u00e4nnekohdaksi.<\/p>\n
"Kokouksen yksimielinen n\u00e4kemys oli, ett\u00e4 maailma odottaa Yhdysvaltojen ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n ihmisoikeuksien merkityksen, koska maallamme on niin kohtuuton valta ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n", Ross kertoo.<\/p>\n
Kotiin palattuaan h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti kokeilla ihmisoikeusvalistuksen sovittamista yhteen senhetkisen ty\u00f6ns\u00e4 kanssa, joka sattui olemaan rasistisista liikkeist\u00e4 eroon pyrkivien valkoisten tukeminen.<\/p>\n
"N\u00e4iden kavereiden kanssa oli aina vaikeuksia l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhteist\u00e4 kielt\u00e4. Mit\u00e4 sanottavaa mustalla naisella on entiselle natsille? P\u00e4\u00e4tin kokeilla ihmisoikeuksia."<\/p>\n
Ross sanoo \u00e4llistyneens\u00e4, miten hyvin ajatus yleismaailmallisista ihmisoikeuksista upposi n\u00e4ihin miehiin, joiden aiempi vihamielisyys oli paljolti kummunnut sosiaalisesta ja taloudellisesta syrj\u00e4ytymisest\u00e4.<\/p>\n
Ajatus, ett\u00e4 ihmisoikeusjulistus suojelee kaikkia yht\u00e4 lailla, auttoi heit\u00e4 oppimaan muiden kunnioittamista.<\/p>\n
"Koska se toimi n\u00e4iden hyvin vihaisten valkoisten miesten kanssa, uskalsin kokeilla sit\u00e4 muihinkin", Ross kertoo keskuksensa perustamishistoriaa. Muista ihmisoikeusj\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4 poiketen h\u00e4n haluaa korostaa my\u00f6s taloudellista oikeudenmukaisuutta.<\/p>\n
"Kun muut j\u00e4rjest\u00f6t raportoivat surkeista vankilaoloista, me kysymme, miksi vankiloissa oikeastaan on niin paljon ihmisi\u00e4."<\/p>\n
Ross kasvoi kahdeksanlapsisessa perheess\u00e4 etel\u00e4isess\u00e4 Texasissa. Is\u00e4 oli armeijan kersantti ja \u00e4iti kotirouva. Perhe oli k\u00f6yh\u00e4, muttei sent\u00e4\u00e4n n\u00e4hnyt n\u00e4lk\u00e4\u00e4. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
New York, 07.03.00 (IPS) – Yhdysvallat esiintyy ihmisoikeuksien esitaistelijana maailmassa, mutta itse asiassa se polkee niit\u00e4 h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4. Amerikkalaisilta puuttuu oikeus kunnon palkkaan, turvalliseen asumiseen, terveydenhuoltoon ja koulutuksee… Continue Reading