Belgrad, 23.10.00 (IPS) – Serbian t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 kokema poliittinen myll\u00e4kk\u00e4 saattaa olla laantumassa, mutta edess\u00e4 on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 ankara v\u00e4\u00e4nt\u00f6 talousel\u00e4m\u00e4n puolella. Tai stelu t\u00e4rkeimpien yritysten hallinnasta on jo alkanut.<\/p>\n
<\/p>\n
Yhten\u00e4 osapuolena ovat ty\u00f6ntekij\u00f6iden perustamat "kriisikomiteat", jotka vaativat muutosta. Vastassaan niill\u00e4 on syrj\u00e4ytetyn johtajan Slobodan Milosevicin k\u00e4tyrit, jotka tarrautuvat taloudellisiin valta-asemiinsa ep\u00e4toivon vimmalla.<\/p>\n
Serbia oli vuodesta 1992 l\u00e4htien tiukassa kansainv\u00e4lisess\u00e4 taloussaarrossa. Noiden vuosien aikana Milosevicin apulaiset yksikertaisesti ottivat haltuunsa monia menestyvi\u00e4 yrityksi\u00e4. He my\u00f6s kiersiv\u00e4t talouspakotteita ja harjoittivat salakuljetusta. Toiminta tuotti valtavia omaisuuksia Milosevicin perheelle ja sen uskollisimmille yst\u00e4ville.<\/p>\n
"Serbian taloudesta ei ole j\u00e4ljell\u00e4 kuin mafiatyylinen sekasotku. Se on katastrofialue, jonka kunnostaminen vaatii vuosien ankaran ty\u00f6n", YK:n Balkanin asioiden erikoisl\u00e4hettil\u00e4s Carl Bildt sanoi Belgradissa lokakuun puoliv\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n
"T\u00e4m\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isesti Euroopan k\u00f6yhin kansantalous, ja taatusti pahimmin korruptoitunut", Bildt jatkoi.<\/p>\n
Ty\u00f6ntekij\u00f6iden muodostamat kriisikomiteat ovat jo ryhtyneet "siivomaan" yrityksi\u00e4. Monessa tapauksessa yrityksen johtoon on valittu uudelleen henkil\u00f6t, jotka Milosevicin porukka syrj\u00e4ytti kahdeksan vuotta sitten.<\/p>\n
Vallanvaihto ei kuitenkaan ole sujunut kitkatta. Monissa keskeisiss\u00e4 yrityksiss\u00e4 Milosevicin kannattajat kielt\u00e4ytyv\u00e4t luovuttamasta valtaansa ja v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t kriisikomiteoita laittomiksi. Jotkut ovat vaatineet yhti\u00f6kokouksen koolle – sill\u00e4 seurauksella, ett\u00e4 osakkaat panivat heid\u00e4t viralta.<\/p>\n
"On samantekev\u00e4\u00e4, mit\u00e4 mielt\u00e4 Milosevicin apparatshikit t\u00e4 st\u00e4 ovat. Kyse on ihmisten yrityksest\u00e4 puolustaa yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta", entinen korkeimman oikeuden tuomari Zoran Ivosevic kommentoi IPS:lle.<\/p>\n
"Ihmiset katselivat sivusta viime vuosina harjoitettua hillit\u00f6nt\u00e4 rosvousta. Nyt he haluavat tilit kuntoon ja vastuulliset oikeuden eteen", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
Ennen Milosevicin tuloa valtaan 1989 Jugoslaviasta oli selv\u00e4sti kehittym\u00e4ss\u00e4 alueellinen talousmahti. Se oli v\u00e4ltt\u00e4nyt Neuvostoliiton tiukan kontrollin ja oli siksi huomattavasti edell\u00e4 muita It\u00e4-Euroopan sosialistimaita.<\/p>\n
Sittemmin puhjenneet sodat, kansainv\u00e4liset pakotteet ja Milosevicin koplan v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6kset mullistivat kaiken. Hallitusta l\u00e4hinn\u00e4 oleva viitisen prosenttia asukkaista ylsi ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n vaurauteen. Loput maan 7,5-miljoonaisesta v\u00e4est\u00f6st\u00e4 puolestaan vajosi k\u00f6yhyyteen, jollaista aiemmin ei osattu kuvitellakaan.<\/p>\n
Kovimmat kamppailut kriisikomiteoiden ja Milosevicin kannattajien v\u00e4lill\u00e4 on k\u00e4yty Serbian suurimmassa pankissa Beogradska Banka AD:ss\u00e4, ulkomaankauppaa k\u00e4yviss\u00e4 Progres- ja Genex-yhti\u00f6iss\u00e4 sek\u00e4 ICN Galenika -l\u00e4\u00e4keyhtym\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Beogradska Bankan p\u00e4\u00e4johtaja Borka Vucic, 72, on yksi Milosevicin l\u00e4himmist\u00e4 luottomiehist\u00e4. H\u00e4nt\u00e4 apulaisineen syytet\u00e4\u00e4n Milosevicin perheen laittomasti hankitun omaisuuden k\u00e4tkemisest\u00e4 ulkomaille. Omaisuutta arvioidaan olevan useiden satojen miljoonien dollareiden edest\u00e4. Sit\u00e4 on siirrelty ainakin Kyprokseen, Ven\u00e4j\u00e4lle, Etel\u00e4-Afrikkaan ja Kiinaan.<\/p>\n
Vucicilta tivataan tietoja siit\u00e4, minne valtion valuuttavarannot ovat joutuneet vuoden 1992 j\u00e4lkeen. Ja mit\u00e4 tapahtui yksityisille valuuttas\u00e4\u00e4st\u00f6ille, joita oli tuolloin 4,5 miljardin dollarin (noin 31 miljardin markan) edest\u00e4? Ne ilmoitettiin vain "j\u00e4\u00e4dytetyiksi".<\/p>\n
Viljan, kaasun ja \u00f6ljyn vienti- ja tuontikauppaa hoitava Progres-yritys on ollut Serbian vastik\u00e4\u00e4n eronneen p\u00e4\u00e4ministerin Mirko Marjanovicin johdossa. H\u00e4n on Milosevicin l\u00e4heinen yst\u00e4v\u00e4 j a korkeassa asemassa t\u00e4m\u00e4n johtamassa sosialistipuolueessa.<\/p>\n
Kriisikomitea vaatii selv\u00e4\u00e4 tilintekoa siit\u00e4, kenen hy\u00f6dyksi monopolin kauppasopimukset tehtiin vuodesta 1992 l\u00e4htien. Komitean j\u00e4senten mukaan yhti\u00f6n tilill\u00e4 on nyt vain toiminnan py\u00f6ritt\u00e4mi sen vaatima minimisumma.<\/p>\n
Genex-yhtym\u00e4, johon kuuluu muun muassa lentoliikennett\u00e4 hoitava Aviogenex, oli yksi vanhan Jugoslavian vaikutusvaltaisimmista yrityksist\u00e4. Sen johtoon on nyt palannut Miki Savicevic, joka syrj\u00e4ytettiin 1989.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa firman papereista ilmenee, ett\u00e4 nyt viralta pantu johto on myynyt muun muassa useita Boeing 737 -koneita yksityisen\u00e4 omaisuutena. Ostajina ovat olleet h\u00e4m\u00e4r\u00e4per\u00e4iset ulkomaiset yritykset.<\/p>\n
Serbialaissyntyinen mutta Yhdysvalloissa liikemiesuran tehnyt Milan Panic on nyt saanut takaisin l\u00e4\u00e4ketehtaansa ICN Galenikan. Valtio otti helmikuussa 1998 yrityksen muitta mutkitta hallintaansa, vaikka Panic omisti siit\u00e4 75 prosenttia.<\/p>\n
Galenika oli vapautettu kansainv\u00e4lisest\u00e4 saarrosta, koska sen tuotanto vastasi "humanitaarisiin tarpeisiin". Se tuotti miljoonien dollarien voitot ja piti maan l\u00e4\u00e4kehuollon pystyss\u00e4.<\/p>\n
Yrityksen joutuminen valtion haltuun 1998 merkitsi sen sulkemista. L\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 alettiin tuoda Kiinasta ja Intiasta. Tuonnin hoitivat muutamat Milosevicin l\u00e4hipiirin perustamat monopoliyhti\u00f6t.<\/p>\n
"Meid\u00e4n on teht\u00e4v\u00e4 inventaario ICN Galenikan tilanteesta ja k\u00e4ynnistett\u00e4v\u00e4 tuotanto uudelleen", Milan Panic kertoi lehdist\u00f6ll e Belgradissa.<\/p>\n
Kriisikomiteat vaativat, ett\u00e4 kaikkien yritysten kirjanpito viime vuosilta julkistetaan. Harjoitetut laittomuudet ja v\u00e4\u00e4rennetyt asiakirjat aiheuttavat kuitenkin sen, ett\u00e4 tolkun saaminen yritysten todellisesta tilanteesta vie aikaa.<\/p>\n
"Talouden komeroista kaatuu p\u00e4\u00e4llemme joukoittain luurankoja", arvioi taloustieteilij\u00e4 Mroljub Labus. H\u00e4n kuuluu arvotettuun Ryhm\u00e4 17:\u00e4\u00e4n, jonka riippumattomat taloustutkijat perustivat Milosevicin kaudella.<\/p>\n
"Vuosikymmen sotaa, v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4 ja pakotteita on raunioittanut meid\u00e4t. Inflaatio laukkaa noin 50 prosentin kuukausivauhtia, my\u00f6s ty\u00f6tt\u00f6myysaste arvioidaan 50 prosentiksi ja valuuttavaranto on surkeat 385 miljoonaa dollaria (noin 2,7 miljardia markkaa). Tilanne on pahempi kuin koskaan, mutta meill\u00e4 ei ole muuta neuvoa kuin ruveta paiskimaan t\u00f6it\u00e4", h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Tuomari Ivosevic muistuttaa, ett\u00e4 korjattavaa on muuallakin kuin taloudessa. "Yksil\u00f6iden vastuu t\u00e4st\u00e4 romahduksesta on m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4 tosiasioiden ja laillisuuden pohjalta. Se on toinen suuri askel, joka maallamme on edess\u00e4\u00e4n." (Inter Press Service) .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Belgrad, 23.10.00 (IPS) – Serbian t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 kokema poliittinen myll\u00e4kk\u00e4 saattaa olla laantumassa, mutta edess\u00e4 on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 ankara v\u00e4\u00e4nt\u00f6 talousel\u00e4m\u00e4n puolella. Tai stelu t\u00e4rkeimpien yritysten hallinnasta on jo alkanut.Yhten\u00e4 o… Continue Reading