Bangkok, 13.11.00 (IPS) – Vaikka kaakkoisen Aasian maat ovat viime vuosikymmenill\u00e4 kohentaneet talouttaan huimasti, moni alueen asukas k\u00e4rsii yh\u00e4 n\u00e4lk\u00e4\u00e4. Osasyyn\u00e4 on se, ett\u00e4 perinteisen peruselinkeinon, maatalouden, merkitys unohtui kasvuhuumassa.<\/p>\n
<\/p>\n
Aasiaan vuonna 1997 iskeneen ankaran talouskriisin j\u00e4lkimainingeissa on viimeist\u00e4\u00e4n havahduttu huomaamaan, ett\u00e4 pelto tuottaa ruokaa kovinakin aikoina – jos sinne on kylvetty jotakin.<\/p>\n
YK:n elintarvike- ja maatalousj\u00e4rjest\u00f6\u00e4 (FAO) Aasiassa edustava R.B. Singh kertoo, ett\u00e4 esimerkiksi Malesia, Indonesia, Thaimaa ja Filippiinit n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t oppineen l\u00e4ksyns\u00e4 talouskriisin kurimuksessa.<\/p>\n
"Laman aikana ilmeni, ett\u00e4 ne maat, jotka eiv\u00e4t olleet antaneet maataloudelle asianmukaista roolia taloudellisessa kehityksess\u00e4, k\u00e4rsiv\u00e4t enemm\u00e4n kuin ne, jotka ovat aina korostaneet sen t\u00e4rkeytt\u00e4", Singh sanoo.<\/p>\n
"Maataloudestaan huolehtineet maat p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t meid\u00e4n arviomme mukaan hyvin jopa kriisin aikana", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
Sittemmin muutkin ovat huomanneet, ett\u00e4 maatalous tarjosi "sosiaalisen turvaverkon" talouskriisin myllerryksess\u00e4. Maailmanpankin Thaimaan-toimisto arvioi, ett\u00e4 juuri maatalouden ansiosta ty\u00f6tt\u00f6myys maassa ei paisunut siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi laman kest\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n
"Ilman maatalouden antamaa panosta Thaimaan ty\u00f6tt\u00f6mien joukko olisi kasvanut viel\u00e4 0,6-1,1 miljoonalla hengell\u00e4", sanotaan pankin selvityksess\u00e4, joka on otsikoitu Thaimaalaiset ty\u00f6ntekij\u00e4t ja kriisi.<\/p>\n
Raportin mukaan sama toistui muuallakin. Esimerkiksi Indonesiassa avoimen ty\u00f6tt\u00f6myyden \u00e4kkikasvu kyettiin est\u00e4m\u00e4\u00e4n siksi, ett\u00e4 maatalous imi teollisuudesta, rakennuksilta ja muilta aloilta irtisanotut.<\/p>\n
N\u00e4iden maiden t\u00e4ytyy jatkossakin nojautua maatalouteen, koska se ty\u00f6llist\u00e4\u00e4, mutta my\u00f6s pit\u00e4\u00e4kseen n\u00e4l\u00e4n loitolla, FAO sanoo.<\/p>\n
Kaakkois-Aasian maiden noin 500 miljoonasta asukkaasta 13 prosenttia k\u00e4rsi aliravitsemuksesta vuosina 1996-1998, kertoo FAO:n vuosiraportti maailman ruokaturvan ongelmista.<\/p>\n
Tilanne oli pahin Kambodzhassa, jossa aliravituksi j\u00e4i per\u00e4ti 33 prosenttia v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Laosissa osuus oli 29 prosenttia, Vietnamissa 22, Filippiineill\u00e4 ja Thaimaassa 21 prosenttia.<\/p>\n
FAO:n arvion mukaan monet kaakkoisaasialaiset ovat poteneet vakavaa ravintovajetta. Vietnamilaisen p\u00e4iv\u00e4annos j\u00e4i keskim\u00e4\u00e4rin 280 kilokaloria vaille minimitarpeen. Kaikissa muissakin alueen maissa vaje oli yli 200 kilokaloria lukuun ottamatta Malesiaa, jossa se j\u00e4i 140 kilokaloriin.<\/p>\n
Liian niukka ravinto aiheuttaa ihmisiss\u00e4 fyysist\u00e4 alikehittyneisyytt\u00e4. Kaakkois-Aasian alle viisivuotiaista lapsista arviolta 35 prosenttia on kitukasvuisia eli normaalia lyhyempi\u00e4.<\/p>\n
"Maatalous on kehityksen ja kansallisen turvallisuuden ankkuri n\u00e4iss\u00e4 maissa v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin useiden tulevien vuosien ajan", Singh vakuuttaa.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa se on nyt my\u00f6s virallisesti tunnustettu. Viime vuonna pidetty alueen maatalousministerien kokous "hyv\u00e4ksyi t\u00e4m\u00e4n tosiasian, ja maataloudelle on annettu aiempaa suurempi merkitys."<\/p>\n
Singh kertoo, ett\u00e4 esimerkiksi Malesia on ryhtynyt lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ruokakasvien viljely\u00e4 ennen suosimiensa vientikasvien sijasta.<\/p>\n
"Aiemmin Malesia pani v\u00e4h\u00e4n painoa ruokaturvalle ja ruokaomavaraisuudelle. Siell\u00e4 ajateltiin, ett\u00e4 vienti\u00e4 edist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 saataisiin rahaa, jolla ruokaa voi ostaa ulkomailta."<\/p>\n
Kun sitten Malesian t\u00e4rkeimpien vientituotteiden, kumin ja palmu\u00f6ljyn, hinnat romahtivat, siell\u00e4 tajuttiin, ett\u00e4 harjoitettu politiikka ei ollut viisasta, Singh selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa Malesia on nyt nostanut ruokaomavaraisuutensa astetta tuntuvasti viiden vuoden takaisesta. Samalla aiemmin koko ajan kutistunut ruokakasvien viljelypinta-ala on l\u00e4htenyt kasvuun, ja ruoan tuotannon alam\u00e4ki on k\u00e4\u00e4ntynyt nousuun.<\/p>\n
My\u00f6s Thaimaa antaa maataloudelle nyt entist\u00e4 suuremman painon. "Vaikka alaa ei aiemmin arvostettu riitt\u00e4v\u00e4sti, se toimi kuitenkin puskurina kriisin tullen", Singh huomauttaa.<\/p>\n
"Aiempi maataloustuotannon kasvun hiipuminen on k\u00e4\u00e4nnett\u00e4v\u00e4 nousuksi nyt kun kriisi on takana", h\u00e4n patistaa.<\/p>\n
Kaakkois-Aasian maissa ruokaturvaa uhkaavat my\u00f6s poliittiset ongelmat. Esimerkiksi It\u00e4-Timor voisi olla huomattava maataloustuotteiden viej\u00e4, jos olot siell\u00e4 olisivat vakaat.<\/p>\n
It\u00e4-Timor on nyt YK:n hallinnassa ja matkalla kohti itsen\u00e4isyytt\u00e4. FAO on jo l\u00e4hett\u00e4nyt sinne oman ryhm\u00e4ns\u00e4 valmistelemaan maatalouden nostamista jaloilleen. (Inter Press Service) .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Bangkok, 13.11.00 (IPS) – Vaikka kaakkoisen Aasian maat ovat viime vuosikymmenill\u00e4 kohentaneet talouttaan huimasti, moni alueen asukas k\u00e4rsii yh\u00e4 n\u00e4lk\u00e4\u00e4. Osasyyn\u00e4 on se, ett\u00e4 perinteisen peruselinkeinon, maatalouden, merkitys unohtui kasvuhuuma… Continue Reading