Rio de Janeiro, 11.04.00 (IPS) – "\u00c4itini ei en\u00e4\u00e4 halunnu t pit\u00e4\u00e4 minua, joten t\u00e4tini toi minut t\u00e4nne. \u00c4iti ei k\u00e4y minua katsomassa , eik\u00e4 kukaan muukaan", kertoo vuoden lastenkodissa el\u00e4nyt seitsem\u00e4nvuotias tytt\u00f6 Curitibassa Etel\u00e4-Brasiliassa.<\/p>\n
<\/p>\n
"Kolme suurinta toivettani? Haluaisin asua Italiassa ja haluaisin perheen, joka v\u00e4litt\u00e4\u00e4 minusta. Kolmatta toivomusta minulla ei ole", tytt\u00f6 vastaa Lidia Dobriankij Weberin kysymykseen. Weber on Paranan osavaltion yliopiston psykologian professori, joka tutkii hyl\u00e4ttyjen lasten tilannetta Brasiliassa.<\/p>\n
Brasiliassa on 161 miljoonaa asukasta, joista yli miljoona on lastenkodeissa ja muissa laitoksissa el\u00e4vi\u00e4 lapsia. Weberin mukaan hyl\u00e4ttyjen lasten suurin onnettomuus on se, ett\u00e4 vain harvalle heist\u00e4 l\u00f6ytyy uusi koti ja perhe.<\/p>\n
Vaikka vanhemmat eiv\u00e4t k\u00e4y edes katsomassa hylk\u00e4\u00e4mi\u00e4\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4, oikeuslaitos viivyttelee perhesiteen juridisen katkaisemisen kanssa. Sill\u00e4 v\u00e4lin lapset varttuvat liian vanhoiksi adoptoitavaksi, Weber syytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
N\u00e4in lapista kasvaa "hylki\u00f6it\u00e4", joiden sortumista rikoksen poluille kenenk\u00e4\u00e4n ei tarvitse ihmetell\u00e4, h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
Er\u00e4s kymmenlapsisen perheen hylk\u00e4\u00e4m\u00e4 10-vuotias tytt\u00f6 kert oi Weberille haaveilevansa siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4net adoptoitaisiin uuteen kotiin.<\/p>\n
"Mutta tuomari p\u00e4\u00e4tti, ettei minua adoptoida, joten sit\u00e4 ei tapahdu. Asuin kerran sijaisperheess\u00e4, mutta kun oikea \u00e4itini kuuli siit\u00e4, h\u00e4n halusikin minut takaisin", tytt\u00f6 jatkoi selitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, miten h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi uudelleen laitokseen.<\/p>\n
Brasilialaiset haluavat adoptoida vain pikkuvauvoja, joten jo 2-3-vuotiaille lapsille on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uutta kotia. Sit\u00e4 vanhempien ainoa toivo ovat ulkomaalaiset, ja kouluik\u00e4\u00e4n ehtineiden on jokseenkin turha haaveilla uudesta kodista.<\/p>\n
My\u00f6s sukupuolinen syrjint\u00e4 on adoptioissa yleist\u00e4: 90 prosenttia brasilialaisista haluaa tyt\u00f6n. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n tummaihoiset j a vammaiset lapset eiv\u00e4t tahdo kelvata adoptoijille.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 otetaan avuksi ulkomaalaiset: Brasilian laki sallii ulkomaisen adoption vain niille lapsille, joiden ik\u00e4, rotu tai terveysongelmat est\u00e4v\u00e4t heit\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4st\u00e4 kasvatusvanhempia kotimaasta.<\/p>\n
Asiantuntijatkin ovat kuitenkin erimielisi\u00e4 kansainv\u00e4listen adoptioiden suotavuudesta. "Asiat olisi jotenkin saatava sille mallille, ett\u00e4 yhdenk\u00e4\u00e4n lapsen ei tarvitsi l\u00e4hte\u00e4 maasta", san oo Claudia Cabral, joka johtaa Brasilian Terra dos Hommes – yhdistyst\u00e4. J\u00e4rjest\u00f6 v\u00e4litti aiemmin adoptiolapsia ulkomaille, mutta on sittemmin omistautunut yritykselle yhdist\u00e4\u00e4 lapset biologisiin vanhempiinsa.<\/p>\n
Cabralin mukaan yhdistys j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 en\u00e4\u00e4 muutamia kymmeni\u00e4 adoptioita vuodessa ja niist\u00e4 kourallisen ulkomaille. Silloin kyseess\u00e4 ovat vakavasti sairaat tai vammaiset lapset.<\/p>\n
Leda de Azevedo Rio de Janeiron kaupungin sosiaalivirastosta puolestaan vakuuttui ulkomaisten adoptioiden siunauksellisuudesta k\u00e4yty\u00e4\u00e4n Ruotsissa katsomassa sinne muuttaneiden lasten elinoloja. H\u00e4n vaatii nyt ulkomaille adoptoimisen helpottamista Brasiliassa.<\/p>\n
Azevedo tapasi Ruotsissa seitsem\u00e4n brasilialaista lasta, jotka olivat kaikki mustaihoisia. Osa heist\u00e4 kuului samaan sisarusparveen. Se vaikeuttaa adoptiokodin l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 Brasiliassa, sill\u00e4 lain mukaan sisaruksien tulee p\u00e4\u00e4st\u00e4 samaan perheeseen. Yks i lapsista k\u00e4rsi lis\u00e4ksi vakavista neurologisista ongelmista.<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rio de Janeiro, 11.04.00 (IPS) – "\u00c4itini ei en\u00e4\u00e4 halunnu t pit\u00e4\u00e4 minua, joten t\u00e4tini toi minut t\u00e4nne. \u00c4iti ei k\u00e4y minua katsomassa , eik\u00e4 kukaan muukaan", kertoo vuoden lastenkodissa el\u00e4nyt seitsem\u00e4nvuotias tytt\u00f6 Curitibassa Etel… Continue Reading