Lima, 27.11.00 (IPS) – Perun maatalouteen viime vuosikymmenell\u00e4 sovellettu uusliberalismi tuotti ik\u00e4v\u00e4n paradoksin: samaan aikaan kun tuotanto kasvoi ja sadot paranivat, talonpojat k\u00f6yhtyiv\u00e4t entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
<\/p>\n
"Vapaan markkinatalouden yksioikoinen soveltaminen maatalouteen on kehityksen vauhdittamisen sijasta lis\u00e4nnyt ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 ja kutistanut siten kotimaista kysynt\u00e4\u00e4", sanoo Teodosio Echevarria. H\u00e4n johtaa paikallisten talonpoikien yhteist\u00e4 yrityst\u00e4 Tarman maakunnassa Keski-Andeilla.<\/p>\n
Echevarrian mukaan Perun t\u00e4rkeimm\u00e4n maataloustuotteen ja perusravintoaineen, perunan, kohtalo havainnollistaa tapahtunutta.<\/p>\n
Tarma kuuluu Perun t\u00e4rkeimpiin perunanviljelyalueisiin. Vuosina 1998-1999 perunaa istutettiin 40 000 hehtaaria aiempaa enemm\u00e4n. Huomattava osa sadosta j\u00e4tettiin kuitenkin nostamatta, koska perunan hinta ei olisi korvannut edes sadonkorjuun kustannuksia.<\/p>\n
Vaikka perunan hinta ei edellisell\u00e4k\u00e4\u00e4n satokaudella ollut hyv\u00e4, maatalousministeri\u00f6 rohkaisi talonpoikia sen viljelyyn 1998 jakamalla ilmaisia siemenperunoita ja lannoitteita. Niinp\u00e4 vuoden 1999 perunasato oli suurin vuosikymmeniin, mutta hinnat olivat alhaisimmat 15 vuoteen.<\/p>\n
"Perunakilon hinta putosi kymmeneen centavoon (noin 20 penniin) kilolta, kun j\u00e4rkev\u00e4 hinta olisi ollut viisin- tai kuusinkertainen. Siksi moni p\u00e4\u00e4tti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 perunat maahan m\u00e4t\u00e4nem\u00e4\u00e4n", Echeverria kertoo.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa katastrofin syyn\u00e4 oli maatalousministeri\u00f6n toimien ohella kysynn\u00e4n puute, joka taas johtuu uusliberalistisen talousmallin ep\u00e4onnistumisesta.<\/p>\n
"Kriisilt\u00e4 eiv\u00e4t v\u00e4lttyneet edes kaikkein tehokkaimmat viljelij\u00e4t. Useimmat tuottajat eiv\u00e4t nyt saa uutta lainaa, koska he eiv\u00e4t kyenneet maksamaan entisi\u00e4, ja heit\u00e4 uhkaa maan ja karjan menett\u00e4minen."<\/p>\n
Marraskuussa virastaan eronnut presidentti Alberto Fujimori tuli valtaan 1990. Uusliberalistisen talousmallin kannattajana h\u00e4n alensi ensi t\u00f6ikseen tulleja avaten ovet ulkomaisen ruoan tuonnille. Samalla suljettiin valtiollinen maatalouden kehityspankki.<\/p>\n
Toimien oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 vahvistaa kotimarkkinoita ja panna vauhtia kehitykseen.<\/p>\n
Poliittiset ja turvallisuusongelmat vetiv\u00e4t lopulta Fujimorilta maton alta, mutta k\u00f6yh\u00e4t talonpojat joutuvat k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n h\u00e4nen maatalouspolitiikkansa vaikutuksista viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Maatalousalan julkaisun Agronoticiasin p\u00e4\u00e4toimittaja Reynaldo Trinidad sanoo liberaalin maatalouspolitiikan perustuneen illuusiolle siit\u00e4, ett\u00e4 talonpojat tuottavat kilpailukykyisi\u00e4 tuotteita ja pystyv\u00e4t kuljettamaan ne halvalla markkinoille.<\/p>\n
"Mallin tarkoituksena oli poistaa suojatullit, joita pidet\u00e4\u00e4n tehottomuuden tukiaisina. Siten esimerkiksi riisintuottajat joutuvat kilpailemaan tukiaisilla kasvatetun tuontiriisin kanssa", h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Malli suosi maataloustuotteiden tuontia, ja korkea korkokanta auttoi "pankkeja imem\u00e4\u00e4n kuiviin koko tuotantokoneiston maaseudulta alkaen", Trinidad latelee.<\/p>\n
K\u00f6yhyys on lis\u00e4\u00e4ntynyt Perussa kymmenen viime vuoden aikana. Maan 25-miljonaisesta v\u00e4est\u00f6st\u00e4 54 prosenttia el\u00e4\u00e4 k\u00f6yhyysrajan alapuolella. Se tarkoittaa, ett\u00e4 henke\u00e4 kohden lasketut tulot j\u00e4\u00e4v\u00e4t alle 50 dollarin (350 markan) kuukaudessa, kertoo riippumaton tutkimuslaitos Cuanto.<\/p>\n
Vuonna 1999 Peru toi ulkomailta yli viiden miljardin markan arvosta ruokatavaraa, p\u00e4\u00e4asiassa maitoa, riisi\u00e4, vehn\u00e4\u00e4, durraa ja \u00f6ljykasvien siemeni\u00e4.<\/p>\n
Maataloustuotteiden vienti on vet\u00e4nyt huonosti. Uusia markkinoita on l\u00f6ytynyt vain yhdelle tuotteelle, parsalle, jonka myynti tuotti viime vuonna vajaat miljardi markkaa. T\u00e4rkein vientikasvi, kahvi, tuotti reilut kaksi miljardia.<\/p>\n
Valtaosa talonpojista yritt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 myyd\u00e4 tuotteensa kotimaan markkinoilla, joita lama ja ostovoiman puute n\u00e4ivett\u00e4v\u00e4t. (Inter Press Service) .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Lima, 27.11.00 (IPS) – Perun maatalouteen viime vuosikymmenell\u00e4 sovellettu uusliberalismi tuotti ik\u00e4v\u00e4n paradoksin: samaan aikaan kun tuotanto kasvoi ja sadot paranivat, talonpojat k\u00f6yhtyiv\u00e4t entisest\u00e4\u00e4n."Vapaan markkinatalouden yksioikoine… Continue Reading