Mostar\/Doboj, 29.05.01 (IPS) – Oglicin nelihenkinen bosniakkiperhe on ollut pakomatkalla vuodesta 1993. Kaksi viime vuotta perhe on asunut ikkunallisessa tavarakontissa Blagaj'n kyl\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 Mostarin kaupunkia. Pian painajainen on ohi, sill \u00e4 Oglicit voivat palata kotiinsa Stolaciin heti, kun lasten koulu p\u00e4\u00e4ttyy t\u00e4lt\u00e4 kev\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Bosnia-Hertsegovinan katkeran ja <\/p>\n
verisen sodan p\u00e4\u00e4tt\u00e4neest\u00e4 Daytonin rauhasta <\/p>\n
tulee syksyll\u00e4 kuluneeksi viisi vuotta, mutta <\/p>\n
monet sodan evakkoon ajamat asukkaat alkavat <\/p>\n
vasta nyt hakeutua takaisin kotiseudulleen. <\/p>\n
Paluuseen liittyy yh\u00e4 tukuttain ongelmia, <\/p>\n
vaaroja ja varsinkin traumoja.<\/p>\n
"Odotan <\/p>\n
innokkaasti kotiin p\u00e4\u00e4sy\u00e4. Vaikka naapurit ovat <\/p>\n
kroaatteja, uskon, ett\u00e4 voimme nyt el\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 <\/p>\n
ilman vaikeuksia" , sanoo muslimiperheen \u00e4iti <\/p>\n
Zijadela Oglic (35) puhjeten varovaiseen <\/p>\n
hymyyn. Jotakin alueen tilanteesta kielii <\/p>\n
kuitenkin se, ett\u00e4 Stolacissa on eri koulut <\/p>\n
kroaatti- ja muslimilapsille.<\/p>\n
Pakolaisleirin\u00e4 toimivassa Blagaj'n <\/p>\n
konttikyl\u00e4ss\u00e4 asuu yh\u00e4 8 0 ihmist\u00e4, kaikki <\/p>\n
Bosnian muslimeja eli bosniakkeja. Moni muukin <\/p>\n
on Oglicien tavoin paossa 40 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 <\/p>\n
sijaitsevasta Stolacista, jonka kroaatit <\/p>\n
valtasivat sodan aikana. Kaikille ei kotiin <\/p>\n
paluu viel\u00e4k\u00e4\u00e4n h\u00e4\u00e4m\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
"Sek\u00e4 kotini <\/p>\n
ett\u00e4 mieheni perustama pieni ravintola ovat nyt <\/p>\n
vieraiden hallussa. Daytonin rauhansopimuksen <\/p>\n
j\u00e4lkeen yritimme menn\u00e4 kotiin, mutta valtaajat <\/p>\n
uhkasivat henke\u00e4mme", kertoo keski- ik\u00e4inen <\/p>\n
opettaja Majda Redzic toivottomuutta \u00e4\u00e4ness\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Oman lukunsa muodostavat ne, jotka <\/p>\n
l\u00e4htiv\u00e4t pakoon vuokra- asunnosta, sill\u00e4 heill\u00e4 <\/p>\n
ei ole kotia, jota voisi vaatia takaisin. <\/p>\n
Heihin kuuluu kuusihenkinen Dedicin perhe, <\/p>\n
jonka tyt\u00e4r Aida (22) vastaa yhteisten asioiden <\/p>\n
hoidosta konttikyl\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
"Olemme kaikki <\/p>\n
ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4, vain is\u00e4ni saa v\u00e4lill\u00e4 tilap\u00e4ist\u00f6it\u00e4 <\/p>\n
rakennuksilta. Siksi meill\u00e4 ei ole varaa edes <\/p>\n
uutee n vuokra-asuntoon", Aida varsin sujuvalla <\/p>\n
englannilla.<\/p>\n
H\u00e4n opiskeli talven ajan <\/p>\n
englantia kursseilla, joita paikallisen Ideja-<\/p>\n
j\u00e4rjest\u00f6n perustama naisten keskus pit\u00e4\u00e4 <\/p>\n
l\u00e4heisess\u00e4 Capljinassa suomalaisen Marttaliiton <\/p>\n
tuella. Martat tunnetaan my\u00f6s konttikyl\u00e4ss\u00e4, <\/p>\n
jonne j\u00e4rjest\u00f6 kustantaa s\u00e4hk\u00f6 n.<\/p>\n
Suomen <\/p>\n
Pakolaisapu puolestaan tukee Idejan Mostariin <\/p>\n
perustamaa neuvontakeskusta, jonka <\/p>\n
sosiaality\u00f6ntekij\u00e4 ja lainopillinen avustaja <\/p>\n
vierailevat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti peltojen keskelle <\/p>\n
pystytetyss\u00e4 konttikyl\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Ennen <\/p>\n
vuosina 1992-1995 k\u00e4yty\u00e4 sis\u00e4llissotaa <\/p>\n
Bosniassa oli noin 4,5 miljoonaa asukasta. Liki <\/p>\n
puolet heist\u00e4 joutui sodan vuoksi j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n <\/p>\n
kotinsa ja pakenemaan ulkomaille tai evakkoon <\/p>\n
omassa maassaan. Asiantuntijoiden arvion mukaan <\/p>\n
palaamatta on yh\u00e4 noin 1,2 miljoonaa.<\/p>\n
Paluumuuton esteet ovat moninaiset. Yksi <\/p>\n
niist\u00e4 on puute ty\u00f6paikoista: viranomaisten <\/p>\n
mukaan Bosnian ty\u00f6tt\u00f6myysaste on noin 40 <\/p>\n
prosenttia.<\/p>\n
Taloudellisia esteit\u00e4 on <\/p>\n
muitakin: kaikilla ei ole rahaa raunioiksi <\/p>\n
runneltujen talojensa korjaamiseen. Ulkomaiset <\/p>\n
avunantajat ovat luvanneet Bosnian <\/p>\n
j\u00e4lleenrakennukseen kaikkiaan 5,3 miljardia <\/p>\n
dollaria (liki 35 miljardia markkaa), mutta <\/p>\n
rahaa ei sittenk\u00e4\u00e4n liikene jokaiselle kotinsa <\/p>\n
menett\u00e4neelle.<\/p>\n
"Kaksi vuotta sitten <\/p>\n
paluumuuttajien auttamiseen oli k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 <\/p>\n
enemm\u00e4n rahaa kuin nykyisin, vaikka nyt <\/p>\n
tulijoita o n aiempaa enemm\u00e4n", kertoo <\/p>\n
italialainen Ignazio Matteini, joka johtaa YK:n <\/p>\n
pakolaisj\u00e4rjest\u00f6n UNHCR:n ty\u00f6t\u00e4 Mostarin <\/p>\n
seudulla.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa asuntojen <\/p>\n
valtaamisen aiheuttama pattitilanne alkaa <\/p>\n
paikoitellen purkautua, sill\u00e4 osa valtaajista <\/p>\n
on h\u00e4\u00e4detty, ja talojen oikeat omistajat <\/p>\n
p\u00e4\u00e4sev\u00e4t kunnostamaan niit\u00e4.<\/p>\n
"Ensin <\/p>\n
tulevat suvun vanhimmat, jotka alkavat <\/p>\n
kunnostaa taloa ja viljell\u00e4 maata. Nuorempaa <\/p>\n
v\u00e4ke\u00e4 seuraa per\u00e4ss\u00e4, kun esimerki ksi lasten <\/p>\n
koulunk\u00e4ynti saadaan j\u00e4rjestym\u00e4\u00e4n. Vaikeinta <\/p>\n
ihmisten on edelleen palata alueille, joilla he <\/p>\n
kuuluvat etniseen v\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n", Matteini <\/p>\n
selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
H\u00e4n korostaa, ett\u00e4 <\/p>\n
rakennusmateriaalien ja muun aineellisen tuen <\/p>\n
antamisen ohella nyt on edistett\u00e4v\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 <\/p>\n
ihmiset pystyv\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4n kotiseudullaan. "On <\/p>\n
luotava tukiryhmi\u00e4 ja elinkeinoja."<\/p>\n
Paluumuuton suurimmat esteet l\u00f6ytynev\u00e4t <\/p>\n
kuitenkin psykologiselta puolelta. Sodan aikana <\/p>\n
toimeen pantu etninen puhdistus muutti <\/p>\n
v\u00e4est\u00f6suhteita niin tehokkaasti, ett\u00e4 moni ei <\/p>\n
en\u00e4\u00e4 tunne ensimm\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n naapuria vanhalla <\/p>\n
kotiseudullaan.<\/p>\n
Ennen sotaa Bosnia-<\/p>\n
Hertsegovina oli Jugoslavian osavaltio, jolle <\/p>\n
oli tyypillist\u00e4 "monietnisyys". Bosniakit <\/p>\n
(joita alettiin sodan aikana kutsua <\/p>\n
muslimeiksi), kroaatit ja serbit eliv\u00e4t t\u00e4\u00e4ll\u00e4 <\/p>\n
vuosikymmeni\u00e4 sopuisasti kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Sosialismin romahtamista seuranneissa <\/p>\n
"Jugoslavian perint\u00f6sodissa" naapurimaat <\/p>\n
Kroatia ja Serbia pyrkiv\u00e4t valtaamaan omiensa <\/p>\n
asuttamia alueita Bosniasta itselleen. <\/p>\n
Yhdysvaltain johdolla solmittu Daytonin <\/p>\n
rauhansopimus takasi Bosnian itsen\u00e4isyyden, <\/p>\n
mutta jakoi sen sis\u00e4isesti kahtia.<\/p>\n
Alueesta 51 prosenttia annettiin Bosnian <\/p>\n
federaatiolle, jonka muodostivat bosniakit ja <\/p>\n
kroaatit. Tilannetta ei helpottanut se, ett\u00e4 <\/p>\n
n\u00e4m\u00e4 olivat ehtineet sodan aikana my\u00f6s <\/p>\n
toistensa kimppuun. Bosnian loppuosa j\u00e4i <\/p>\n
serbien perustamalle Republika Srpskalle eli <\/p>\n
serbitasavallalle.<\/p>\n
Daytonin sopimus <\/p>\n
takasi kaikille bosnialaisille vapaan oikeuden <\/p>\n
palata kotiseudulleen, mutta etniset <\/p>\n
puhdistukset ovat est\u00e4neet sen tehokkaasti.<\/p>\n
Ponnekkaimmin etnist\u00e4 puhdistusta <\/p>\n
harrastivat Serbiasta tulleet <\/p>\n
"puolisotilaalliset joukot", joista kuuluisin <\/p>\n
lienee pahamaineinen Arkanin tiikerit.<\/p>\n
Puhdistuksia pantiin toimeen siten, ett\u00e4 <\/p>\n
pyssymiehet hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t esimerkiksi muslimien <\/p>\n
asuttamaan kyl\u00e4\u00e4n tai kaupunginosaan ja <\/p>\n
pakottivat asukkaat l\u00e4htem\u00e4\u00e4n. Sen j\u00e4lkeen <\/p>\n
suurin osa taloista hajotettiin asukkaiden <\/p>\n
paluun est\u00e4miseksi, ja ehjiin taloihin muutti <\/p>\n
serbej\u00e4. N\u00e4m\u00e4 saattoivat olla sotapakolaisia <\/p>\n
seudulta, jolla serbit olivat v\u00e4hemmist\u00f6n\u00e4.<\/p>\n
Talojen valtaamisesta on syntynyt hankala <\/p>\n
kierre, joka est\u00e4\u00e4 tehokkaasti kotiinpaluuta. <\/p>\n
Ihmisill\u00e4 on lailliset perusteet vaatia vanhaa <\/p>\n
kotiaan omakseen, mutta asunnon valtaajia ei <\/p>\n
ole lupa h\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 ennen kuin heille on l\u00f6ydetty <\/p>\n
uusi koti.<\/p>\n
Bosnian serbitasavallan <\/p>\n
puolella palaajien avuksi ovat tulleet <\/p>\n
rauhanturvaajat eli Naton johtamat Sfor-joukot. <\/p>\n
Niiss\u00e4 palvelee my\u00f6s 120 suomalaista, jotka on <\/p>\n
sijoitettu Doboj'n kaupunkiin.<\/p>\n
Doboj'n <\/p>\n
Carsijan alueelta h\u00e4\u00e4dettiin 1992 kaikki <\/p>\n
bosniakit. Kaikkiaan 2 500 talosta 700 <\/p>\n
tuhottiin, ja j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neisiin taloihin <\/p>\n
muutti tuhansia serbej\u00e4.<\/p>\n
Vasta t\u00e4n\u00e4 <\/p>\n
kev\u00e4\u00e4n\u00e4 ensimm\u00e4iset muslimit ovat Sfor-joukko <\/p>\n
jen selustatuen ja UNHCR:n viikottain tarjoaman <\/p>\n
bussikuljetuksen turvin rohjenneet palata <\/p>\n
siivoamaan talojensa raunioita, kapteeni Timo <\/p>\n
Tuuri kertoo. H\u00e4n auttaa Carsijan paluumuuttoa <\/p>\n
Sforin teht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n
Toukokuun lopulla <\/p>\n
betonimyllyt py\u00f6riv\u00e4t jo monella pihalla, ja <\/p>\n
miehet paiskivat t\u00f6it\u00e4 paahtavassa auringossa.<\/p>\n
Carsijan ensimm\u00e4isiin palaajiin kuuluu <\/p>\n
k\u00e4til\u00f6 Zenja Jukovic, joka miehens\u00e4 ja kahden <\/p>\n
lapsensa kanssa vuokrasi asunnon naapuritalon <\/p>\n
vallanneelta serbilt\u00e4 voidakseen <\/p>\n
j\u00e4lleenrakentaa oman kotinsa.<\/p>\n
Jukovic <\/p>\n
kertoo tyytyv\u00e4isen\u00e4, miten serbinaapurit <\/p>\n
auttoivat heit\u00e4 raunioiden siivouksessa. H\u00e4nt\u00e4 <\/p>\n
my\u00f6s ilahduttaa, ett\u00e4 perh een viisivuotias <\/p>\n
poika leikkii t\u00e4ytt\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4 serbilasten kanssa.<\/p>\n
"Rinnakkaiselo ei ole ongelma <\/p>\n
tavallisille ihmisille, mutta viranomaisilla on <\/p>\n
vaikeuksia p\u00e4\u00e4st\u00e4 yhteisymm\u00e4rrykseen", Jukovic <\/p>\n
vakuuttaa. H\u00e4nen mukaansa paluumuuttoa <\/p>\n
pitkitet\u00e4\u00e4n monin paikoin juuri byrokraattien <\/p>\n
luomilla koukeroilla, koska eri v\u00e4est\u00f6ryhmi\u00e4 <\/p>\n
edustavat poliitikot eiv\u00e4t halua <\/p>\n
monietnisyytt\u00e4.<\/p>\n
Ongelman k\u00e4\u00e4nt\u00f6puoli <\/p>\n
l\u00f6ytyy aivan l\u00e4helt\u00e4 talosta, jonka kolme <\/p>\n
sukupolvea ja seitsem\u00e4n henke\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4 <\/p>\n
Tripicin serbipe rhe on vallannut. Mini\u00e4 <\/p>\n
Aleksandra Tripic kertoo, ett\u00e4 he ovat <\/p>\n
pakolaisia nykyisin muslimien ja kroaattien <\/p>\n
federaatioon kuuluvalta alueelta, jolta <\/p>\n
muslimit ajoivat heid\u00e4t pois.<\/p>\n
Tripicit <\/p>\n
vetoavat monien muiden serbien tavoin siihen, <\/p>\n
ett\u00e4 he eiv\u00e4t uskalla palata kotiseudulleen, <\/p>\n
koska l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 on kiihkomuslimeina pidettyjen <\/p>\n
mujahedien leiri.<\/p>\n
"T\u00e4m\u00e4n talon omistava <\/p>\n
bosniakki aikoo palata pian kotiin, mutta <\/p>\n
meill\u00e4 ei ole paikkaa, minne menn\u00e4", Tripic <\/p>\n
tuskailee.<\/p>\n
Sforin edustajat tiet\u00e4v\u00e4t <\/p>\n
islamistien leirin olemassaolosta, mutta eiv\u00e4t <\/p>\n
n\u00e4e sen muodostavan uhkaa serbeille. Kyse on <\/p>\n
pikemminkin siit\u00e4, ett\u00e4 serbit haluavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 <\/p>\n
serbitasavallan puolelle. T\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s Doboj'n <\/p>\n
kaupunki aikoo heit\u00e4 auttaa, sill\u00e4 se on <\/p>\n
varannut laajan maa-alan serbien tonteiksi, <\/p>\n
vaikka t\u00e4llainen etnisen puhdistuksen <\/p>\n
sinet\u00f6iminen on vastoin Daytonin sopimusta. <\/p>\n
(Inter Press Service) Toimittajamme k\u00e4vi <\/p>\n
Bosniassa ulkoministeri\u00f6n j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 <\/p>\n
matkalla, ja UM tarjoaa juttuun maksutonta <\/p>\n
kuvitusta. Kuvat ovat katsottavissa <\/p>\n
internetiss\u00e4 sivulla <\/p>\n
http:\/\/global.finland.fi\/kuvat\/bosnia ja niit\u00e4 <\/p>\n
voi tilata s\u00e4hk\u00f6postilla osoitteesta marja-<\/p>\n
leena.kultanenformin.fi .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Mostar\/Doboj, 29.05.01 (IPS) – Oglicin nelihenkinen bosniakkiperhe on ollut pakomatkalla vuodesta 1993. Kaksi viime vuotta perhe on asunut ikkunallisessa tavarakontissa Blagaj'n kyl\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 Mostarin kaupunkia. Pian painajainen on ohi, s… Continue Reading