Haag, 25.04.00 (IPS) – Viime kes\u00e4n\u00e4 laadittu Kaakkoi s- Euroopan vakaussopimus alkaa v\u00e4hitellen muuttua lihaksi, sill\u00e4 ensimm\u00e4isist\u00e4 rakennushankkeista Balkanilla on sovittu. Alueen kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t muistuttavat kuitenkin, ett\u00e4 vakautus on muutakin kuin taloutta: demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistaminen on ainoa tae rauhalle.<\/p>\n
<\/p>\n
Kaikkiaan 15 kansalaisj\u00e4rjest\u00f6n edustajia Albaniasta, Bulgariasta, Romaniasta, Kroatiasta, Bosnia-Hertsegovinasta, Makedoniasta, Kreikasta ja Jugoslavian liittotasavallasta vieraili hutikuun puoliv\u00e4liss\u00e4 Hollannissa kertomassa n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n aluee nsa tulevaisuudesta.<\/p>\n
J\u00e4rjest\u00f6t ovat tyytym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 siihen, miten Kaakkois-Euroop an vakaussopimusta on alettu toteuttaa ja valita siihen liittyvi\u00e4 hankkeita.<\/p>\n
Viimevuotisen Kosovon kriisin j\u00e4lkeen Euroopan unioni (EU) ja Yhdysvallat sopivat yhteisty\u00f6st\u00e4, joka t\u00e4ht\u00e4\u00e4 olojen normalisointiin sotien myllert\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Euroopan kaakkoiskulmalla. Sopimuksen varakoordinaattorina toimii suomalainen Alpo Rusi, joka on juuri ilmoittanut luopuvansa teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 syksyll\u00e4.<\/p>\n
Kyseess\u00e4 ei ole kansainv\u00e4linen j\u00e4rjest\u00f6 eik\u00e4 sotilaallinen liittoutuma. Vakaussopimusta luonnehditaan pitk\u00e4aikaiseksi poliittiseksi prosessiksi, joka tavoitteena on auttaa Balkanin aluetta liittym\u00e4\u00e4n eurooppalaisiin ja kansainv\u00e4lisiin rakenteisiin.<\/p>\n
Euroopan komissio ja Maailmanpankki j\u00e4rjestiv\u00e4t maaliskuun lopulla Brysseliss\u00e4 ensimm\u00e4isen vakaussopimukseen liittyv\u00e4n lahjoittajien kokouksen. Avustuslupauksia saatiin yhteens\u00e4 2,4 miljardin euron (noin 14,4 miljardin markan) edest\u00e4, mik\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 hyvin suunnitellun aloituspaketin k\u00e4ynnist\u00e4miseen. Sen hinnaksi on arvioitu 1,8 miljardia euroa (10,8 miljardia markkaa).<\/p>\n
Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 harmittaa se, ett\u00e4 Brysselin kokouksen hyv\u00e4ksymist\u00e4 alueellisista hankkeista ainoastaan seitsem\u00e4n sivuaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Ne liittyv\u00e4t v\u00e4hemmist\u00f6jen asemaan, hyv\u00e4\u00e4n hallintoon, sukupuolten tasa-arvoon, tiedonv\u00e4litykseen, koulutukseen, pakolaisten paluuseen ja parlamenttien v\u00e4liseen vuorovaikutukseen.<\/p>\n
"Kaikki n\u00e4m\u00e4 hankkeet voivat olla ihan hyvi\u00e4, mutta nekin on valittu jokseenkin t\u00e4ysin kansalaisj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 kuulematta. Miltei kaikkien valmistelu ja toteutus on valtioiden tai kansainv\u00e4listen j\u00e4rjest\u00f6jen vastuulla. Paikalliset kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t, joilla olisi tarvittavaa asiantuntemusta, on sivuutettu", sanoo kreikkalaisen Helsinki Monitor -j\u00e4rjest\u00f6n edustaja Panayotis Dimitris.<\/p>\n
L\u00e4hiaikojen hankkeet liittyv\u00e4t enimm\u00e4kseen perusrakenteiden korjaamiseen, yritt\u00e4jyyden edist\u00e4miseen ja yhteiskunnan laitosten uudistamiseen.<\/p>\n
"T\u00e4ss\u00e4 kokouksessa jaetuista varoista l\u00e4hes 80 prosenttia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n taloudelliseen yhteisty\u00f6h\u00f6n ja tarkalleen ottaen alueellisiin perusrakenteisiin. Monia teit\u00e4 parannetaan ja useita uusia siltoja rakennetaan", vakaussopimuksen toteutuksesta vastaava hollantilainen Euroopan parlamentin j\u00e4sen Joost Lagendijk kertoi Brysselin kokouksessa.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa vakaussopimusta toteutetaan juuri alueellisten hankkeiden avulla. "Romaniaa ja Bulgariaa yhdist\u00e4v\u00e4 Tonavan silta tai useita maita yhdist\u00e4v\u00e4 Adrianmeren rantatie ovat parhaita esimerkkej\u00e4", Lagendijk selitti.<\/p>\n
Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen v\u00e4ki katsoo asiaa hieman eri vinkkelist\u00e4. "Bosnia-Hertsegovinalle vakaussopimus edustaa viimeist\u00e4 mahdollisuutta p\u00e4\u00e4st\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4s eurooppalaista yhdentymist\u00e4. Hallituksemme n\u00e4kee sen uutena Marshall-apuna, mutta ei valitettavasti oivalla, ett\u00e4 se voisi olla my\u00f6s v\u00e4line demokratian edist\u00e4miseen", kertoo kyseisen maan Helsinki-komitean edustaja Srdjan Dizdarevic.<\/p>\n
Balkanin vakaussopimus jakaa kaikki hankkeet kolmeen osa- alueeseen. Ne ovat taloudellinen yhteisty\u00f6, turvallisuus ja demokratisoituminen.<\/p>\n
Maaliskuisessa lahjoittajien kokouksessa useat Balkanin maat – esimerkiksi Makedonia ja Bosnia-Hertsegovina – eiv\u00e4t ehdottaneet ensimm\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n hanketta demokratisoinnin alalta. Ne pyrkiv\u00e4t ainoastaan hy\u00f6tym\u00e4\u00e4n mahdollisuudesta lis\u00e4t\u00e4 taloudellista yhteisty\u00f6t\u00e4 alueen muiden maiden kanssa.<\/p>\n
Makedonian Helsinki-komitean puheenjohtaja Meto Jovanovski katsookin, ett\u00e4 maat pit\u00e4isi pakottaa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s ihmisoikeuksiin liittyvi\u00e4 hankkeita.<\/p>\n
H\u00e4n esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Balkanin vakaussopimuksesta saatavan taloudellisen hy\u00f6dyn ehdoksi asetettaisiin se, ett\u00e4 kyseisten maiden on toteutettava my\u00f6s ihmisoikeushankkeita.<\/p>\n
Vakaussopimukseen liittyy muitakin ongelmia, joista v\u00e4h\u00e4isin ei ole kokonaan ulkopuolella j\u00e4tetty Jugoslavian liittotasavalta.<\/p>\n
Kosovon sodan j\u00e4lkeen EU ja Yhdysvallat p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t erist\u00e4\u00e4 Belgradin nykyisen hallituksen, koska ne pit\u00e4v\u00e4t Jugoslavian presidentti\u00e4 Slobodan Milosevicia alueen ep\u00e4vakauden p\u00e4\u00e4syyllisen\u00e4.<\/p>\n
"Jugoslavialla on keskeinen maantieteellinen asema Kaakkois- Euroopassa. On ilmeinen vaara, ett\u00e4 ennen pitk\u00e4\u00e4 koko vakaussopimus ep\u00e4onnistuu, ellei Jugoslavia ala muuttua kohti demokratiaa ja ellei maa tule aktiivisesti mukaan sopimukseen", europarlamentaarikko Lagendijk sanoo.<\/p>\n
"Olemme tietoisia siit\u00e4, ett\u00e4 Jugoslavian t\u00e4ydellinen erist\u00e4minen voi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 itse\u00e4\u00e4n vastaan. Siksi Euroopan parlamentti harkitsee entist\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llisempi\u00e4 pakotteita, jotka heikent\u00e4isiv\u00e4t Milosevicin otetta ja vahvistaisivat Serbian oppositiota sek\u00e4 maan riippumatonta tiedonv\u00e4lityst\u00e4 ja kansalaisyhteiskuntaa", h\u00e4n jatkaa. (Inter Press Service) .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Haag, 25.04.00 (IPS) – Viime kes\u00e4n\u00e4 laadittu Kaakkoi s- Euroopan vakaussopimus alkaa v\u00e4hitellen muuttua lihaksi, sill\u00e4 ensimm\u00e4isist\u00e4 rakennushankkeista Balkanilla on sovittu. Alueen kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t muistuttavat kuitenkin, ett\u00e4 vakautus on m… Continue Reading