Tangerang, Indonesia, 03.07.00 (IPS) – Muhammad Ajud on pienikokoinen 16-vuotiaaksi, mutta h\u00e4nen uurteiset kasvonsa n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kuuluvan paljon vanhemmalle miehelle. Ulkon\u00e4k\u00f6 on seurausta vuosikausien raadannasta kenk\u00e4tehtaassa.<\/p>\n
<\/p>\n
Kolme viime vuotta Ajud on valmistanut Reebokille urheilukenki\u00e4 L\u00e4nsi-Jaavan Tangerangissa sijaitsevassa suuressa PT Widya Sarana Nusapriman tehtaassa.<\/p>\n
Ajud on perheen kolmesta lapsesta nuorin, ja h\u00e4n p\u00e4\u00e4si 13- vuotiaana kenk\u00e4tehtaalle vanhemman veljens\u00e4 mukana. Ty\u00f6 koneiden parissa altistaa h\u00e4net ja muut lapsity\u00f6l\u00e4iset monille vaaroille.<\/p>\n
Ajud ahkeroi 8,5 tuntia p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 maanantaista perjantaihin. Viikon ty\u00f6st\u00e4 maksetaan 75 000 rupiaa (noin 58 markkaa), josta poika antaa puolet vanhemmilleen.<\/p>\n
Perheen \u00e4iti on kotona, ja is\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 ansaita leip\u00e4ns\u00e4 moottoripy\u00f6r\u00e4taksina, mutta h\u00e4nen palkkansa ei riit\u00e4 perheen el\u00e4tt\u00e4miseen.<\/p>\n
"Minulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ty\u00f6nteko, joten koulunk\u00e4ynti oli pakko j\u00e4tt\u00e4\u00e4", sanoo Ajud, joka k\u00e4vi vain alkeiskoulun.<\/p>\n
H\u00e4n menee silloin t\u00e4ll\u00f6in t\u00f6ihin v\u00e4ljiss\u00e4 housuissa voidakseen k\u00e4tke\u00e4 niihin pihist\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kenk\u00e4parin. "Ty\u00f6nantajamme on saita. Siksi n\u00e4pist\u00e4mme joskus keng\u00e4t ja myymme ne halvalla", Ajud tunnustaa.<\/p>\n
Ty\u00f6ntekij\u00e4t tarkastetaan joka kerta heid\u00e4n poistuessaan tehtaalta, mutta tarkastajat tutkivat vain yl\u00e4ruumiin, poika kertoo.<\/p>\n
Ajud on yksi Indonesian arviolta 6,5 miljoonasta lapsity\u00f6l\u00e4isest\u00e4. Ennen vuoden 1997 talouskriisi\u00e4 lapsity\u00f6l\u00e4i sten m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli noin 2,8 miljoonaa, arvioi ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yville lapsille koulutusta j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4 kansalaisj\u00e4rjest\u00f6 Kompak.<\/p>\n
"Talouskriisi pakottaa yh\u00e4 useamman indonesialaisen lapsen hakeutumaan t\u00f6ihin", my\u00f6nt\u00e4\u00e4 Adi Martono, joka johtaa ty\u00f6ministeri\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n normeja valvovaa osastoa.<\/p>\n
"Lasten ty\u00f6nteon taustalla ovat ennen kaikkea k\u00f6yhyys ja sosiaalinen kulttuuri. Vanhemmat kannustavat heit\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n", kertoo puolestaan ammattiliiton kansainv\u00e4listen asioiden johtaja Rekson Silaban.<\/p>\n
Monet ty\u00f6t\u00e4tekevien lasten vanhemmat kuitenkin vakuuttavat, ett\u00e4 he eiv\u00e4t ajaisi lapsiaan raatamaan, jos heille itselleen olisi tarjolla leip\u00e4puu.<\/p>\n
Kompak-j\u00e4rjest\u00f6 on perustanut Tangerangin, Bogorin ja Bekasin teollisuusalueille nelj\u00e4 avoimien ovien taloa, jonne lapsity\u00f6l\u00e4iset voivat tulla opiskelemaan ja viett\u00e4m\u00e4\u00e4n vapaa- aikaansa.<\/p>\n
Lapsity\u00f6l\u00e4isille on j\u00e4rjestetty vaihtoehtoista opetusta parin tunnin ajaksi arki-iltaisin. Heille opetetaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4, ty\u00f6etiikkaa ja YK:n lasten oikeuksien sopimuks en teksti\u00e4. Lis\u00e4ksi ohjelmassa on hallituksen pakollisiksi m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 mi\u00e4 aineita, kuten \u00e4idinkielt\u00e4 ja valtion virallista pancasila- aatetta.<\/p>\n
"Lapsity\u00f6l\u00e4isten t\u00e4ytyy p\u00e4\u00e4st\u00e4 perille heit\u00e4 koskevist a laeista ja oikeuksista. Sit\u00e4 paitsi he pitk\u00e4styisiv\u00e4t, jos opetuksemme noudattaisi normaalin koulun kaavoja", Kompakin toiminnanjohtaja Rostyline Munthe selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Useimmat lapsity\u00f6l\u00e4iset eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se tunneille s\u00e4\u00e4nn\u00f6 llisesti, koska he joutuvat monesti ylit\u00f6ihin ansaitakseen lis\u00e4\u00e4 rahaa.<\/p>\n
"Vanhemmat pit\u00e4v\u00e4t rahan takia lasten ty\u00f6ntekoa t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4 n\u00e4 kuin opiskelua avoimessa talossa", Munthe sanoo. H\u00e4nen mukaansa lapset ovatkin usein tunneille tullessaan r\u00e4ttiv\u00e4syneit\u00e4.<\/p>\n
Ne lapset, jotka eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se tunneille arkisin, tungeksivat avoimiin taloihin sunnuntaisin", englantia opettava Wasington Siregar kertoo.<\/p>\n
Sunnuntaioppilaisiin kuuluu 17-vuotias Bagriah, jonka ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4t sampootehtaalla kest\u00e4v\u00e4t puoli kahdeksasta aamulla pu oli seitsem\u00e4\u00e4n illalla. Lauantaisin h\u00e4n uurastaa puoleen p\u00e4iv\u00e4\u00e4n ja saa viikkopalkakseen 100 000 rupiaa (noin 78 markkaa).<\/p>\n
Bagriah on vanhin perheen kolmesta lapsesta, ja h\u00e4n k\u00e4y t\u00f6iss\u00e4 auttaakseen ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4 vanhempiaan. Ennen sampootehtaalle tuloaan h\u00e4n teki miltei yht\u00e4 pitk\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 keksitehtaalla j a sai palkkaa 36 000 rupiaa (28 markkaa) viikossa.<\/p>\n
"Yritykset pestaavat lapsia kernaammin kuin aikuisia, koska se pit\u00e4\u00e4 ty\u00f6voimakustannukset alhaalla, eiv\u00e4tk\u00e4 lapset nouse vaatimaan oikeuksiaan tai mene lakkoon, kuten aikuiset. Mit\u00e4 enemm\u00e4n lapsia tehtaat palkkaavat, sit\u00e4 halvemmaksi tuotanto tulee", sanoo Dita Indah Sari. H\u00e4n johtaa Indonesian ty\u00f6l\u00e4isten taistelurintama -nimist\u00e4 kansalaisj\u00e4rjest\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Indonesian ty\u00f6ministeri\u00f6n s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan alle 18-vuotiaa t eiv\u00e4t saisi tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 yli nelj\u00e4\u00e4 tuntia p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Lis \u00e4ksi heill\u00e4 tulisi olla vanhempien lupa ty\u00f6ntekoon, ja heille pit\u00e4isi maksaa saman verran kuin aikuisille.<\/p>\n
"Lapsilta on kielletty ty\u00f6nteko vaarallisissa teht\u00e4viss\u00e4, kuten kuljetusalalla ja rautatieasemilla, eik\u00e4 heille sallita y\u00f6ty\u00f6t\u00e4", Martono selitt\u00e4\u00e4. Lapsia pestaavilta yrityksilt\u00e4 edellytet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ne tarjoavat heille my\u00f6s koulutusta.<\/p>\n
Indonesia on hyv\u00e4ksynyt kansainv\u00e4lisen ty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6n ILO:n sopimuksen lapsity\u00f6n vaarallisimpien muotojen kielt\u00e4misest\u00e4 samoin kuin sopimuksen lapsity\u00f6l\u00e4isten alaik\u00e4rajoista.<\/p>\n
Kaikista s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja sopimuksista huolimatta monet indonesialaiset lapset puurtavat yh\u00e4 vaarallisissa oloissa, esimerkiksi kalastuksen ja kemian teollisuuden parissa. Useimmat ty\u00f6nantajat laiminly\u00f6v\u00e4t lis\u00e4ksi koulutusvelvoitteensa.<\/p>\n
"Suurin ongelmamme on lakien heikko valvonta. Hallituksemme on hyvin perill\u00e4 lapsity\u00f6n ongelmista, mutta se ei ole ottanut selke\u00e4\u00e4 kantaa asiaan", Martono harmittelee. (Inter Press Service) .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Tangerang, Indonesia, 03.07.00 (IPS) – Muhammad Ajud on pienikokoinen 16-vuotiaaksi, mutta h\u00e4nen uurteiset kasvonsa n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kuuluvan paljon vanhemmalle miehelle. Ulkon\u00e4k\u00f6 on seurausta vuosikausien raadannasta kenk\u00e4tehtaassa.Kolme viime vuotta … Continue Reading