Manila, 14.08.00 (IPS) – Iltap\u00e4iv\u00e4n k\u00e4rvent\u00e4v\u00e4 hel le ei tunnu haittaavan filippiinil\u00e4ist\u00e4 Ditas Bondocia, joka kyyristelee kaupungintalon portinpieless\u00e4. Naisella on myyt\u00e4v\u00e4n\u00e4 vesipulloja, makeisia, keksej\u00e4 ja savukkeita, jotka k\u00e4yv\u00e4t hyvin kaupaksi.<\/p>\n
<\/p>\n
Bryan, 13, ja Mely, 12, ovat rient\u00e4neet \u00e4itins\u00e4 avuksi heti koulusta p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Ditas Bondoc, 46, pystytti myyntipisteens\u00e4 Manilan pohjoispuolella sijaitsevan Quezon Cityn kaupungintalon portille aamukuudelta. H\u00e4n ei aio poistua ennen puoli seitsem\u00e4\u00e4 illalla, jolloin viimeisetkin virkamiehet ovat l\u00e4hteneet ty\u00f6paikaltaan.<\/p>\n
Bondoc kertoo tekev\u00e4ns\u00e4 samoin viiten\u00e4 tai kuutena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viikossa, sill\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on el\u00e4tett\u00e4v\u00e4n\u00e4 kuusi 12-24-vuotias ta lasta. Kolme nuorinta k\u00e4y peruskoulua, vanhempien opintie katkesi rahapulaan.<\/p>\n
Hyv\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Bondoc ansaitsee noin 600 pesoa (vajaat 90 markkaa). Se riitt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen mukaansa perheen ruokaan ja muihin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyksiin sek\u00e4 lasten koulumenoihin ja -kyyteihin. Pe rhe asuu h\u00f6kkelikyl\u00e4ss\u00e4, joten vuokranmaksusta ei ole huolta.<\/p>\n
Nyt \u00e4iti koettaa saada kokoon v\u00e4h\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4, jott a Rowena-tyt\u00e4r, 17, voisi aloittaa syksyll\u00e4 ammattikurssin. "H\u00e4n haluaa menn\u00e4 kouluun, joten lupasin yritt\u00e4\u00e4 haalia kokoon kurssimaksun", Bondoc kertoo.<\/p>\n
"Lapseni ovat nopeita oppimaan ja ahkeria opiskelijoita, joten on s\u00e4\u00e4li, etten pysty kouluttamaan heit\u00e4", \u00e4iti murehtii.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa kolme nuorimmaistakin olisivat todenn\u00e4k\u00f6isesti joutuneet j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n koulunsa kesken ajat sitten, ellei heille olisi l\u00f6ytynyt kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen v\u00e4litt\u00e4mi\u00e4 "adoptioperhei t\u00e4" Saksasta ja Sveitsist\u00e4.<\/p>\n
Peruskoulu ja lukio ovat Filippiineill\u00e4 periaatteessa ilmaisia, mutta lasten el\u00e4tt\u00e4minen ja varustaminen koulutielle maksaa silti pitk\u00e4n pennin. Bondocin nuorimmat lapset saavat joka vuosi apupaketteja ja lahjasekkej\u00e4 ulkomailta, mutta sek\u00e4\u00e4n ei kata kaikkia kuluja.<\/p>\n
Tilasto vuodelta 1994 kertoo, ett\u00e4 Filippiineill\u00e4 oli noin kaksi miljoonaa 7-12-vuotiasta, jotka eiv\u00e4t k\u00e4yneet koulua. Eniten koulunk\u00e4ynnin keskeytt\u00e4misi\u00e4 tapahtui ensimm\u00e4isell\u00e4 ja toisella luokalla.<\/p>\n
Asiantuntijat arvioivat, ett\u00e4 nykyisin tilanne on viel\u00e4 synkempi. Syin\u00e4 ovat pahentuneet talousvaikeudet ja ihmisi\u00e4 kodeistaan ajanut sissisota Mindanaon saarilla.<\/p>\n
YK:n mukaan k\u00f6yhyys on p\u00e4\u00e4syy siihen, ett\u00e4 lapset eiv\u00e4t vo i k\u00e4yd\u00e4 kouluaan loppuun. Filippiinien 75-miljoonaisesta v\u00e4est\u00f6st\u00e4 noin puolet joutuu sinnittelem\u00e4\u00e4n dollarilla (6,6 markalla) p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, kertoo Maailmanpankki.<\/p>\n
Eniten koulunk\u00e4ynnin keskeytt\u00e4misi\u00e4 on kirjattu Filippiinien k\u00f6yhimmiss\u00e4 maakunnissa, eritoten l\u00e4ntisell\u00e4 Mindanaolla ja Mindanaon autonomisella muslimialueella. Seutu on saanut viime kuukausina paljon julkisuutta panttivankikriisien vuoksi.<\/p>\n
K\u00f6yhyys pakottaa lapset hakeutumaan koulun sijasta ty\u00f6h\u00f6n. Maaseudulla luokissa k\u00e4y kato sadonkorjuun aikaan, kun j\u00e4lkikasvu tarvitaan avuksi pelloille. Monet j\u00e4\u00e4v\u00e4t sille tielleen, professori Eric Torres kertoo. H\u00e4n on Huolestuneiden opettajien liiton puheenjohtaja.<\/p>\n
YK:n t\u00e4m\u00e4nvuotisessa Inhimillisen kehityksen raportissa Filippiinit johtaa listaa, johon kirjatuissa kuudessa maassa on erityisen paljon lapsia kotiapulaisina. N\u00e4iden m\u00e4\u00e4r\u00e4 Filippiineill\u00e4 on yli 750 000.<\/p>\n
My\u00f6s k\u00f6yhyydest\u00e4 kumpuavalla laajalla siirtolaisuudella on vaikutusta Filippiinien lasten koulunk\u00e4yntiin. Saarivaltiosta Hongkongiin, L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4n ja Eurooppaan l\u00e4hteneist\u00e4 siirtoty\u00f6l\u00e4isist\u00e4 valtaosa on kotiapulaisiksi pestautuneita naisia. Monilta j\u00e4\u00e4 kotiin mies ja lapsia.<\/p>\n
Ericin, 19, \u00e4iti on ulkomailla kotiapulaisena. Eric on kolmesta lapsesta vanhin, ja h\u00e4n joutui keskeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n vasta aloittamansa yliopisto-opinnot. "Lukukausimaksu on liian kallis", Eric sanoo. \u00c4idin 6 000 peson (noin 900 markan) kuukausipalkka ei riitt\u00e4nyt kaikkiin menoihin.<\/p>\n
Eric majailee slummissa Manilan pohjoispuolella sijaitsevassa Caloocan Cityss\u00e4. Porukassa on paljon koulunsa keskeytt\u00e4neit\u00e4 nuoria. "Koska he eiv\u00e4t kuulu mihink\u00e4\u00e4n, he perustavat jengej\u00e4 ja ryhtyv\u00e4t mellakoimaan", Eric sanoo.<\/p>\n
"Toiset j\u00e4\u00e4v\u00e4t huume- tai viinakoukkuun", lis\u00e4\u00e4 Ericin kave ri Benny, 22, jonka opintie katkesi viisi vuotta sitten.<\/p>\n
Nuorukaiset kertovat onnistuneensa pysym\u00e4\u00e4n pois pahanteosta ryhtym\u00e4ll\u00e4 yhteis\u00f6aktivisteiksi. He kuuluvat Akbayan-ryhm\u00e4\u00e4n, j oka kokoaa nuoria kaikista yhteiskuntaluokista.<\/p>\n
Eric my\u00f6nt\u00e4\u00e4 olevansa kateellinen niille nuorille, jotka voivat opiskella. "Koulutus on perusoikeus. My\u00f6s meill\u00e4 on oikeus opiskella, mutta rahapulan vuoksi emme voi tehd\u00e4 sit\u00e4."<\/p>\n
Akbayanin johtaja Renato Reyes syytt\u00e4\u00e4 Filippiinien hallitusta: viime vuoden budjetissa varattiin velkojen hoitoon 172 miljardia pesoa (noin 25 miljardia markkaa) ja koulutukseen vain 95 miljardia pesoa (vajaat 14 miljardia markkaa).<\/p>\n
"Mit\u00e4 luulette kehittyv\u00e4n nuoresta, joka altistuu slummin v\u00e4kivallalle ja rikollisuudelle? On varsin todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n jatkaa samaa v\u00e4kivallan, k\u00f6yhyyden ja rikollisuuden kierrett\u00e4. Emmek\u00e4 oikeastaan voi syytt\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4, vaan j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, j oka kasvatti h\u00e4net", Reyes julistaa. (Inter Press Service) .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Manila, 14.08.00 (IPS) – Iltap\u00e4iv\u00e4n k\u00e4rvent\u00e4v\u00e4 hel le ei tunnu haittaavan filippiinil\u00e4ist\u00e4 Ditas Bondocia, joka kyyristelee kaupungintalon portinpieless\u00e4. Naisella on myyt\u00e4v\u00e4n\u00e4 vesipulloja, makeisia, keksej\u00e4 ja savukkeita, jotka k\u00e4yv\u00e4t hy… Continue Reading