YK, New York, 25.04.00 (IPS) – YK on p\u00e4\u00e4sihteeri Kofi Anna nia my\u00f6ten alkanut suhtautua varauksin saartoihin ja pakotteisiin, joiden avulla maailmanj\u00e4rjest\u00f6 koettaa rangaista niskoittelevia j\u00e4seni\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
<\/p>\n
Annan sanoi \u00e4skett\u00e4in YK:n johdon toki tunnustavan pakotteiden merkityksen siin\u00e4, ett\u00e4 niiden avulla taivutellaan valtioita noudattamaan kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6n tahtoa. "Mutta tajuamme samalla my\u00f6s, ett\u00e4 sanktiot ovat tylpp\u00e4k\u00e4rkinen ase."<\/p>\n
Annan my\u00f6nsi, ett\u00e4 useimmat pakotteet vahingoittavat laajaa joukkoa ihmisi\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole tarkoitettu niiden ensisijaisiksi kohteiksi. H\u00e4n puhui huhtikuun puoliv\u00e4liss\u00e4 pidetyss\u00e4 YK:n seminaarissa, jonka teemana oli Kohti ter\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 ja tehokkaampia YK-pakotteita.<\/p>\n
"Sanktioita on jalostettava, jos ne halutaan tulevaisuudessa n\u00e4hd\u00e4 muunakin kuin viikunanlehten\u00e4", h\u00e4n sanoi.<\/p>\n
YK on 54-vuotisen historiansa aikana m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt pakotteita 13 j\u00e4senmaataan vastaan. Ne ovat Afganistan, Angola, Etel\u00e4-Afrikka, Etel\u00e4-Rhodesia (nykyinen Zimbabwe), Haiti, Irak, Jugoslavian liittotasavalta (kahdesti), Liberia, Libya, Ruanda, Sierra Leone, Somalia ja Sudan.<\/p>\n
Pakotep\u00e4\u00e4t\u00f6kset on kokonaan purettu ainoastaan Etel\u00e4-Afrikan , Etel\u00e4-Rhodesia, Haitin ja Jugoslavian (kertaalleen) osalta.<\/p>\n
YK:n pakotteet ovat perinteisesti k\u00e4sitt\u00e4neet aseiden vientikieltoja sek\u00e4 kaupan ja rahaliikenteen rajoituksia. My\u00f6s ilma- ja meriyhteydet sek\u00e4 diplomaattiset suhteet on usein katkaistu.<\/p>\n
Pakotteiden p\u00e4\u00e4tarkoituksena on yleens\u00e4 muuttaa halutulla tavalla jonkin maan johdon k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, joka muodostaa uhkan kansainv\u00e4liselle rauhalle ja turvallisuudelle. Konfliktissa pakotteilla koetetaan rajoittaa tietyn osapuolen kyky\u00e4 kest\u00e4\u00e4 sodan pitkittymist\u00e4.<\/p>\n
Annan muistutti, ett\u00e4 vaikka pakotteet on tarkoitettu maiden vallanpit\u00e4ji\u00e4 vastaan, n\u00e4m\u00e4 siirt\u00e4v\u00e4t taakan yleens\u00e4 kansan sa kannettavaksi. Lis\u00e4ksi he viel\u00e4p\u00e4 "hy\u00f6tyv\u00e4t perverssin usein" sanktioista pystyess\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hyv\u00e4kseen mustan p\u00f6rss in markkinoita.<\/p>\n
Joissakin tapauksissa pakotteet Annanin mukaan jopa pahentavat tilannetta, kun niit\u00e4 kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n kykenev\u00e4t salakuljettajat ja vastaavat nousevat n\u00e4pp\u00e4ryydell\u00e4\u00e4n yhteiskunna n tikkaiden huipulle.<\/p>\n
Haiti mainitaan esimerkkin\u00e4 maasta, johon kohdistetut YK:n pakotteet olivat tavallista t\u00e4sm\u00e4llisemm\u00e4t. Ne my\u00f6s suuntautuivat tiettyj\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4 vastaan. N\u00e4m\u00e4 olivat sotilaita, jotka sy\u00f6k siv\u00e4t vaaleilla valitun presidentin Jean-Bertrand Aristiden vallasta 1991.<\/p>\n
"Maan johtajien ei sallittu matkustaa, heille ei my\u00f6nnetty viisumeja ja heid\u00e4n pankkitilins\u00e4 oli j\u00e4\u00e4dytetty. Matkustuskiellossa oli yksitt\u00e4isi\u00e4 perheit\u00e4", Annan sanoi.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa Haitin pakotteet keskittyiv\u00e4t niihin henkil\u00f6ihin, joiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 haluttiin muuttaa. Siksi niiden vaikutus ei ulottunut paikalliseen v\u00e4est\u00f6\u00f6n samalla tavoin kuin esimerkiksi Irakissa.<\/p>\n
Yhdysvallat tosin joutui l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n Haitiin 20 000 miehen vahvuiset joukot ennen kuin tie oli vapaa Aristiden paluulle 1994.<\/p>\n
Irak joutui YK:n silm\u00e4tikuksi elokuun 1990 Persianlahden kriisin j\u00e4lkeen. Tuolloin s\u00e4\u00e4detyt pakotteet ovat aiheuttaneet huomattavia k\u00e4rsimyksi\u00e4 miljoonille viattomille ihmisille. Satojentuhansien lasten arvioidaan kuolleen Irakissa pakotteiden aiheuttamien terveys- ja ravinto-ongelmien vuoksi.<\/p>\n
YK:n saarron vuoksi Irakilla on pulaa l\u00e4\u00e4kkeist\u00e4, ruuasta ja muista perustarvikkeista.<\/p>\n
Irakin kokemus on saanut Annanin puhumaan v\u00e4kev\u00e4sti "t\u00e4sm\u00e4pakotteiden" tai "\u00e4lykk\u00e4iden pakotteiden" puolesta. Ne osuisivat vain maan johtoon, eiv\u00e4t kansaan.<\/p>\n
Yhdysvaltain YK-suurl\u00e4hettil\u00e4s James Cunningham on my\u00f6s sill\u00e4 kannalta, ett\u00e4 "yksi koko sopii kaikille" -mallin mukaiset pakotteet on tuomittu ep\u00e4onnistumaan. Lis\u00e4ksi se johtaa valtavaan voimavarojen tuhlaukseen.<\/p>\n
"Tehokkaat pakotes\u00e4\u00e4nn\u00f6kset on r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6it\u00e4v\u00e4 huolel lisesti kuhunkin tilanteeseen sopiviksi. Kokemus on osoittanut, ett\u00e4 ei ole yht\u00e4 mallia, joka sopisi kaikkiin tai edes useimpiin tilanteisiin", Cunningham sanoo.<\/p>\n
Kanadan ulkoministeri Lloyd Axworthy pit\u00e4\u00e4 YK:ssa k\u00e4yty\u00e4 pakotekeskustelua selv\u00e4n\u00e4 osoituksena tarpeesta syv\u00e4lliseen muutokseen. "On maksimoitava pakotteiden teho ja minimoitava niist\u00e4 siviileille koituvat haitat."<\/p>\n
New Yorkissa toimiva Peace Academy per\u00e4\u00e4 niin ik\u00e4\u00e4n YK:lta uutta politiikkaa juuri ilmestyneess\u00e4 kirjassaan The Sanctions Decade (pakotteiden vuosikymmen). Kirjaan on koottu runsaasti esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, miten pakotteet ovat ep\u00e4onnistuneet teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
"Pakotteet k\u00e4rsiv\u00e4t liian usein huonosta suunnittelusta, j\u00e4senvaltioiden heikosta sitoutumisesta, riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 valvonnasta ja lepsusta toteutuksesta", kirjassa sanotaan.<\/p>\n
Se n\u00e4kee osasyyllisen\u00e4 pakotteiden ep\u00e4onnistumiseen YK- j\u00e4rjestelm\u00e4n puutteet, mutta my\u00f6s monien j\u00e4senmaiden vajavaisen kyvyn toteuttaa pakotteita.<\/p>\n
YK sai alkuvuodesta raportin pakotteiden kiert\u00e4misest\u00e4 Angolassa. Sen j\u00e4lkeen turvallisuusneuvosto on etsinyt keinoja saarron kirist\u00e4miseksi ja sen rikkojien kiinnisaamiseksi.<\/p>\n
Angolan hallitusta vastaan sotiva Unita-sissiliike on ollut YK:n pakotteiden kohteena vuodesta 1993, jolloin se kielt\u00e4ytyi hyv\u00e4ksym\u00e4st\u00e4 vaalien tulosta ja tarttui uudelleen aseisiin. Unitan valvonnassa on huomattava osa Angolan timanttikentist\u00e4.<\/p>\n
YK:n pakotekomitean maaliskuisen raportin mukaan kolmen Afrikan valtion – Togon, Burkina Fason ja silloisen Zairen – johtajat ovat sallineet \u00f6ljy- ja asetoimitukset Unitalle ja saaneet vastineeksi timantteja. Pakotteiden rikkojiksi ep\u00e4iltiin my\u00f6s muun muassa Ruandan, Bulgarian ja Belgian edustajia.<\/p>\n
Huhtikuun puoliv\u00e4liss\u00e4 YK:n turvallisuusneuvosto p\u00e4\u00e4tti tutkia Angolan tapausta puolen vuoden ajan. Esille nousi ensi kertaa ajatus pakotteiden kohdistamisesta my\u00f6s saartojen rikkojiin. Marraskuun lopulla p\u00e4\u00e4sihteeri Annanin on m\u00e4\u00e4r\u00e4 anta a raportti siit\u00e4, miten Angolan pakotteita vahvistetaan.<\/p>\n
Angola on ainoa pakotteiden kohteeksi joutunut maa, josta YK on tehnyt yksityiskohtaisen selvityksen. Yleisesti kuitenkin my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 pakotep\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 rikotaan ja kierret\u00e4\u00e4 n monissa muissakin paikoissa. Valvonnan heikkoutta puolustellaan YK:n raha- ja resurssipulalla. (Inter Press Service) .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
YK, New York, 25.04.00 (IPS) – YK on p\u00e4\u00e4sihteeri Kofi Anna nia my\u00f6ten alkanut suhtautua varauksin saartoihin ja pakotteisiin, joiden avulla maailmanj\u00e4rjest\u00f6 koettaa rangaista niskoittelevia j\u00e4seni\u00e4\u00e4n.Annan sanoi \u00e4skett\u00e4in YK:n johdon toki tun… Continue Reading