{"id":3579,"date":"2000-08-14T13:40:01","date_gmt":"2000-08-14T13:40:01","guid":{"rendered":"http:\/\/ipsinternational.org\/fi\/news.asp?idnews=3287"},"modified":"2000-08-14T13:40:01","modified_gmt":"2000-08-14T13:40:01","slug":"talous-miksi-kehitysmaiden-kasvu-hiipui-jo-1980-luvulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2000\/08\/14\/talous-miksi-kehitysmaiden-kasvu-hiipui-jo-1980-luvulla\/","title":{"rendered":"TALOUS\n: Miksi kehitysmaiden kasvu hiipui jo 1980-luvulla?"},"content":{"rendered":"<p>Washington, 14.08.00 (IPS) &#8211; Kehitysmaiden t\u00e4rkeimm\u00e4t luotottajat Maailmanpankki ja Kansainv\u00e4linen valuuttarahasto (IMF<\/p>\n<p><!--more--><\/p>\n<p>Washingtonissa toimiva talouden ja politiikan tutkimuskeskus (Cepr) p\u00f6llytt\u00e4\u00e4 luottolaitosten v\u00e4itett\u00e4, ett\u00e4 niiden ajama kasvuhakuinen talouspolitiikka on aina eduksi maailman k\u00f6yhille.<\/p>\n<p>Ceprin selvityksen mukaan ongelman ydin ei ole siin\u00e4, hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4k\u00f6 kasvu k\u00f6yhi\u00e4 vai ei. Kasvu on n\u00e4et 20 viime vuo den aikana hidastunut dramaattisesti. &quot;Kysymys kuuluu, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin se johtuu Maailmanpankin ja IMF:n politiikasta&quot;, Cepr tivaa.<\/p>\n<p>Vuosina 1960-1980 bruttokansantuote kasvoi Latinalaisen Amerikan maissa keskim\u00e4\u00e4rin 75 prosenttia, mutta 1980-1998 kasvu on j\u00e4\u00e4nyt kuuteen prosenttiin. Saharan etel\u00e4puolisessa Afrikassa kansantuote kasvoi 36 prosenttia 1960-1980, mutta on sen j\u00e4lkeen kutistunut 15 prosenttia.<\/p>\n<p>&quot;N\u00e4m\u00e4 ovat miss\u00e4 tahansa vertailussa valtavia eroja ja merkitsev\u00e4t, ett\u00e4 kokonainen sukupolvi &#8211; satoja miljoonia ihmisi\u00e4 &#8211; on menett\u00e4nyt mahdollisuutensa kohentaa elintasoaan&quot;, huomautetaan Ceprin raportissa. Sen otsikkona on &quot;Kasvu voi olla hyv\u00e4ksi k\u00f6yhille, mutta onko IMF:n ja Maailmanpankin politiikka hyv\u00e4ksi kasvulle?&quot;<\/p>\n<p>It\u00e4-Aasia on ainoa poikkeus kaavasta, sill\u00e4 siell\u00e4 talous kasvoi aiempaa voimakkaammin 1980-luvulta l\u00e4htien. Ceprin mukaan ilmi\u00f6n selitt\u00e4\u00e4 yksinomaan Kiinan kansantuotteen nelinkertaistuminen 20 viime vuoden aikana. Kiinassa asuu 83 prosenttia It\u00e4-Aasian v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p>&quot;Maailmassa ei ole yht\u00e4\u00e4n aluetta, jonka Maailmanpankki ja IMF voisivat v\u00e4itt\u00e4\u00e4 menestyneen niiden politiikan seurauksena&quot;, Ceprin johtaja ja raportin vastaava laatija Mark Weisbrot sanoo.<\/p>\n<p>&quot;Tarvitsemme lis\u00e4tutkimuksia sen selvitt\u00e4miseksi, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin n\u00e4m\u00e4 laitokset ovat vastuussa talouden kasvun hidastumisesta. Siihen kehitysmaiden sadoilla miljoonilla k\u00f6yhill\u00e4 ei olisi varaa&quot;, h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n<p>Cepr moittii luottolaitoksia siit\u00e4, ett\u00e4 ne ovat viime vuosikymmenill\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4nneet kaikille k\u00f6yhille maille saman yksinkertaisen ja tiukan kuurin. Sen keskeiset l\u00e4\u00e4kkeet ovat talouden avaaminen ulkomaiselle kaupalle ja investoinneille, \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tiukka rahapolitiikka ja talouden rakennesopeutus.<\/p>\n<p>Kahden viime vuosikymmenen aikana maailma koki my\u00f6s sosialististen komentotalouksien romahtamisen Euroopassa ja Keski- Aasiassa. Sen seurauksena muotoutui poliittinen linja, joka tunnetaan nimell\u00e4 Washingtonin konsensus. Ajatuksena oli vapauttaa &quot;markkinoiden n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n k\u00e4si&quot; kautta maailman ja saavuttaa sen seurauksena ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6n kukoistus.<\/p>\n<p>Kaikenlaiset taloudellisen toiminnan rajoitukset sys\u00e4ttiin syrj\u00e4\u00e4n, jotta vapaat markkinat p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t tahkoamaan vaurautta t\u00e4ydell\u00e4 teholla. &quot;Nopea markkinavetoinen kasvu on k\u00f6yhyyden vastustamisessa mahtavin ase, mit\u00e4 ihmiskunta on koskaan tuntenut&quot;, vakuutti Yhdysvaltain valtiovarainministeri Larry Summers.<\/p>\n<p>IMF:n ja Maailmanpankin l\u00e4\u00e4kkeet kiltisti nielleet kehitysmaat ovat kuitenkin j\u00e4\u00e4neet paitsi nopeaa kasvua.<\/p>\n<p>Maailmanpankin tilastojen mukaan rikkaissa maissa asuvilla 885 miljoonalla ihmisell\u00e4 oli 1998 reaaliansioita keskim\u00e4\u00e4rin 23 400 dollaria (noin 154 000 markkaa). K\u00f6yhiss\u00e4 maissa asuvat viisi miljardia ihmist\u00e4 tienasivat puolestaan henke\u00e4 kohden laskettuna 2 100 dollaria (vajaat 14 000 markkaa).<\/p>\n<p>Maailmanpankin kehitystutkimusryhm\u00e4 antoi maaliskuussa raportin, jonka mukaan talouskasvu yleisesti ottaen hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 k\u00f6yhi\u00e4. &quot;Jokaisen k\u00f6yhist\u00e4 huolta kantavan tulisi suosia kasvua edist\u00e4v\u00e4\u00e4 politiikkaa, joka perustuu lakien kunnioittamiseen, budjettikuriin ja avoimuuteen kansainv\u00e4liselle kaupalle.&quot;<\/p>\n<p>Pankin mukaan yksityisomaisuuden suoja sek\u00e4 talouden vakaus ja avoimuus luovat suoraan suotuisan ymp\u00e4rist\u00f6n, jossa k\u00f6yh\u00e4t kotitaloudet voivat lis\u00e4t\u00e4 tuotantoaan ja tulojaan. Pankki vakuuttaa, ett\u00e4 kasvun vaikutus v\u00e4h\u00e4varaisten tuloihin on samanlainen niin k\u00f6yhiss\u00e4 kuin rikkaissakin maissa.<\/p>\n<p>&quot;Avoimuus ulkomaankaupalle hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 k\u00f6yhi\u00e4 samassa laajuudessa kuin se hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 taloutta kokonaisuudessaan&quot;, vakuuttavat Maailmanpankin taloustieteilij\u00e4t David Dollar ja Aart Kraay.<\/p>\n<p>Ceprin mukaan miesten raportti olettaa itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti, ett\u00e4 pankin politiikka edist\u00e4\u00e4 talouskasvua. Silloin tutkittavaksi j\u00e4\u00e4 ainoastaan se, miten hyvin k\u00f6yh\u00e4t ovat p\u00e4rj\u00e4nneet n\u00e4iss \u00e4 oloissa.<\/p>\n<p>&quot;Kokonaan keskustelun ulkopuolelle j\u00e4tet\u00e4\u00e4n maailman kahden vaikutusvaltaisimman luottolaitoksen politiikan mielekkyys. Siksi IMF ja Maailmanpankki voivat m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 samoja ep\u00e4onnistuneita reseptej\u00e4 yh\u00e4 uudelleen ilman, ett\u00e4 niiden p\u00e4tevyys tai politiika n perusteet asetetaan kyseenalaisiksi&quot;, Cepr t\u00e4hdent\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Sen mukaan vaikutus ei olisi niin tuhoisa, jos laitokset keskittyisiv\u00e4t tutkimukseen. IMF ja Maailmanpankki ovat kuitenkin vastuussa lainanannosta maille, joissa asuu valtaosa maapallon v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p>Rajatonta talouden avoimuutta kannattavien ekonomistien kannattaisi Ceprin mukaan edes pys\u00e4hty\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n, miksi talouskasvun hidastuminen kahden viime vuosikymmenen aikana sattuu yksiin ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n talouden globalisaation kanssa.<\/p>\n<p>Sek\u00e4 IMF ett\u00e4 Maailmanpankki vakuuttavat valmiuttaan uudistua, mutta politiikkansa ydint\u00e4 ne eiv\u00e4t ole aikeissa muuttaa.<\/p>\n<p>IMF:n toimitusjohtaja Horst K\u00f6hler aikoo esitt\u00e4\u00e4 visionsa laitoksen tulevaisuudesta syyskuun lopulla Prahassa pidett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 vuosikokouksessa. K\u00f6hlerin uudistusesitysten uskotaan kuitenkin keskittyv\u00e4n organisaation tehokkuuden parantamiseen.<\/p>\n<p>&quot;Markkinatalous ja demokratia ovat selv\u00e4sti voitolla kautta maailman, ja IMF:\u00e4\u00e4 oikeudenmukaisesti arvioitaessa t\u00e4ytyy tunnustaa, ett\u00e4 se on ollut edist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 t\u00e4t\u00e4 perustavaa kehit yst\u00e4 maailmassa&quot;, K\u00f6hler katsoo.   (Inter Press Service)   .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Washington, 14.08.00 (IPS) &#8211; Kehitysmaiden t\u00e4rkeimm\u00e4t luotottajat Maailmanpankki ja Kansainv\u00e4linen valuuttarahasto (IMFWashingtonissa toimiva talouden ja politiikan tutkimuskeskus (Cepr) p\u00f6llytt\u00e4\u00e4 luottolaitosten v\u00e4itett\u00e4, ett\u00e4 niiden ajama ka&#8230; <a href=\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2000\/08\/14\/talous-miksi-kehitysmaiden-kasvu-hiipui-jo-1980-luvulla\/\" class=\"more-link\">Continue Reading <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":539,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[],"tags":[],"coauthors":[],"class_list":["post-3579","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry"],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v24.8.1 - https:\/\/yoast.com\/wordpress\/plugins\/seo\/ -->\n<title>TALOUS : Miksi kehitysmaiden kasvu hiipui jo 1980-luvulla? - INTER PRESS SERVICE<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2000\/08\/14\/talous-miksi-kehitysmaiden-kasvu-hiipui-jo-1980-luvulla\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"TALOUS : Miksi kehitysmaiden kasvu hiipui jo 1980-luvulla? - INTER PRESS SERVICE\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Washington, 14.08.00 (IPS) - Kehitysmaiden t\u00e4rkeimm\u00e4t luotottajat Maailmanpankki ja Kansainv\u00e4linen valuuttarahasto (IMFWashingtonissa toimiva talouden ja politiikan tutkimuskeskus (Cepr) p\u00f6llytt\u00e4\u00e4 luottolaitosten v\u00e4itett\u00e4, ett\u00e4 niiden ajama ka... Continue Reading &rarr;\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2000\/08\/14\/talous-miksi-kehitysmaiden-kasvu-hiipui-jo-1980-luvulla\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"INTER PRESS SERVICE\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2000-08-14T13:40:01+00:00\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Gumisai Mutumen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Gumisai Mutumen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"4 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2000\/08\/14\/talous-miksi-kehitysmaiden-kasvu-hiipui-jo-1980-luvulla\/\",\"url\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2000\/08\/14\/talous-miksi-kehitysmaiden-kasvu-hiipui-jo-1980-luvulla\/\",\"name\":\"TALOUS : Miksi kehitysmaiden kasvu hiipui jo 1980-luvulla? - INTER PRESS SERVICE\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/#website\"},\"datePublished\":\"2000-08-14T13:40:01+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/#\/schema\/person\/41e2a87e43c287336f19f24b781ca0b3\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2000\/08\/14\/talous-miksi-kehitysmaiden-kasvu-hiipui-jo-1980-luvulla\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2000\/08\/14\/talous-miksi-kehitysmaiden-kasvu-hiipui-jo-1980-luvulla\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2000\/08\/14\/talous-miksi-kehitysmaiden-kasvu-hiipui-jo-1980-luvulla\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"TALOUS : Miksi kehitysmaiden kasvu hiipui jo 1980-luvulla?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/#website\",\"url\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/\",\"name\":\"INTER PRESS SERVICE\",\"description\":\"Uutistoimisto\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/#\/schema\/person\/41e2a87e43c287336f19f24b781ca0b3\",\"name\":\"Gumisai Mutumen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/#\/schema\/person\/image\/20470d49b96195d81648cd5f087b285b\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/37e7138f609d436114f43699b611215fb411bab8e8c51e354d6402793622a228?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/37e7138f609d436114f43699b611215fb411bab8e8c51e354d6402793622a228?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Gumisai Mutumen\"},\"sameAs\":[\"http:\/\/ipsinternational.org\/fi\/\"],\"url\":\"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/author\/gumisai-mutume\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"TALOUS : Miksi kehitysmaiden kasvu hiipui jo 1980-luvulla? - INTER PRESS SERVICE","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2000\/08\/14\/talous-miksi-kehitysmaiden-kasvu-hiipui-jo-1980-luvulla\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"TALOUS : Miksi kehitysmaiden kasvu hiipui jo 1980-luvulla? - INTER PRESS SERVICE","og_description":"Washington, 14.08.00 (IPS) - Kehitysmaiden t\u00e4rkeimm\u00e4t luotottajat Maailmanpankki ja Kansainv\u00e4linen valuuttarahasto (IMFWashingtonissa toimiva talouden ja politiikan tutkimuskeskus (Cepr) p\u00f6llytt\u00e4\u00e4 luottolaitosten v\u00e4itett\u00e4, ett\u00e4 niiden ajama ka... Continue Reading &rarr;","og_url":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2000\/08\/14\/talous-miksi-kehitysmaiden-kasvu-hiipui-jo-1980-luvulla\/","og_site_name":"INTER PRESS SERVICE","article_published_time":"2000-08-14T13:40:01+00:00","author":"Gumisai Mutumen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Gumisai Mutumen","Est. reading time":"4 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2000\/08\/14\/talous-miksi-kehitysmaiden-kasvu-hiipui-jo-1980-luvulla\/","url":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2000\/08\/14\/talous-miksi-kehitysmaiden-kasvu-hiipui-jo-1980-luvulla\/","name":"TALOUS : Miksi kehitysmaiden kasvu hiipui jo 1980-luvulla? - INTER PRESS SERVICE","isPartOf":{"@id":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/#website"},"datePublished":"2000-08-14T13:40:01+00:00","author":{"@id":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/#\/schema\/person\/41e2a87e43c287336f19f24b781ca0b3"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2000\/08\/14\/talous-miksi-kehitysmaiden-kasvu-hiipui-jo-1980-luvulla\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2000\/08\/14\/talous-miksi-kehitysmaiden-kasvu-hiipui-jo-1980-luvulla\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/2000\/08\/14\/talous-miksi-kehitysmaiden-kasvu-hiipui-jo-1980-luvulla\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"TALOUS : Miksi kehitysmaiden kasvu hiipui jo 1980-luvulla?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/#website","url":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/","name":"INTER PRESS SERVICE","description":"Uutistoimisto","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/#\/schema\/person\/41e2a87e43c287336f19f24b781ca0b3","name":"Gumisai Mutumen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/#\/schema\/person\/image\/20470d49b96195d81648cd5f087b285b","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/37e7138f609d436114f43699b611215fb411bab8e8c51e354d6402793622a228?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/37e7138f609d436114f43699b611215fb411bab8e8c51e354d6402793622a228?s=96&d=mm&r=g","caption":"Gumisai Mutumen"},"sameAs":["http:\/\/ipsinternational.org\/fi\/"],"url":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/author\/gumisai-mutume\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3579","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/539"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3579"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3579\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3580,"href":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3579\/revisions\/3580"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3579"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3579"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3579"},{"taxonomy":"author","embeddable":true,"href":"https:\/\/ipsnews.net\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/coauthors?post=3579"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}