Peking, 28.03.00 (IPS) – Kiinalaisten olisi luullut ilahtuvan tiedosta, ett\u00e4 peruskoululaiset eiv\u00e4t saa t\u00e4ll\u00e4 lukukaudella lainkaan kotil\u00e4ksyj\u00e4. Mutta toisin k\u00e4vi: varsinkin yhden lapsen perheiss\u00e4 huolestuttiin ainokaisen tulevasta p\u00e4rj\u00e4\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
L\u00e4ksytt\u00f6myys on Kiinan opetusministeri\u00f6n p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4 kokeilu. Uusien opetusmenetelmien tavoitteena on kasvattaa "monipuolisesti kehittyneit\u00e4" yksil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
Vanhemmat kuitenkin h\u00e4t\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t siit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n l\u00e4ksyitt\u00e4 kasvavat lapsensa eiv\u00e4t kenties p\u00e4\u00e4sisi lukioon ja korkeakouluihin. Silloin j\u00e4isi hyv\u00e4palkkainen ty\u00f6paikkakin saamatta.<\/p>\n
"Hyv\u00e4h\u00e4n johtajien on sanoa, ett\u00e4 'helpotamme lasten oppimisen takkaa'. Mutta jos lapset saavat nyt keskitty\u00e4 leikkeihin, niin miten he l\u00e4p\u00e4isev\u00e4t aikanaan lukion p\u00e4\u00e4sykokeet?" tivaa 12-vuotiaan tyt\u00f6n \u00e4iti Zeng Xiaoyan.<\/p>\n
Zeng vastustaa jyrk\u00e4sti uudistusta ja tuntuu kokonaan unohtaneen, ett\u00e4 vain muutama kuukausi sitten h\u00e4n itse valitti koululaisten ankaraa ty\u00f6takkaa.<\/p>\n
Zengin tyt\u00e4r Xiao Liu oli aina uupunut ja masentunut loputtomilta tuntuvien l\u00e4ksyjen vuoksi. Sen sijaan ett\u00e4 olisi katsonut tv:t\u00e4 tai leikkinyt kavereiden kanssa, Xiao Liu kirjoitti iltamy\u00f6h\u00e4\u00e4n kotiaineita ja ratkoi yht\u00e4l\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
"Syd\u00e4nt\u00e4ni raastoi n\u00e4hd\u00e4 h\u00e4nen nousevan aamulla kuudelta ilman kunnon lepoa ja l\u00e4htev\u00e4n kouluun", my\u00f6nt\u00e4\u00e4 Zeng. Nyt Xiao Liulla on vapaa-aikaa, mutta \u00e4iti on taas huolissaan.<\/p>\n
"En halua, ett\u00e4 tytt\u00f6 joutuu maksamaan t\u00e4st\u00e4 vapaudesta loppuel\u00e4m\u00e4ns\u00e4. Ellei Xiao Liu saa kiitett\u00e4v\u00e4\u00e4 englannista ja p\u00e4\u00e4se luokkansa kymmenen parhaan joukkoon, h\u00e4nell\u00e4 ei ole mahdollisuuksia p\u00e4\u00e4st\u00e4 my\u00f6hemmin yliopistoon", \u00e4iti aprikoi.<\/p>\n
Lapset ovat kovilla yhteiskunnassa, jossa kaupunkilaisperheille sallitaan vain yksi j\u00e4lkel\u00e4inen. Vanhemmat keskitt\u00e4v\u00e4t toivonsa ainokaiseensa, jonka he n\u00e4kev\u00e4t vanhuuden turvanaan ja suvun pelastajana.<\/p>\n
Vaikka Kiina lupaa kouluttaa kaikki 1,3 miljardia asukastaan, yliopistoihin mahtuu heist\u00e4 vain 2,5 miljoonaa kerrallaan. Siksi koululaiset kilpailevat hampaat irvess\u00e4 jo p\u00e4\u00e4syst\u00e4 lukioon. Taistelu parhaista arvosanoista alkaa peruskoulussa ja jatkuu l\u00e4pi opintien.<\/p>\n
Joskus vanhempien painostus k\u00e4y ylivoimaiseksi kest\u00e4\u00e4. N\u00e4in tapahtui Zhejiangin maakunnassa asuvalle 17-vuotiaalle Xu Lille, joka tappoi \u00e4itins\u00e4 vasaralla.<\/p>\n
Xun \u00e4iti halusi poikansa p\u00e4\u00e4sev\u00e4n kymmenen parhaan oppilaan joukkoon, mutta t\u00e4m\u00e4 j\u00e4i luokkansa 18:ksi. Rangaistukseksi \u00e4iti kielsi Xuta pelaamasta jalkapalloa ja uhkasi lehtitietojen mukaan katkaista t\u00e4m\u00e4n jalat. Poika iski suutusp\u00e4iss\u00e4\u00e4n \u00e4iti\u00e4 vasaralla kohtalokkain seurauksin.<\/p>\n
Tapaus synnytti kiihtyneen keskustelun paikallisessa lehdist\u00f6ss\u00e4. Monia vanhempia j\u00e4rkyttiv\u00e4t sek\u00e4 v\u00e4kivalta ett\u00e4 tieto siit\u00e4, millaisten paineiden alla heid\u00e4n lapsensa el\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n
Helmikuussa presidentti Jiang Zemin piti opetusta k\u00e4sittelev\u00e4n puheen, jossa h\u00e4n kehotti v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4ksyj\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n luovuutta kehitt\u00e4vi\u00e4 kursseja. Tavoitteena on kouluttaa ihmisi\u00e4, jotka ovat "sek\u00e4 moraalisesti, \u00e4lyllisesti ett\u00e4 fyysisesti kehittyneit\u00e4."<\/p>\n
Lehdist\u00f6ss\u00e4 on sittemmin vaadittu, ett\u00e4 uutta linjaa on sovellettava my\u00f6s yliopistojen p\u00e4\u00e4sykokeisiin. Arvostelijat muistuttavat, ett\u00e4 Kiinan suurin ongelma on juuri korkeakoulupaikkojen v\u00e4h\u00e4isyys.<\/p>\n
YK:n kasvatusj\u00e4rjest\u00f6n Unescon tilasto vuodelta 1995 kertoo, ett\u00e4 henke\u00e4 kohden laskettujen opetusmenojen mukaan Kiina oli 130 maan joukossa 119. sijalla.<\/p>\n
Nykyisin Kiina k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koulutukseen vain 2,6 prosenttia bruttokansantuotteestaan, kun osuus on teollisuusmaissa yleens\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksinkertainen ja kehitysmaissakin keskim\u00e4\u00e4rin 4 prosenttia. (Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Peking, 28.03.00 (IPS) – Kiinalaisten olisi luullut ilahtuvan tiedosta, ett\u00e4 peruskoululaiset eiv\u00e4t saa t\u00e4ll\u00e4 lukukaudella lainkaan kotil\u00e4ksyj\u00e4. Mutta toisin k\u00e4vi: varsinkin yhden lapsen perheiss\u00e4 huolestuttiin ainokaisen tulevasta p\u00e4rj\u00e4\u00e4mis… Continue Reading