Guayaquil, 18.03.02 (IPS) – Kehitysmaiden velkataakan j\u00e4rkeist\u00e4mist\u00e4 ajava liike esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tilannetta arvioimaan perustetaan kansainv\u00e4linen tuomioistuin. Tavoitteena on velkaongelman ratkaiseminen ilman, ett\u00e4 maksut revit\u00e4\u00e4n asukkaiden selk\u00e4nahasta. <\/p>\n
<\/p>\n
Nykyisin lainanantajat toimivat sek\u00e4 tuomareina ett\u00e4 syytt\u00e4jin\u00e4 k\u00f6yhien maiden velka-asioissa, mik\u00e4 loukkaa oikeustajua, t\u00e4hdent\u00e4\u00e4 Jubilee 2000 -kampanjan it\u00e4valtalainen edustaja Kunibert Raffer. Kehitysmaiden velkojen mit\u00e4t\u00f6imist\u00e4 vaativa Jubilee on maailmanlaajuinen liike, joka sai alkunsa Britannian kirkollisista piireist\u00e4.<\/p>\n<\/p>\n
"Muiden velallisten kuin kehitysmaiden ei t\u00e4ss\u00e4 maailmassa tarvitse j\u00e4tt\u00e4\u00e4 lapsiaan kuolemaan n\u00e4lk\u00e4\u00e4n selvit\u00e4kseen maksuistaan", Raffer jatkaa. <\/p>\n
H\u00e4n osallistui maaliskuun alkupuolella Ecuadorin Guayaquilissa j\u00e4rjestettyyn kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen tapaamiseen, jonka aiheena oli velka. Mukana oli v\u00e4ke\u00e4 Afrikasta, Aasiasta, Euroopasta ja Latinalaisesta Amerikasta.<\/p>\n
Kokouksen osanottajat ehdottavat kansainv\u00e4lisi\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, jotka ottaisivat mallia Yhdysvaltain konkurssilaista. Sen mukaan velkaantuneita kuntia ei voida vaatia lopettamaan terveys- ja koulutuspalveluja sill\u00e4 varjolla, ett\u00e4 rahat tarvitaan velanmaksuun. <\/p>\n
Sama laki kielt\u00e4\u00e4 kuntia korottamasta veroja velkojen vuoksi niin paljon, ett\u00e4 asukkaiden el\u00e4m\u00e4nlaatu k\u00e4rsii.<\/p>\n
"T\u00e4llainen konkurssilaki tasapainottaa velkojan ja velallisen edut. Lis\u00e4ksi ihmisille annetaan mahdollisuus kertoa velan heille aiheuttamista vaikeuksista, mik\u00e4 on hyvin demokraattista", Raffer sanoo.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa kehitysmaiden asukkailla ei t\u00e4llaista neuvotteluvaraa ole, sill\u00e4 heid\u00e4n kotimaidensa velkoja koskevat p\u00e4\u00e4t\u00f6kset sanellaan teollisuusmaissa.<\/p>\n
"Lainanantajat painostavat Ecuadorin kaltaisia velkaantuneita maita avaamaan markkinansa tuonnille, mutta samaan aikaan rikkaat maat sulkevat omat markkinansa meid\u00e4n tuotteiltamme", taloustieteilij\u00e4 Wilma Salgado Ecuadorin Jubilee 2000 -liikkeest\u00e4 huomauttaa.<\/p>\n
Ecuadorilla on ulkomaista velkaa 16,5 miljardia euroa. Salgadon mukaan se vaikuttaa tuhoisasti niin maan talouteen, sosiaalipolitiikkaan kuin ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6nkin. Ecuadorin valtion tuloista meni viime vuonna 31 prosenttia velkojen hoitoon, ja 17 prosenttia sosiaalimenoihin, kertovat Maailmanpankin tilastot.<\/p>\n
Ecuadoriin kokoontuneet kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t esitt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 velkakysymys voitaisiin ratkaista oikeudenmukaisesti perustamalla puolueeton kansainv\u00e4linen v\u00e4lityselin – er\u00e4\u00e4nlainen velkaoikeus. <\/p>\n
Ghanan Jubilee-kampanjaa edustava Akoto Ampan muistuttaa, ettei pelkk\u00e4 v\u00e4lityselimen perustaminen riit\u00e4. On my\u00f6s varmistettava, ett\u00e4 kehitysmaiden kansalaiset saavat \u00e4\u00e4nens\u00e4 kuuluviin. <\/p>\n
Velkaoikeutta ehdottanut saksalainen J\u00fcrgen Kaiser vastaa, ett\u00e4 velkaantuneen valtion kansalaisten edustuksen pit\u00e4isi tulla kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4, ruohonjuuritason liikkeist\u00e4, asuinyhteis\u00f6ist\u00e4 ja ammattiyhdistysliikkeest\u00e4.<\/p>\n
"Velanmaksun tulisi riippua maan kyvyst\u00e4 saada valuuttatuloja, ja velkasumma pit\u00e4isi rajata niin, ett\u00e4 se mahdollistaa pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen kest\u00e4v\u00e4n kehityksen", Kaiser selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Taloustieteilij\u00e4 Alberto Acosta Latinalaisen Amerikan sosiaalitutkimuksen laitoksesta muistuttaa velkaongelman taustoista: "Ylikansallisten luottolaitosten toimet on tarkoitettu suojelemaan lainanantajien etuja pikemminkin kuin kehitysmaiden tarpeita. Siksi k\u00f6yh\u00e4t maat on esimerkiksi pakotettu avaamaan markkinansa teollisuusmaiden tuotteille." <\/p>\n
Vuosina 1980-1990 Latinalainen Amerikka maksoi velkoja <\/p>\n
262 miljardia euroa. Samaan aikaan alueen velka kasvoi l\u00e4hes 242 miljardilla eurolla.<\/p>\n
Acostan mukaan Latinalaisesta Amerikasta velkojille maksettu raham\u00e4\u00e4r\u00e4 oli kolminkertainen verrattuna Marshall-apuun, jolla Yhdysvallat korjasi toisen maailmansodan aiheuttamia tuhoja Euroopassa vuosina 1948-1953.<\/p>\n
H\u00e4n luettelee pitk\u00e4n rimpsun kansainv\u00e4lisi\u00e4 hankkeita kehitysmaiden lainojen uudelleen j\u00e4rjest\u00e4miseksi. "Mik\u00e4\u00e4n niist\u00e4 ei poistanut ongelmaa, vaikka jokainen esiteltiin aikanaan 'lopullisena ratkaisuna'." <\/p>\n
Acostakin kallistuu kannattamaan velkatuomioistuinta. Osapuolten puolueeton kuuleminen on kuitenkin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ensiaskel kaikessa v\u00e4litystoiminnassa, h\u00e4n t\u00e4hdent\u00e4\u00e4.<\/p>\n
"Kaikille luotoille ei sovi sama kohtelu. Monet pit\u00e4\u00e4 yksikertaisesti mit\u00e4t\u00f6id\u00e4, varsinkin korruptiolainoiksi luokiteltavat. Siksi oikeusistuimen on kyett\u00e4v\u00e4 arvioimaan my\u00f6s kansainv\u00e4liseen rahaliikenteeseen liittyv\u00e4\u00e4 korruptiota", Acosta sanoo.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n<\/p>\n<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Guayaquil, 18.03.02 (IPS) – Kehitysmaiden velkataakan j\u00e4rkeist\u00e4mist\u00e4 ajava liike esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tilannetta arvioimaan perustetaan kansainv\u00e4linen tuomioistuin. Tavoitteena on velkaongelman ratkaiseminen ilman, ett\u00e4 maksut revit\u00e4\u00e4n asukkaiden se… Continue Reading