Addis Abeba, 11.09.00 (IPS) – Maa, joka ei panosta asukkaisiinsa, ei voi menesty\u00e4. On osoittautunut, ett\u00e4 terveydenhuollon ja koulutuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4rahojen pienuus on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 taloudellisen kasvun ja kehityksen esteist\u00e4. Afrikka on ollut juuri t\u00e4ll\u00e4 tiell\u00e4 vuosikymmeni\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Henke\u00e4 kohden lasketut koulutusmenot supistuivat Afrikassa vuoden 1980 vajaasta 300 markasta noin 170 markkaan 1995. T\u00e4m\u00e4 on vain yksi esimerkki monien joukossa.<\/p>\n
Maailmanlaajuisissa sosiaalisen kehityksen huippukokouksissa on asetettu lukuisia k\u00f6yhyyden v\u00e4hent\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vi\u00e4 tavoitteita. Afrikka ei kykene saavuttamaan niit\u00e4, ellei se ala investoida asukkaisiinsa.<\/p>\n
Keskeisiin tavoitteisiin kuuluu k\u00f6yhyyden puolittaminen vuoteen 2015 menness\u00e4. Afrikan asukkaista k\u00f6yhyysrajan alapuolelle sijoittuu nyt 40 prosenttia, ja valtaosa heist\u00e4 on naisia. Maanosan talouskasvun pit\u00e4isi kaksinkertaistua nykyisest\u00e4 eli nousta kahdeksaan prosenttiin vuodessa, jos k\u00f6yhyys halutaan puolittaa.<\/p>\n
Toinen t\u00e4rke\u00e4 tavoite on ollut laajimpia terveysongelmia aiheuttavien sairauksien kitkeminen tai saaminen ainakin hallintaan vuoteen 2000 menness\u00e4. Aids kuitenkin jatkaa levi\u00e4mist\u00e4\u00e4n Afrikassa, sekin erityisesti naisten keskuudessa. Afrikassa riehuu edelleen my\u00f6s malaria, joka on muualla maailmassa v\u00e4henem\u00e4\u00e4n p\u00e4in.<\/p>\n
Saharan etel\u00e4puolisessa Afrikassa aloittaa koulun keskim\u00e4\u00e4rin 73 prosenttia oppivelvollisista. Siin\u00e4kin ollaan kaukana tavoitteesta, jonka mukaan alkeisopetus pit\u00e4isi taata jokaiselle lapselle vuoteen 2015 menness\u00e4.<\/p>\n
Tavoitteeksi on my\u00f6s asetettu se, ett\u00e4 sukupuolten tasa-arvo toteutuu lukioasteella vuoteen 2005 menness\u00e4. YK:n naistenrahaston Unifemin tilastojen mukaan t\u00e4ss\u00e4 on toistaiseksi onnistunut vain viisi 34:st\u00e4 Afrikan maasta. Kymmeness\u00e4 maassa tytt\u00f6jen koulunk\u00e4ynti on itse asiassa v\u00e4hentynyt kymmenen viime vuoden aikana.<\/p>\n
Voidaan aiheellisesti kysy\u00e4, miten n\u00e4iden tavoitteiden saavuttaminen voisi onnistua mailta, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t 60 prosenttia budjetistaan ulkomaisten velkojen hoitoon, joiden asukkaista joka viides on saanut hiv-tartunnan ja joiden kansantulo on pudonnut puoleen vuosikymmenen kuluessa.<\/p>\n
Muutos on mahdollinen, mutta se vaatii ainakin seuraavia toimia:<\/p>\n
Ensinn\u00e4kin on keskitytt\u00e4v\u00e4 kehityksen painopisteisiin, joista on yhteisesti sovittu. Afrikan maiden budjeteilla on ollut taipumus heijastaa kirjavuutta, joka syntyy kehitysavun antajien ideoimista moninaisista ja usein koordinoimattomista hankkeista. Keskitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voimavarat yhdess\u00e4 sovituille painopistealueille saataisiin oman maan julkisesta rahoituksesta ja ulkomaisesta avusta paljon suurempi hy\u00f6ty.<\/p>\n
Toiseksi on mobilisoitava lis\u00e4\u00e4 voimavaroja maan sis\u00e4lt\u00e4 ja ulkopuolelta. Uudistamalla valtion taloutta, kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 luovia s\u00e4\u00e4st\u00f6suunnitelmia ja vahvistamalla alueellisia p\u00e4\u00e4omamarkkinoi ta voitaisiin lis\u00e4t\u00e4 kotimaista s\u00e4\u00e4st\u00e4mist\u00e4. Samalla houkuteltai siin sijoituksia alueelle ja padottaisiin p\u00e4\u00e4omapakoa, mik\u00e4 kaikki tuottaisi lis\u00e4\u00e4 voimavaroja maan kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n
Kolmanneksi on parannettava sijoitettujen voimavarojen tuottavuutta kanavoimalla julkisia varoja uudelleen, vahvistamalla valtion t\u00e4rkeimpien elinten palvelukyky\u00e4 ja kannustamalla julkisen ja yksityisen sektorin yhteisty\u00f6t\u00e4 palvelujen tarjoajina. Liian monissa maanosamme maissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n puolustukseen enemm\u00e4n rahaa kuin koulutukseen ja terveydenhuoltoon.<\/p>\n
Nelj\u00e4nneksi tarvitaan tuntuvia velkahelpotuksia, joita toivomme ulkomaisten kumppaneidemme suovan meille. Meit\u00e4 auttaisi my\u00f6s kehitysavun lis\u00e4\u00e4minen ja eritoten se, ett\u00e4 helpotettaisiin Afrikan tuotteiden p\u00e4\u00e4sy\u00e4 maailmanmarkkinoille. Rajoittamalla varsinkin Afrikan maataloustuotteiden vienti\u00e4 aiheutetaan maanosalle taloudellisia tappioita, joiden suuruus ylitt\u00e4\u00e4 alueelle annetun kehitysavun. Jos Afrikka p\u00e4\u00e4sisi vapaasti myym\u00e4\u00e4 n antimiaan, sill\u00e4 olisi aivan toisenlaiset mahdollisuudet kehitty\u00e4.<\/p>\n
Viidenneksi on otettava oppia toinen toisiltaan. Esimerkiksi Senegal ja Uganda ovat onnistuneet taittamaan k\u00e4rjen aids- epidemialta, vaikka ne eiv\u00e4t suinkaan ole Afrikan rikkaimpia maita. Ne ovat vain tunnustaneet ongelman olemassaolon ja saaneet kokoon poliittisen tahdon taistella sit\u00e4 vastaan.<\/p>\n
Aids ja paheneva k\u00f6yhyys uhkaavat tehd\u00e4 tyhjiksi ne vaatimattomat parannukset, joita Afrikan naisten asemaan on saatu Pekingin viiden vuoden takaisen naiskokouksen j\u00e4lkeen. On kohtalon ivaa, ett\u00e4 jos Afrikan naiset voisivat miesten kanssa tasaveroisina vaikuttaa talousel\u00e4m\u00e4\u00e4n, kysymyksiin sodasta ja rauhasta tai turvallisesta seksist\u00e4, niin niihin kaikkiin liittyv\u00e4t ongelmat olisivat varmasti nykyist\u00e4 v\u00e4h\u00e4isempi\u00e4.<\/p>\n
Nykyaikainen tietotekniikka tarjoaa valtavia mahdollisuuksia tuottaa nykyist\u00e4 parempia yhteiskunnan palveluja entist\u00e4 halvemmalla. Esimerkiksi perusopetus paranee, kun opettajat voivat kohentaa ammattitaitoaan et\u00e4opiskelun avulla.<\/p>\n
Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6n WHO:n mukaan 40 prosenttia terveydenhuollosta on tietojen vaihtoa. Sairauksien ehk\u00e4isyn ja hoidon esteen\u00e4 on usein tiedon puute, mihin tietotekniikka voi tuoda avun. Tartuntatautien ja epidemioiden torjunnassa sill\u00e4 on valtava merkitys.<\/p>\n
Alueellinen integraatio puolestaan tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 suurtuotannon etuja sosiaalipalveluissa.<\/p>\n
Afrikan t\u00e4ytyy vain asettaa asukkaansa – miehet ja naiset – kehityksen keski\u00f6\u00f6n. Ilman sit\u00e4 tulevaisuus on uhattuna. (Inter Press Service) * K. Y. Amoako YK:n alip\u00e4\u00e4sihteeri, joka johtaa j\u00e4rjest\u00f6n Afrikan talouskomissiota (ECA).<\/p>\n
Copyright IPS. Kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n. .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Addis Abeba, 11.09.00 (IPS) – Maa, joka ei panosta asukkaisiinsa, ei voi menesty\u00e4. On osoittautunut, ett\u00e4 terveydenhuollon ja koulutuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4rahojen pienuus on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 taloudellisen kasvun ja kehityksen esteist\u00e4. Afrikka on ollut ju… Continue Reading