Santiago, 25.07.00 (IPS) – Taloudellinen kurjuus ja sosiaalinen syrj\u00e4ytyminen n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan intiaaniksi tai mustaihoiseksi syntyv\u00e4n ihmisen miltei v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6n kohtalo Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maissa, vahvistaa tuore tutkimus.<\/p>\n
<\/p>\n
Tutkijoiden uteliaisuutta kiihdytti se, ett\u00e4 vuosisatojen sorrosta huolimatta varsinkin alueen alkuper\u00e4iskansat ovat viime aikoina vaatineet itsehallintoa ja oikeutta luonnonvaroihin entist\u00e4 pontevammin.<\/p>\n
YK:lle selvityksen tehneet tutkijat Alvaro Bello ja Marta Rangel penkoivat niit\u00e4 rakenteellisia syit\u00e4, joiden vuoksi intiaanit ja mustat tuntuvat aina p\u00e4\u00e4tyv\u00e4n yhteiskunnan pohjakerroksiin etel\u00e4isess\u00e4 Amerikassa. He muodostavat kuitenkin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 40 prosenttia alueen v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
Selvityksen mukaan afrikkalaista alkuper\u00e4\u00e4 olevat ihmiset – mustat ja mulatit – muodostavat noin 30 prosenttia etel\u00e4isen Amerikan ja Karibian v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Intiaanien osuus on noin 10 prosenttia.<\/p>\n
Rangelin mukaan intiaaneihin ei ole laskettu sekarotuisia, koska heit\u00e4 ei k\u00e4sitell\u00e4 erillisen\u00e4 ryhm\u00e4n\u00e4 alueella tehdyiss \u00e4 v\u00e4est\u00f6nlaskennoissa.<\/p>\n
H\u00e4n kertoo, ett\u00e4 selvityksen teon suurin hankaluus oli juuri luotettavien v\u00e4est\u00f6tietojen saaminen, eritoten afrikkalaista juurta olevista henkil\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n
Intiaanien ja mustien suorat j\u00e4lkel\u00e4iset luokitellaan tilastoissa v\u00e4hemmist\u00f6iksi, vaikka he ovat monin paikoin enemmist\u00f6n\u00e4. "K\u00f6yhyydest\u00e4 ja syrj\u00e4ytymisest\u00e4 on tullut heid\u00e4 n kohdallaan rakenteellisia piirteit\u00e4", Bello ja Rangel arvioivat.<\/p>\n
V\u00e4est\u00f6tilastojen mukaan mustat ja mulatit ovat erityisen vahvasti edustettuina englanninkielisell\u00e4 Karibialla sek\u00e4 Haitissa. Dominikaanisessa tasavallassa he muodostavat 84 prosenttia v\u00e4est\u00f6st\u00e4, Brasiliassa 45 ja Kuubassa 34 prosenttia.<\/p>\n
Intiaanien suhteellinen osuus on suurin Boliviassa, jossa heit\u00e4 on 59 prosenttia. Guatemalassa intiaaneja on 43 prosenttia, Perussa 40, Ecuadorissa 35, Chiless\u00e4 10 ja Meksikossa 7 prosenttia asukkaista. Tutkijat kuitenkin muistuttavat, ett\u00e4 tiedot perustuvat tilastoihin, joiden luotettavuus vaihtelee suuresti.<\/p>\n
Guatemalan intiaanien kurjasta asemasta ei silti ole ep\u00e4ilyst\u00e4: k\u00f6yhyysrajan alapuolella el\u00e4\u00e4 heist\u00e4 87 prosenttia , kun k\u00f6yhien osuus muusta v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on "vain" 54 prosenttia.<\/p>\n
Elintasokuilu v\u00e4est\u00f6ryhmien v\u00e4lill\u00e4 on kuitenkin syvin Meksikossa: alkuper\u00e4isasukkaista on k\u00f6yhi\u00e4 81 prosenttia ja "valkoisista" 18 prosenttia.<\/p>\n
Perussa intiaaneista on k\u00f6yhi\u00e4 80 prosenttia, muista 50 prosenttia. Boliviassa vastaavat luvut ovat 64 ja 48 prosenttia.<\/p>\n
Etel\u00e4isen Amerikan intiaanien ja mustien el\u00e4m\u00e4\u00e4 synkist\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 heille ei tarjota koulutusta, joka kunnioittaisi heid\u00e4n kielt\u00e4\u00e4n, kulttuuriaan ja uskontoaan.<\/p>\n
Monissa maissa alkuper\u00e4iskansat ovat menett\u00e4neet toimeentulonsa l\u00e4hteet, kuten maan ja luonnonvarat. Jo vuosikymmenten ajan intiaanit ovat joutuneet hakeutumaan leiv\u00e4n per\u00e4ss\u00e4 kaupunkeihin, joissa heille on tarjottu kaikkein raskaimmat ja pienipalkkaisimmat ty\u00f6t.<\/p>\n
Bellon ja Rangelin mukaan perinteinen kuva Latinalaisen Amerikan intiaaneista k\u00f6yhin\u00e4 talonpoikina ei en\u00e4\u00e4 pid\u00e4 paikkaansa. Maaltapaon seurauksena he ovat sulautuneet osaksi kaupunkik\u00f6yh\u00e4list\u00f6\u00e4 Mexicossa, Bogotassa, Santiagossa, Limassa ja monissa muissa metropoleissa.<\/p>\n
Muuttoliike ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n merkitse en\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4iskansojen identiteetin menett\u00e4mist\u00e4. "Yhteis\u00f6\u00e4 ja perhett\u00e4 koossa pit\u00e4v \u00e4t sosiaaliset siteet eiv\u00e4t ole katkenneet, vaan n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t uudistuva n ja syvenev\u00e4n. Ne muodostavat suuriarvoisen 'alkuper\u00e4isp\u00e4\u00e4oman'" tutkijat kirjoittavat.<\/p>\n
Heid\u00e4n mukaansa intiaanien ja mustien kohtalo etel\u00e4isess\u00e4 Amerikassa on jyrk\u00e4ss\u00e4 ristiriidassa sen kanssa, miten ihmisoikeudet ja v\u00e4hemmist\u00f6jen oikeudet ovat vahvistuneet maailmanlaajuisesti.<\/p>\n
Rangel ja Bello arvioivat, ett\u00e4 etninen syrjint\u00e4 Latinalaisessa Amerikassa on portugalilaisen ja espanjalais- kreolilaisen kolonialismin j\u00e4\u00e4nne, josta on kehittynyt "sis\u00e4ist\u00e4 kolonialismia". Intiaanien ja mustien integroituminen yhteiskuntaan on luonteeltaan symbolista; totta puheiden tasolla, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdotonta.<\/p>\n
Tutkijat sanovat, ett\u00e4 kautta maailman levinnyt tietoisuus v\u00e4hemmist\u00f6ille kuuluvista oikeuksista on kuitenkin vahvistanut my\u00f6s etel\u00e4isen Amerikan sorrettujen taistelutahtoa. Perinteinen kansallisvaltio ja "kansallinen yhten\u00e4isyys" ovat uhattuina monissa maissa, joissa alkuper\u00e4iskansat vaativat laajaa itsehallintoa.<\/p>\n
Raportin mukaan Boliviassa, Chiless\u00e4 ja Guatemalassa on my\u00f6s toteutettu hankkeita, jotka kelpaavat malliksi rotusyrjint\u00e4\u00e4 vastaan toimivasta koulutuksesta. Sit\u00e4 annetaan kaksikielisen\u00e4 ja alkuper\u00e4iskansojen kulttuuria kunnioittaen.<\/p>\n
Etnist\u00e4 syrjint\u00e4\u00e4 ei kuitenkaan lopeteta pelk\u00e4n koulutuksen avulla, sill\u00e4 se koostuu yleens\u00e4 monista tekij\u00f6ist\u00e4, kuten alkuper\u00e4iskansojen maiden menetyksest\u00e4, luonnonvarojen riistosta ja puuttuvasta terveydenhuolto.<\/p>\n
Rangel ja Bello antavat arvoa sille, ett\u00e4 Brasilian, Bolivian ja Ecuadorin perustuslaki tunnustaa nykyisin alkuper\u00e4iskansojen oikeudet. He kiitt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s rotusyrjinn\u00e4n vastaisten kansainv\u00e4listen j\u00e4rjest\u00f6jen ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
Tutkijat kuitenkin muistuttavat, ett\u00e4 alkuper\u00e4iskansojen oikeudet j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein kuolleeksi kirjaimeksi silloin, kun ylikansalliset yhti\u00f6t hakkaavat metsi\u00e4, poraavat \u00f6ljy\u00e4 tai rakentavat patoja intiaanien perinteisille maille. (Inter Press Service) .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Santiago, 25.07.00 (IPS) – Taloudellinen kurjuus ja sosiaalinen syrj\u00e4ytyminen n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan intiaaniksi tai mustaihoiseksi syntyv\u00e4n ihmisen miltei v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6n kohtalo Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maissa, vahvistaa tuore tutkim… Continue Reading