Moskova, 08.05.00 (IPS) – Maan ostaminen ja myyminen on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 liki mahdotonta Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, koska markkinat eiv\u00e4 t kerta kaikkiaan toimi. Laki sallii periaatteessa maan ostamisen, mutta todellisuudessa maakauppojen tiell\u00e4 on lukuisia esteit\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Esimerkiksi valtaosa Ven\u00e4j\u00e4n maatalousmaasta on yh\u00e4 vuokrattuna pitk\u00e4aikaisilla sopimuksilla tai siirretty kollektiiveilta yksityisomistukseen kymmenen viime vuoden aikana.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4n nykyinen maalaki m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maatalousyritt\u00e4 j\u00e4ksi aikova saa maan omakseen vasta viljelty\u00e4\u00e4n sit\u00e4 vuokralla kymmenen vuotta.<\/p>\n
Kunnallisen ja asuintaajamassa sijaitsevan maan myynti on periaatteessa mahdollista, vaikkakaan ei helppoa. Maatalousmaan myyminen sen sijaan on jokseenkin mahdotonta.<\/p>\n
Ainoastaan Keski-Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 sijaitseva Saratovin alue on s\u00e4\u00e4t\u00e4nyt oman lain, joka sallii maatalousmaan myymisen ja kumoaa liittovaltion lain asettamat rajoitukset.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4n edellinen presidentti Boris Jeltsin ajoi maalain uudistamista siten, ett\u00e4 maan myyminen ja ostaminen vapautuisi. Kommunistit kannattajineen vastustivat esityst\u00e4. Heid\u00e4n mukaansa maa p\u00e4\u00e4tyisi ven\u00e4l\u00e4isen eliitin tai ulkomaalaisten omistukseen, j a n\u00e4it\u00e4 kiinnostaisi vain keinottelu voittojen kasvattamiseksi.<\/p>\n
"Vapaa maakauppa voisi olla tuhoisaa Ven\u00e4j\u00e4n maataloudelle", kommunistien kansanedustaja ja maatalousasiantuntija Viktor Sheveluha sanoo.<\/p>\n
Jeltsinin seuraajaksi valittu Vladimir Putin vihjasi vaalikampanjansa aikana, ett\u00e4 h\u00e4n olisi maakaupan vapauttamisen kannalla. Sittemmin h\u00e4n on kuitenkin heitt\u00e4ytynyt asiassa hyvin varovaiseksi.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4n 146 miljoonasta asukkaasta noin 40 miljoonaa el\u00e4\u00e4 maaseudulla. Maatalousmaata on 455 miljoonaa hehtaaria, josta karkeasti kolmannes on yksityistetty. Valtion omistuksessa olevat yli 300 miljoonaa hehtaaria on annettu vuokralle elinik\u00e4isill\u00e4, pitk\u00e4aikaisilla tai lyhytaikaisilla sopimuksilla.<\/p>\n
Yksityistetyst\u00e4 maatalousmaasta yli 90 prosenttia kuuluu 12 miljoonalle henkil\u00f6lle, jotka olivat entisten kollektiivitilojen eli kolhoosien ja valtiontilojen eli sovhoosien j\u00e4seni\u00e4.<\/p>\n
Useimmat heist\u00e4 ovat vain nimellisi\u00e4 maanomistajia, sill\u00e4 peltoja ei ole erotettu kokonaisuudesta. Tiloja hoitavat yh\u00e4 entiset yhteis\u00f6t, vaikka niist\u00e4 on muodollisesti tullut yksityisi\u00e4 yrityksi\u00e4. Toimintatavat ovat paljolti samat kuin neuvostoajalla.<\/p>\n
Valtaosa ven\u00e4l\u00e4isist\u00e4 maanviljelij\u00f6ist\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 sopeutua markkinatalouteen. Arviolta kaksi kolmesta maatalousalan yrityksest\u00e4 toimii tappiolla. Noin 30 miljoonaa hehtaaria peltoa on kesannolla investointien puutteen vuoksi.<\/p>\n
Jeltsinin haave Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 "suurena viljavaltiona" ei ole toteutunut, sill\u00e4 sadot ovat vaihdelleet jyrk\u00e4sti miltei vuosittain. 1993 viljaa tuotettiin 99 miljoonaa tonnia, 1995 en\u00e4\u00e4 63 miljoonaa tonnia. 1997 tuotanto kasvoi 88 miljoonaan tonniin, mutta romahti 1998 taas 48 miljoonaan tonniin ja oli viime vuonna noin 55 miljoonaa tonnia.<\/p>\n
Kahtena viime vuonna Ven\u00e4j\u00e4n viljasatoja ovat verottaneet "raamatulliset" vitsaukset, kuten kuivuus ja tuhohy\u00f6nteiset.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4n suurimpia viljantuotantoalueita ovat Tataria, Saratov, Bashkiria ja Krasnodar.<\/p>\n
"Ven\u00e4j\u00e4n on otettava vastaan globalisaation haaste ja integroiduttava maailmantalouteen. Siksi tarvitaan toimivat maamarkkinat", Ven\u00e4j\u00e4n ruokaturva -j\u00e4rjest\u00f6n johtaja Nikolai Haritonov sanoo.<\/p>\n
H\u00e4n kuitenkin varoittaa toistamasta maakaupan vapauttamisessa samoja virheit\u00e4, jotka tehtiin Ven\u00e4j\u00e4n teollisuuden yksityist\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n
Neuvostoliiton aikaan koko alueen vilja-aittana toimi Ukraina. Itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeen maanomistus on ollut kiper\u00e4 kysymys siell\u00e4kin. Asiassa on p\u00e4\u00e4dytty puolinaiseen ratkaisuun sallimalla kollektiivitilojen yksityist\u00e4minen, mutta kysymys yksityisest\u00e4 maanomistuksesta on yh\u00e4 avoinna. (Inter Press Service) .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Moskova, 08.05.00 (IPS) – Maan ostaminen ja myyminen on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 liki mahdotonta Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, koska markkinat eiv\u00e4 t kerta kaikkiaan toimi. Laki sallii periaatteessa maan ostamisen, mutta todellisuudessa maakauppojen tiell\u00e4 on lukuisia esteit… Continue Reading