Chiang Mai, Thaimaa, 11.09.00 (IPS) – Burman sotilasjuntta on m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti h\u00e4\u00e4t\u00e4nyt satojatuhansia ihmisi\u00e4 kodeistaan ja j\u00e4tt\u00e4nyt n\u00e4m\u00e4 oman onnensa nojaan. N\u00e4in on pyritty est\u00e4m\u00e4\u00e4 n kansaa tukemasta eri v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4 edustavia sissiliikkeit\u00e4, jotka ovat sotineet hallitusta vastaa vuosikymmenten ajan.<\/p>\n
<\/p>\n
Burmaa liki 40 vuotta hallinnut armeija on kohdellut kansaa kuin sotavankeja. Er\u00e4iden alueiden koko v\u00e4est\u00f6 on pakkosiirretty muualle jopa useampaan kertaan vallanpit\u00e4jien kulloistenkin oikkujen mukaan.<\/p>\n
Viime aikoina pakkosiirtojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja niist\u00e4 aiheutuneet k\u00e4rsimykset ovat nousseet entist\u00e4 h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4mpiin mittoihin, arv ioi asiaa selvitt\u00e4nyt Burman etninen tutkimusryhm\u00e4 (Berg), joka pit\u00e4\u00e4 majaa Chiang Maissa Thaimaan puolella.<\/p>\n
J\u00e4rjest\u00f6n tuore raportti kertoo it\u00e4isen Karennin osavaltion v\u00e4est\u00f6nsiirroista ja niiden kohteeksi joutuneiden ihmisten surkeasta tilanteesta.<\/p>\n
Raportin mukaan v\u00e4est\u00f6nsiirtoja pannaan nykyisin toimeen suuremmalla voimalla ja fanaattisuudella kuin koskaan 1962 alkaneen sotilasvallan aikana.<\/p>\n
Politiikan tavoite on pysynyt koko ajan samana: tukahduttaa oppositio est\u00e4m\u00e4ll\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00e4 tukemasta sissej\u00e4 mill\u00e4\u00e4n t avoin. Juntta pelk\u00e4\u00e4, ett\u00e4 asukkaat toimittavat sisseille ruokaa, rahaa, tietoja tai uusia j\u00e4seni\u00e4.<\/p>\n
Yhdysvaltain Burman-asioiden erityisraportoija Rajsoomer Lallah uskoo, ett\u00e4 yksist\u00e4\u00e4n Karennissa saattaa olla 70 000 sis\u00e4iseen maanpakoon ajettua ihmist\u00e4. Kun mukaan lasketaan Karennin lis\u00e4ksi muut etnisten v\u00e4hemmist\u00f6jen asuttamat osavaltiot – Mon, Karen ja Shan – arvioidaan evakkoja olevan puoli miljoonaa.<\/p>\n
Koko Burmassa sis\u00e4iseen maanpakoon ajettujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 saattaa hipoa miljoonaa, sill\u00e4 aktiivisia vastarintaryhmi\u00e4 toimii my\u00f6s maan l\u00e4nsiosissa sijaitsevissa Chinin ja Arakanin osavaltioissa sek\u00e4 Nagan vuorilla.<\/p>\n
Bergin raportin mukaan useimmat suurimmista v\u00e4est\u00f6nsiirroista ovat tapahtuneet 1990-luvulla. Esimerkiksi Karennin osavaltiossa h\u00e4\u00e4dettiin massoittain ihmisi\u00e4, joiden kodit poltettiin ja tuhottiin. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vuosina 1992-1996 Karennissa ajettiin kotoaan 40 000 ihmist\u00e4, j\u00e4rjest\u00f6 kertoo.<\/p>\n
"Useimmat siirrett\u00e4v\u00e4t ihmiset voivat ottaa mukaansa hyvin v\u00e4h\u00e4n tavaroita, koska heille annetaan aikaa l\u00e4ht\u00f6\u00f6n parista tunnista pariin p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi he joutuvat muuttamaan jalkaisin", kertoo burmalaisten pakolaisten parissa Thaimaan rajalla ty\u00f6skentelev\u00e4 henkil\u00f6.<\/p>\n
Aiemmat selvitykset burmalaisten kohtaloista kertovat, ett\u00e4 monet pakenevat sielt\u00e4, minne heid\u00e4t on pakkosiirretty, koska olot ovat niin karmeat. He yritt\u00e4v\u00e4t palata omaan kyl\u00e4\u00e4ns\u00e4 tai piileskelev\u00e4t metsiss\u00e4 tai livahtavat rajan yli Thaimaahan.<\/p>\n
"Vesi- ja ruokahuoltoa tai maatalouden ja ty\u00f6paikkojen j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 ei joko osata tai haluta turvata paikoilla, jonne siirretyt sijoitetaan", Bergin raportti kertoo.<\/p>\n
Shanien ihmisoikeuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n mukaan Thaimaahan, Laosiin ja Kiinaan rajoittuvassa Shanin osavaltiossa on vuodesta 1996 l\u00e4htien ajettu aseella uhaten 300 000 ihmist\u00e4 kotoaan.<\/p>\n
Tarkoituksena oli panna polvilleen aseelliset ryhm\u00e4t, jotka kielt\u00e4ytyiv\u00e4t antautumasta yht\u00e4 aikaa huumekuningas Khun San ja t\u00e4m\u00e4n mon-armeijan kanssa alkuvuodesta 1996.<\/p>\n
Shanissakin kyl\u00e4l\u00e4iset pakotettiin j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n peltonsa ja karjansa ja heid\u00e4t siirrettiin eritt\u00e4in alkeellisiin olosuhteisiin.<\/p>\n
Teiden varsien tyhjille aukeille sys\u00e4tyt ihmiset joutuivat ensin kyh\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n itselleen jonkinlaiset asumukset. Leip\u00e4ns\u00e4 he hankkivat p\u00e4iv\u00e4ty\u00f6l\u00e4isin\u00e4 tai kerj\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Monet on pak otettu ty\u00f6h\u00f6n rakennusty\u00f6maille tai sotilasleireille.<\/p>\n
H\u00e4\u00e4dettyjen vanhat kotikyl\u00e4t on julistettu "vapaan tulituksen vy\u00f6hykkeiksi". Jokainen, joka yritt\u00e4\u00e4 palata, ammutaan silt\u00e4 seisomalta. J\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4 on tiedot lukuisista ihmisist\u00e4, jotka meniv\u00e4t etsim\u00e4\u00e4n sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4 vanhoilta pelloiltaan ja tulivat ammutuiksi.<\/p>\n
H\u00e4\u00e4dettyjen naisten ja tytt\u00f6jen kohtalona on usein lis\u00e4ksi raiskaus ja seksuaalinen ahdistelu.<\/p>\n
"Turvallisten nukkumapaikkojen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 naimattomille naisille, yksinhuoltaja\u00e4ideille ja perheett\u00f6mille lapsille ei ole huolehdittu", Berg kertoo.<\/p>\n
"Sis\u00e4iseen maanpakoon ajetut ihmiset el\u00e4v\u00e4t vailla turvallisuutta, s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 ruokaa tai terveyspalveluja, ja mone t ovat raskaasti miinoitetuilla alueilla", Burman terveysongelmiin perehtynyt tohtori Chris Beyrer yhdysvaltalaisesta Johns Hopkinsin yliopistosta sanoo.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa burmalaisten ahdinko on havahduttanut YK:n pakolaisj\u00e4rjest\u00f6n UNHCR:n, joka on ryhtynyt hankkimaan itselleen lupaa auttaa my\u00f6s maan sis\u00e4isi\u00e4 pakolaisia toiseen valtioon karkotettujen ohella. (Inter Press Service) .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Chiang Mai, Thaimaa, 11.09.00 (IPS) – Burman sotilasjuntta on m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti h\u00e4\u00e4t\u00e4nyt satojatuhansia ihmisi\u00e4 kodeistaan ja j\u00e4tt\u00e4nyt n\u00e4m\u00e4 oman onnensa nojaan. N\u00e4in on pyritty est\u00e4m\u00e4\u00e4 n kansaa tukemasta eri v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4 edustavia sis… Continue Reading