Santiago, 19.06.00 (IPS) – Chilen hallitus, kansalaisyhteiskunnan edustajat ja armeija allekirjoittivat kes\u00e4kuussa historiallisen ihmisoikeussopimuksen, joka voi auttaa selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n diktatuurin vuosina kadonneiden 1 200 ihmisen kohtaloa.<\/p>\n
<\/p>\n
Pid\u00e4tettyjen ja kadonneiden omaisten j\u00e4rjest\u00f6\u00e4 (AFDD) edustava Viviana Diaz pelk\u00e4\u00e4 kuitenkin, ett\u00e4 "katoamisten" toimeenpanijat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t kuin koira ver\u00e4j\u00e4st\u00e4. Diktatuurin aik ana s\u00e4\u00e4dettiin n\u00e4et armahduslaki, joka on yh\u00e4 voimassa.<\/p>\n
Uusi ihmisoikeussopimus antaa Chilen asevoimille kuusi kuukautta aikaa – ja mahdollisuuden saman mittaiseen jatkoon – tuoda julki tiedot diktatuurin vuosina pid\u00e4tettyjen ja kadonneiden poliittisten vankien j\u00e4\u00e4nn\u00f6sten sijainnista.<\/p>\n
Chilen armeija syrj\u00e4ytti syyskuussa 1973 sosialistisen presidentin Salvador Allenden vallasta. Kaappausta johtaneen kenraalin Augusto Pinochetin valtakausi kesti vuoteen 1990.<\/p>\n
Neuvottelut ihmisoikeussopimuksesta alkoivat viime vuoden elokuussa Chilen silloisen presidentin Eduardo Frein johdolla. Ihmisoikeuspaneeliin valittiin 24 j\u00e4sent\u00e4, joukossa ihmisoikeuksiin erikoistuneita lakimiehi\u00e4, karabineeri-poliisin ja armeijan eri aselajien upseereja sek\u00e4 uskonnollisten, akateemisten ja kulttuuripiirien edustajia.<\/p>\n
Neuvottelujen avainryhmiksi muodostuivat yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 ihmisoikeusjuristit ja toisaalta armeijan upseerit, jotka k\u00e4viv\u00e4t yhdeks\u00e4n kuukauden ajan "kuurojen vuoropuhelua". Lakimiehet vaativat tietoja kadonneiden kohtalosta, ja upseerit kiistiv\u00e4t, ett\u00e4 heill\u00e4 olisi sellaista tietoa.<\/p>\n
Umpikuja avautui lopulta, kun juristi Pamela Pereira ehdotti kuuden kuukauden m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaa tiedon luovuttamiselle. Pereiran oma is\u00e4 katosi jouduttuaan Pinochetin turvallisuusjoukkojen k\u00e4siin.<\/p>\n
Pereiran ehdotuksesta saatiin aikaan sopimus, jota jotkut tarkkailijat pit\u00e4v\u00e4t yhten\u00e4 t\u00e4rkeimmist\u00e4 saavutuksista Chilen kymmenen vuotta jatkuneessa demokratisoitumisen prosessissa.<\/p>\n
Sopimus kielii muutoksesta asevoimien asenteissa. Sotilaat tunnustavat nyt ensi kertaa, ett\u00e4 "valtiolliset elimet ja edustajat toteuttivat sotilashallinnon aikana vakavia ja systemaattisia ihmisoikeuksien loukkauksia, joihin kuuluivat ihmisten katoamiset, murhat ja kidutus."<\/p>\n
Jo vuonna 1991 Chiless\u00e4 julkistettu Rettigin raportti paljasti, ett\u00e4 turvallisuusjoukot panivat diktatuurin vuosina toimeen 3 190 poliittista murhaa ja "katoamista". Niist\u00e4 1 200 on yh\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n
Pinochet luopui asevoimien komentajan teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 vasta 1998. Koko h\u00e4nen valtakautensa ajan asevoimat kiisti j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti kaikki ihmisoikeusrikkomukset. Armeijan v\u00e4itteen mukaan mit\u00e4\u00e4n v\u00e4kisin toimeenpantuja katoamisia ei tapahtunut. Sen sijaan sattui kuolemaan johtaneita yhteenottoja "kapinallisten" kanssa, ja n\u00e4m\u00e4 hautasivat omat kuolleensa.<\/p>\n
Pinochet pid\u00e4tettiin lokakuussa 1998 Lontoossa, jossa h\u00e4n joutui olemaan kotiarestissa t\u00e4m\u00e4n vuoden maaliskuun alkuun asti. Se teki mahdolliseksi ihmisoikeuspaneelin perustamisen Chiless\u00e4, sill\u00e4 Pinochetia asevoimien komentajana seurannut kenraali Ricardo Izurieta osoittautui edelt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4 sovinnollisemmaksi.<\/p>\n
Tilanne oli k\u00e4ynyt armeijan kannalta huolestuttavaksi jo kes\u00e4kuussa 1998, jolloin Chilen uudistettu korkein oikeus alkoi vahvistaa alioikeuksien langettamia katoamisia koskevia tuomioita. Katoamiset todettiin sieppauksiksi, jotka jatkuvat yh\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4t siihen asti, kun uhrit l\u00f6ytyv\u00e4t el\u00e4vin\u00e4 tai kuolleina.<\/p>\n
Noin 50 – p\u00e4\u00e4asiassa el\u00e4kkeell\u00e4 olevaa – upseeria on tuomitt u sill\u00e4 perusteella syyllisiksi ihmisoikeuksien loukkaamiseen.<\/p>\n
Ihmisoikeussopimuksen l\u00e4pimeno vaarantui viel\u00e4 viime metreill\u00e4, kun Santiagon vetoomusoikeus p\u00e4\u00e4tti 5. kes\u00e4kuuta poistaa Pinochetilta juridisen koskemattomuuden, jota t\u00e4m\u00e4 on nauttinut elinik\u00e4isen senaattorin asemansa nojalla.<\/p>\n
N\u00e4in Pinochetkin joutuu ilmeisesti oikeuteen vastaamaan syytteisiin, jotka liittyv\u00e4t 19 ihmisen katoamiseen 1973. Kyseess\u00e4 oli kuoleman karavaaniksi kutsuttu armeijan erikoisoperaatio.<\/p>\n
Pinochetin puolustus on vedonnut p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 korkeimpaan oikeuteen, joka aiemmin siirsi katoamisia ja ihmisoikeusrikkomuksia koskevat jutut sotilastuomioistuimille. N\u00e4m\u00e4 puolestaan sovelsivat vuoden 1978 armahduslakia ja vapauttivat syylliset.<\/p>\n
Chilen nykyinen presidentti Ricardo Lagos vakuutti ihmisoikeussopimuksen allekirjoitustilaisuudessa, ett\u00e4 tulossa ei ole lakia, joka julistaisi kaikki ihmisoikeustapaukset loppuun k\u00e4sittelyiksi. Valtio ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n aio puuttua mill\u00e4\u00e4n lailla oikeuslaitoksen toimintaan.<\/p>\n
"Minulla ei ole ep\u00e4ilyst\u00e4k\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 kun aika koitt aa, (kadonneiden) t\u00e4sm\u00e4lliset kuolinajat ilmoitetaan. Ja kun se tapahtuu, oikeuslaitos tekee osuutensa lakia noudattaen", Lagos sanoi.<\/p>\n
Kadonneiden omaisia edustava Diaz n\u00e4kee ongelman piilev\u00e4n juuri siin\u00e4: kun saadaan selville katoamisten toimeenpanijat, tapaukset m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n murhiksi, ja armahduslaki otetaan k\u00e4ytt\u00f6 \u00f6n.<\/p>\n
"Ei riit\u00e4, ett\u00e4 totuus tulee julki, jos syylliset j\u00e4tet\u00e4\u00e4n rankaisematta. Sill\u00e4 tavalla ei voida rakentaa kansallista sovintoa", Diaz sanoo.<\/p>\n
H\u00e4nen paheksumansa armahduslaki kattaa vuosina 1973-1978 tehdyt ihmisoikeusrikokset. Jokseenkin kaikki uhrit katosivat juuri noina vuosina.<\/p>\n
Ihmisoikeuspaneelin sopimus tarjoaa el\u00e4kkeell\u00e4 tai aktiivipalveluksessa oleville armeijan edustajille lis\u00e4ksi mahdollisuuden antaa tietoa katoamisista luottamuksellisesti ja lain turvaamina.<\/p>\n
T\u00e4h\u00e4n tarkoitukseen Chilen keskustan ja vasemmiston hallitus aikoo antaa lakiesityksen, jolla "ammattisalaisuuden" k\u00e4site ulotetaan sotilashenkil\u00f6ihin. Tietoja katoamisista antavat sotilaat varjeltuvat siten sotarikoslain pyk\u00e4l\u00e4lt\u00e4, jonka mukaan asevoimissa on rangaistavaa salata ylemmilt\u00e4\u00e4n tietoja rikoksista.<\/p>\n
Kadonneiden omaiset ja muut sopimuksen arvostelijat katsovat, ett\u00e4 sopimus laillistaa Chilen diktatuurin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t valtioterrorismin muodot salliessaan armahduslain soveltamisen katoamisista vastuullisiin. (Inter Press Service) .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Santiago, 19.06.00 (IPS) – Chilen hallitus, kansalaisyhteiskunnan edustajat ja armeija allekirjoittivat kes\u00e4kuussa historiallisen ihmisoikeussopimuksen, joka voi auttaa selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n diktatuurin vuosina kadonneiden 1 200 ihmisen kohtaloa.Pid\u00e4tettyj… Continue Reading