Washington, 26.06.00 (IPS) – Poliittiset, etniset tai uskonnolliset erot eiv\u00e4t aina ole t\u00e4rkein polttoaine sis\u00e4llissodissa. Aatteita useammin taistelujen kohteena ovat luonnonvarat, kuten timantit, kahvi tai koboltti. N\u00e4in v\u00e4itt\u00e4\u00e4 Maailmanpakin uusi tutkimus.<\/p>\n
<\/p>\n
Sen mukaan maat, jotka ansaitsevat noin nelj\u00e4nneksen bruttokansantuotteestaan raaka-aineiden viennill\u00e4, ovat suuremmassa vaarassa joutua sis\u00e4llissotaan kuin ne, joiden tulonl\u00e4hteet ovat moninaisemmat.<\/p>\n
Raaka-aineviennist\u00e4 riippuvaisessa maassa sissienkin on helppo rahoittaa toimintaansa esimerkiksi timanttien avulla. Siksi niist\u00e4 kannattaa sotia, sanotaan raportissa.<\/p>\n
Sis\u00e4llissodan taustalla ei yleens\u00e4 ole suurta intohimoa tai asiaa. "Timantit ovat ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 sissin parhaita yst\u00e4vi\u00e4", san oo raportin laatinut Paul Collier. H\u00e4n ty\u00f6skentelee tutkimusjohtajana Maailmanpankin kehitystalouden osastolla.<\/p>\n
Raportin mukaan kansanomainen tulkinta sissisotien syist\u00e4 hyv\u00e4ksyy yleens\u00e4 mukisematta kapinallisj\u00e4rjest\u00f6jen selitykset motiiveistaan. Siksi sis\u00e4llissodat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kiivailta poliittisilta yhteenotoilta, joiden k\u00e4ytt\u00f6voimana ovat niin vakavat erimielisyydet, ett\u00e4 ne pursuvat yli normaalin poliittisen toiminnan rajojen.<\/p>\n
Kapinat on tapana tulkita \u00e4\u00e4rimm\u00e4isiksi protestiliikkeiksi, joiden j\u00e4senet taistelevat sortoa vastaan, Collier sanoo ja v\u00e4itt\u00e4\u00e4 vastaan:<\/p>\n
"Kun t\u00e4rkeimpi\u00e4 v\u00e4\u00e4ryyksi\u00e4 – eriarvoisuutta, poliittista sortoa tai etnist\u00e4 ja uskonnollista eripuraa – mitataan objektiivisesti, niill\u00e4 ei ole selitysvoimaa, joka voisi ennustaa kapinan."<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa taloudelliset tekij\u00e4t – riippuvuus raaka- aineviennist\u00e4, alhainen keskitulo, hidas talouskasvu ja laaja ulkomaille suuntautunut siirtolaisuus – ovat kaikki merkitt\u00e4vi\u00e4 ja vahvoja sis\u00e4llissodan ennusmerkkej\u00e4.<\/p>\n
Collier kehottaakin arvioimaan ja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 riskitekij\u00f6it\u00e4, jos konflikteja mielit\u00e4\u00e4n ehk\u00e4ist\u00e4 ennalta.<\/p>\n
"Sis\u00e4llissodan sytytt\u00e4v\u00e4t paljon todenn\u00e4k\u00f6isemmin taloudelliset syyt kuin poliittiset erimielisyydet. Siksi tietyt kapinallisryhm\u00e4t my\u00f6s hy\u00f6tyv\u00e4t konfliktista. Niiden edun mukaista on aloittaa selkkaus ja pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 yll\u00e4", Collier selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
"Sota suo niin Sierra Leonessa kuin Kolumbiassakin v\u00e4est\u00f6n v\u00e4hemmist\u00f6lle tilaisuuden rikastua samaan aikaan, kun enemmist\u00f6lt\u00e4 tuhotaan kaikki mahdollisuudet."<\/p>\n
Collierin mukaan luonnonvarojen rosvoaminen toimii selityksen\u00e4 monille nykyisille ja aiemmille sis\u00e4llissodille. Esimerkiksi Sierra Leonessa puhkeaa yh\u00e4 uudelleen verisi\u00e4 yhteenottoja, koska peliss\u00e4 ovat maan rikkaat timanttikaivokset.<\/p>\n
Kolumbian kapinaliike Farc py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 tuottoisaa huume- ja kidnappausbisnest\u00e4 rahoittaakseen sotansa hallitusta vastaan. Sen arvioidaan kahmivan laittomia tuloja 700 miljoonaa dollaria (4,4 miljardia markkaa) vuodessa. Ilman noita rahoja selkkaus olisi p\u00e4\u00e4ttynyt jo aikaa sitten, Collier arvioi.<\/p>\n
Angolan sissiryhm\u00e4 Unita ker\u00e4si arviolta 4 miljardin dollarin (yli 25 miljardin markan) omaisuuden k\u00e4ydess\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4ist\u00e4 sotaansa maan armeijaa vastaan. V\u00e4hint\u00e4\u00e4n puolet rahoista saatiin timanttikaivoksilta, ja osa niist\u00e4 k\u00e4ytettiin uuden sodan aloittamiseen viime vuosikymmenell\u00e4.<\/p>\n
Nykyp\u00e4iv\u00e4n aseellisista selkkauksista valtaosa on sis\u00e4llissotia. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n 1990-luvulla oli k\u00e4ynniss\u00e4 39 sella ista sotaa, joissa menehtyi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n tuhat ihmist\u00e4 vuodessa.<\/p>\n
Vuonna 1989 tapahtuneen Berliinin muurin murtumisen ja kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen maapallolle on kylvetty yli sata miljoonaa henkil\u00f6miinaa. Niiden uhreiksi joutuu v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 25 000 ihmist\u00e4 joka vuosi.<\/p>\n
Yrityksiss\u00e4 ehk\u00e4ist\u00e4 konflikteja ei asiantuntijoiden mukaan ole toistaiseksi kiinnitetty erityist\u00e4 huomiota niiden taloudellisiin juuriin. Teollisuusmaiden kuluttajaj\u00e4rjest\u00f6t ovat kuitenkin ryhtyneet miettim\u00e4\u00e4n uusia toimintamuotoja.<\/p>\n
Esimerkiksi timantit on julistettu kuluttajien boikottiin tarkoituksena painostaa suuria timanttialan yrityksi\u00e4, kuten De Beersi\u00e4, vastuulliseen toimintaan. Yhti\u00f6lt\u00e4 vaaditaan selvityst\u00e4 siit\u00e4, onko sill\u00e4 varastossa Unitalta ostettuja timantteja ja onko se myynyt niit\u00e4 viime vuosina.<\/p>\n
Collier toivoo kuitenkin, ett\u00e4 kuluttajat eiv\u00e4t boikotoisi kaikkia timantteja, sill\u00e4 joissakin maissa niist\u00e4 saatuja tuloja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n k\u00f6yhyyden lievitt\u00e4miseen. H\u00e4n mainitsee esimerkkin\u00e4 etel\u00e4isess\u00e4 Afrikassa sijaitsevan Botswanan.<\/p>\n
Maailmanpankin kiinnostus sis\u00e4llissotiin juontuu siit\u00e4, ett\u00e4 ne uhkaavat monien maailman k\u00f6yhimpien maiden kehityst\u00e4 ja pyyhkiv\u00e4t pois vuosikymmenten ty\u00f6ll\u00e4 saavutetun edistyksen. Eniten n\u00e4ist\u00e4kin sodista joutuvat k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n siviilit.<\/p>\n
"Jos maa on \u00e4skett\u00e4in kokenut sis\u00e4llissodan, uuden selkkauksen riski on korkeampi kuin muualla. Heti vihamielisyyksien p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen uuden konfliktin riski on 40 prosentin luokkaa. Jokaisen rauhan vuoden my\u00f6t\u00e4 riski alenee noin yhden prosenttiyksik\u00f6n verran", raportissa kerrotaan.<\/p>\n
Sen mukaan merkitt\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ovat my\u00f6s kyseisest\u00e4 ma asta ulkomaille l\u00e4hteneiden siirtolaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja n\u00e4iden mahdollisuudet tukea yht\u00e4 tai toista konfliktin osapuolta taloudellisesti ja propagandan avulla.<\/p>\n
Jos tietyss\u00e4 maassa loppui sis\u00e4llissota viisi vuotta sitten, ja sen asukkaista ep\u00e4tavallisen suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 on siirtolaisina Pohjois-Amerikassa, yksist\u00e4\u00e4n se lis\u00e4\u00e4 konfliktin riski\u00e4 36 prosenttia. Jos taas siirtolaisia on l\u00e4htenyt maasta hyvin v\u00e4h\u00e4n, t\u00e4m\u00e4n tekij\u00e4n riskivaikutus on vain 6 prosentin luokkaa, tutkimus paljasti.<\/p>\n
Siirtolaisilla on joskus romanttinen suhde juuriinsa, ja he voivat helli\u00e4 kapinallisia ajatuksia vahvistaakseen sidett\u00e4\u00e4n kotimaahansa. He ovat yleens\u00e4 huomattavasti varakkaampia kuin kotiin j\u00e4\u00e4neet ja voivat siksi avustaa selkkaukseen osallistuvia.<\/p>\n
Raportti esitt\u00e4\u00e4 lis\u00e4ksi koulutuksen puutteen yhten\u00e4 sis\u00e4llissodan pontimena. Jos maa saa nostetuksi koulua k\u00e4yvien nuorten osuuden esimerkiksi 45 prosentista 55 prosenttiin, se v\u00e4hent\u00e4\u00e4 konfliktin riski\u00e4 14 prosentista 10 prosenttiin, Collier laskee.<\/p>\n
My\u00f6s etnisyydell\u00e4 ja uskonnolla on roolinsa konfliktissa. Jos maassa on yksi hallitseva etninen ryhm\u00e4, jonka osuus v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on 45-90 prosenttia, selkkauksen todenn\u00e4k\u00f6isyys kaksinkertaistuu. Kyseinen ryhm\u00e4 on n\u00e4et riitt\u00e4v\u00e4n suuri saadakseen vallan, mutta e i kuitenkaan niin vahva, ett\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6n syrjint\u00e4 menett\u00e4isi merkityksens\u00e4.<\/p>\n
Etninen ylivalta aiheuttaa ongelmia, mutta etninen ja uskonnollinen moninaisuus ei sin\u00e4ns\u00e4 aseta yhteiskuntaa alttiiksi konfliktille. Itse asiassa se lis\u00e4\u00e4 turvallisuutta, tutkimus v\u00e4itt\u00e4\u00e4. Sen mukaan n\u00e4et etnisesti ja uskonnollisesti yhten\u00e4ine n maa on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n altis vaaralle: konfliktin riski on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4 n t\u00e4m\u00e4n seikan nojalla 23 prosenttia. (Inter Press Service) .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Washington, 26.06.00 (IPS) – Poliittiset, etniset tai uskonnolliset erot eiv\u00e4t aina ole t\u00e4rkein polttoaine sis\u00e4llissodissa. Aatteita useammin taistelujen kohteena ovat luonnonvarat, kuten timantit, kahvi tai koboltti. N\u00e4in v\u00e4itt\u00e4\u00e4 Maailmanpakin … Continue Reading