Rio de Janeiro, 04.12.00 (IPS) – Reippaasti yli nelj\u00e4 miljoonaa naista ty\u00f6skentelee Brasilian maaseudulla ilman palkkaa. Useimmat heist\u00e4 eiv\u00e4t edes katso tekev\u00e4ns\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, joten he luopuvat vapaaehtoisesti lain heille turvaamista oikeuksista.<\/p>\n
<\/p>\n
Vuonna 1998 Brasilian maataloudessa ty\u00f6skenteli 5,3 miljoona naista. Heist\u00e4 80 prosenttia ei saanut palkkaa, kertoo Fluminensen liittovaltion yliopiston taloustieteen professori Hildete Pereira de Melo. H\u00e4nen mukaansa naisten palkaton raadanta on paitsi oire Latinalaisen Amerikan maaseudun k\u00f6yhyydest\u00e4, my\u00f6s yksi k\u00f6yhyyden syist\u00e4.<\/p>\n
Brasilian miespuolisista maaty\u00f6l\u00e4isist\u00e4 j\u00e4\u00e4 palkatta 27 prosenttia. Joukko koostuu p\u00e4\u00e4asiassa kotona asuvista lapsista ja nuorista.<\/p>\n
Palkatonta naisty\u00f6voimaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tosin muuallakin, mutta ei samassa m\u00e4\u00e4rin kuin maataloudessa. Kaivoksissa uurastavista naisista on palkattomia 27 prosenttia ja rakennuksilla 20 prosenttia.<\/p>\n
Maaseudun "n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n" naisty\u00f6ntekij\u00e4 tuottaa ruokaa perheelle ja hoitaa lukemattomia muita teht\u00e4vi\u00e4. Silti moni heist\u00e4 ilmoittaa tekev\u00e4ns\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 vain muutaman tunnin viikossa. Heit\u00e4 ei lasketa ty\u00f6voimaksi, koska m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 15:t\u00e4 viikkoty\u00f6tuntia, Pereira de Melo selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
"Ideologinen alistaminen, joka typist\u00e4\u00e4 maaseudun naiset pelkiksi perheenem\u00e4nniksi, p\u00f6nkitt\u00e4\u00e4 osaltaan k\u00f6yhyytt\u00e4 ja naisten heikkoa asemaa", h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n
Koska naisia ei tunnusteta ty\u00f6ntekij\u00f6iksi, heill\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole oikeutta vet\u00e4yty\u00e4 nauttimaan el\u00e4kett\u00e4 55-vuotiaana. Miehill\u00e4 kyseinen oikeus on, ja asiantuntijoiden mukaan sill\u00e4 on keskeinen rooli maaseudun k\u00f6yhyyden lievitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n
El\u00e4kkeet ovat t\u00e4rkein tulonl\u00e4hde monessa k\u00f6yh\u00e4n Koillis- Brasilian kunnassa. Alueelle on keskittynyt liki puolet maan maaseutuv\u00e4est\u00f6st\u00e4. Viljelij\u00f6it\u00e4 koettelevista vitsauksista ankarimpiin kuuluu vedenpuute. Viime aikoina sit\u00e4 ovat pahentaneet s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti toistuneet kuivuuskaudet.<\/p>\n
Maaseudun naisten oma toiminta on kuitenkin tuonut pient\u00e4 kohennusta heid\u00e4n asemaansa. Elokuussa j\u00e4rjestetty "Margaridojen marssi" kokosi p\u00e4\u00e4kaupunkiin 20 000 naista vaatimaan itselleen sosiaaliturvaa. Marssin j\u00e4rjestelyiss\u00e4 auttoi Maaty\u00f6l\u00e4isten kansallinen liitto (Contag).<\/p>\n
Marssin ansiosta hallitus my\u00f6nsi maaseudun naisty\u00f6l\u00e4isille luvan todistaa asemansa viranomaisille Contagin antamalla todistuksella. Aiemmin el\u00e4kkeen hakeminen vaati valtavaa paperisotaa ja henkil\u00f6kohtaista haastattelua.<\/p>\n
Mielenilmauksensa tuloksena naiset saivat my\u00f6s omistusoikeuden maahan, jolle heid\u00e4t on asutettu maatalouden uudistusohjelman kautta. Nainen voi nyt omistaa maan yksin tai yhdess\u00e4 miehens\u00e4 kanssa. Aiemmin maanomistuskirjoista oli naisten nimiss\u00e4 vain vajaat 13 prosenttia.<\/p>\n
Brasilian maatalousreformi k\u00e4ynnistyi 32 vuotta sitten, ja sen aikana on jaettu maata yli 400 000 perheelle.<\/p>\n
Nyt kun naiset p\u00e4\u00e4sev\u00e4t maanomistajiksi, heist\u00e4 tulee my\u00f6s luottokelpoisia. "Se vaikuttaa naisten ja heid\u00e4n perheidens\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6nteisesti koko maaseudulla", naisten asioista Contagissa vastaava Raimunda de Mascena uskoo.<\/p>\n
Brasilian maaseudun ahdinkoa on monin paikoin l\u00e4hdetty ratkomaan omin voimin. Valtateiden varsille on noussut lukuisia maanvaltaajien leirej\u00e4, ja monta julkisista rakennusta on niin ik\u00e4\u00e4n vallattu.<\/p>\n
Brasilian Maattomien liike (MST) ilmoittaa leireill\u00e4 olevan 150 000 perhett\u00e4. Ne vaativat aiottua laajempaa ja nopeampaa maauudistusta sek\u00e4 luottoa uudisasukkaille, jotta n\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4sev\u00e4t elinkeinon alkuun. (Inter Press Service) \/Juttu kuuluu IPS:n sarjaan kehitysmaiden maaseudun k\u00f6yhyydest\u00e4. Sarja tuotetaan kansainv\u00e4lisen maatalouden kehitysrahaston Ifadin tuella.\/ .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rio de Janeiro, 04.12.00 (IPS) – Reippaasti yli nelj\u00e4 miljoonaa naista ty\u00f6skentelee Brasilian maaseudulla ilman palkkaa. Useimmat heist\u00e4 eiv\u00e4t edes katso tekev\u00e4ns\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, joten he luopuvat vapaaehtoisesti lain heille turvaamista oikeuksista.Vuo… Continue Reading