Nairobi, 18.03.02 (IPS) – Keniassa meneill\u00e4\u00e4n oleva ep\u00e4tavallinen oikeusjuttu paljastaa, ett\u00e4 naisten keskin\u00e4iset avioliitot eiv\u00e4t ole l\u00e4nsimainen keksint\u00f6. <\/p>\n
<\/p>\n
Grace Wanjiru Mburu, 70, k\u00e4y oikeutta saadakseen jatkaa asumista pienell\u00e4 maatilkulla, jolla h\u00e4n on el\u00e4nyt 30 viime vuotta. Mburun h\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4ksi on ilmaantunut t\u00e4m\u00e4n edesmenneen "vaimon" poikapuoli Joseph Kimuko.<\/p>\n<\/p>\n
Mburu sanoo perineens\u00e4 maapalstan "vaimoltaan" Elisabeth Wamaitha Ngaruiyalta. T\u00e4m\u00e4 kuoli 1998, jolloin Mburu j\u00e4i maapalstan ainoaksi rekister\u00f6idyksi omistajaksi. Mburu ja Ngaruiya meniv\u00e4t naimisiin sen j\u00e4lkeen, kun j\u00e4lkimm\u00e4isen mies – Joseph Kimukon is\u00e4 – kuoli. <\/p>\n
T\u00e4llaiset naisten keskin\u00e4iset "avioliitot" ovat aikoinaan olleet varsin tavallisia Kenian suurimman etnisen ryhm\u00e4n muodostavien kikujujen keskuudessa. Kyse ei yleens\u00e4 ole naisten v\u00e4lisest\u00e4 seksisuhteesta, vaan liiton syyn\u00e4 on toisen lapsettomuus.<\/p>\n
Joskus varakas mutta lapseton nainen voi avioitua toisen naisen kanssa, jolla on lapsia. Lapseton nainen ryhtyy silloin perheen huoltajaksi, ja lapset luetaan my\u00f6s h\u00e4nen j\u00e4lkel\u00e4isikseen. <\/p>\n
Naispari voi my\u00f6s hankkia "omia" lapsia niin, ett\u00e4 perheen huoltaja etsii sopivan miehen, joka siitt\u00e4\u00e4 lapset toisen naisen kanssa. <\/p>\n
Vastaavasti miehen kanssa naimisissa oleva varakas hedelm\u00e4t\u00f6n nainen voi hankkia toisen naisen synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n perheeseen lapset er\u00e4\u00e4nlaisena kohdunvuokraajana.<\/p>\n
Mburun tapaus on kuitenkin hieman erilainen. "Ngaruiya ei ollut hedelm\u00e4t\u00f6n. H\u00e4nell\u00e4 oli ollut lapsia, mutta n\u00e4m\u00e4 olivat kuolleet. Kun h\u00e4nen miehens\u00e4 kuoli, Ngaruiyalla ei ollut omia lapsia eik\u00e4 h\u00e4n ollut en\u00e4\u00e4 hedelm\u00e4llisess\u00e4 i\u00e4ss\u00e4", Mburun asianajaja Njuguna Mbigi kertoo.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa naiset solmivat liiton kikujujen perinteisten seremonioiden mukaan. <\/p>\n
Mbigi selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kikujujen erikoisissa avioliittokuvioissa on perimm\u00e4lt\u00e4\u00e4n kysymys sosiaaliturvasta. "Ajatus vanhasta naisesta ilman ket\u00e4\u00e4n tukena oli kauhistus. Siksi luotiin j\u00e4rjestelmi\u00e4, joissa nuoria on aina ik\u00e4ihmisten apuna."<\/p>\n
"Vanheneva yksin\u00e4inen nainen saattoi ottaa puolisokseen nuoremman naisen, joka pystyi hankkimana lapsia. N\u00e4in turvattiin vanhuksen veden ja polttopuun saanti."<\/p>\n
Mbigin mukaan toinen t\u00e4rke\u00e4 syy j\u00e4rjestelyihin oli omaisuuden pit\u00e4minen perheess\u00e4 perimyksen kautta.<\/p>\n
Nykyaikana yksin\u00e4inen i\u00e4k\u00e4s nainen adoptoisi todenn\u00e4k\u00f6isesti l\u00e4hisukulaisen, esimerkiksi veljens\u00e4 lapsen. Aiemmin t\u00e4llaista mahdollisuutta ei ollut tarjolla. "Silloin olisi ollut vaikeaa saada joku luokseen, sill\u00e4 kaikki lapset kuuluivat johonkin talouteen, eik\u00e4 heit\u00e4 ollut irrallaan perheist\u00e4, niin kuin nykyisin", Mbigi kertoo.<\/p>\n
My\u00f6s perimysj\u00e4rjestys olisi h\u00e4nen mukaansa noussut ongelmaksi. "Ei jonkun luona asuminen oikeuta automaattisesti perint\u00f6\u00f6n."<\/p>\n
Lain mukaan leski ja lapset periv\u00e4t kuolleen "aviomiehen" omaisuuden, oli t\u00e4m\u00e4 nainen tai mies.<\/p>\n
"Nyt me yrit\u00e4mme kertoa oikeusistuimelle, ett\u00e4 minun asiakkaani on leski, vaikka h\u00e4nen aviomiehens\u00e4 sattuukin olemaan nainen. Siksi perint\u00f6 kuuluu h\u00e4nelle." Koska naisparilla ei ollut lapsia, miehen ja vaimon rooleja voidaan ilmeisesti tulkita vapaasti.<\/p>\n
Mbigi uskoo voittavansa jutun vetoamalla perinteiseen oikeuteen, joka tunnusti naisten keskin\u00e4iset avioliitot. H\u00e4nen mukaansa t\u00e4llaisia perint\u00f6kiistoja ratkottiin oikeudessa jopa siirtomaavallan aikana. Nytkin vastaavia juttuja on vireill\u00e4 useissa k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuksissa.<\/p>\n
Antropologi Sultan Somjee vahvistaa asian. "Perinteisesti t\u00e4llainen suhde on ollut laillisesti tunnustettu. Ja se on ollut yleinen useiden etnisten ryhmien keskuudessa. Kun pariskunta ei saa lapsia, nainen avioituu toisen naisen kanssa ja t\u00e4m\u00e4 hankkii lapset. Naisen vanhemmille maksetaan my\u00f6t\u00e4j\u00e4iset ja suhde on sinet\u00f6ity."<\/p>\n
"Ilmi\u00f6t\u00e4 esiintyy viel\u00e4kin, joskin paljon aiempaa v\u00e4hemm\u00e4n. Tunnen itsekin kaksi tapausta, toinen on maasaiden ja toinen kambojen parissa", Somjee kertoo.<\/p>\n
Kikujuilla naisten liitot ovat h\u00e4nen mukaansa nykyisin varsin harvinaisia. "Kikujut ovat kolmannen tai nelj\u00e4nnen polven kristittyj\u00e4, eik\u00e4 kristinusko hyv\u00e4ksy n\u00e4it\u00e4 suhteita."<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Nairobi, 18.03.02 (IPS) – Keniassa meneill\u00e4\u00e4n oleva ep\u00e4tavallinen oikeusjuttu paljastaa, ett\u00e4 naisten keskin\u00e4iset avioliitot eiv\u00e4t ole l\u00e4nsimainen keksint\u00f6. Grace Wanjiru Mburu, 70, k\u00e4y oikeutta saadakseen jatkaa asumista pienell\u00e4 maatilkul… Continue Reading