Caracas, 08.01.01 (IPS) – \u00d6ljyasioissa viime vuotta leimasivat korkeat hinnat, Euroopan rekka-autoilijoiden lakot ja Yhdysvaltain turvautuminen \u00f6ljyvarastojensa myyntiin. \u00d6ljyntuottajamaiden j\u00e4rjest\u00f6 Opec puolestaan kykeni vahvistamaan yhten\u00e4isyytt\u00e4\u00e4n ja vaikutusvaltaansa.<\/p>\n
<\/p>\n
Enimm\u00e4n osan 1990-lukua tynnyri raaka\u00f6ljy\u00e4 maksoi alle 15 dollaria (dollari on nyt noin 6,3 markkaa, mutta k\u00e4vi viime vuonna 7 markassa). Halvan hinnan t\u00e4rkein syy oli se, ett\u00e4 Opec-maat eiv\u00e4t pysyneet j\u00e4rjest\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4miss\u00e4 tuotantokiinti\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n
Vuoden 1999 alussa \u00f6ljyn hinta vajosi alle 10 dollariin. Sittemmin alkanut yl\u00e4m\u00e4ki huipentui elokuussa 2000, jolloin tynnyrist\u00e4 pyydettiin 35 dollaria. Vuoden lopulla hinta tasaantui noin 25 dollariin.<\/p>\n
Hintakehitys kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 Opec kykeni ottamaan markkinat uudelleen hallintaansa. Se p\u00e4\u00e4tti maaliskuussa 1999 uusista kiinti\u00f6ist\u00e4 ja tuotannon supistuksista, jotka alkoivat purra pohjalukemiin vajonneisiin hintoihin.<\/p>\n
Vauraissa teollisuusmaissa \u00f6ljyn hinnan nousu verotti bruttokansantuotetta 1-2 prosenttiyksik\u00f6n verran. Kehitysmaille taakka muodostui paljon raskaammaksi.<\/p>\n
Brasilian \u00f6ljylasku nousi 147 prosenttia, Intian 178 prosenttia ja Kiinan per\u00e4ti 250 prosenttia, kertoo teollisuusmaiden yhteisty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6n OECD:n alainen kansainv\u00e4linen energiaj\u00e4rjest\u00f6 (IEA). Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n pienen keskiamerikkalaisen Costa Rican \u00f6ljylaskuun tuli lis\u00e4yst\u00e4 100 miljoonaa dollaria.<\/p>\n
Opec oli onnistunut l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n uudelleen yhten\u00e4isyytens\u00e4 ja vaikutusvaltansa maailman markkinoilla. Uudesta valta-asemastaan se alkoi my\u00f6s vaatia keskustelua perushy\u00f6dykkeiden kaupan periaatteista.<\/p>\n
Syyskuun lopulla Venezuelan p\u00e4\u00e4kaupungissa Caracasissa pidetty Opecin huippukokous p\u00e4\u00e4ttikin ryhty\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n "uusia ja tehokkaita kanavia vuoropuhelulle \u00f6ljyntuottajien ja kuluttajien v\u00e4lill\u00e4." Toivotun keskustelun tavoitteiksi listattiin markkinoiden vakaus, avoimuus ja maailmantalouden kest\u00e4v\u00e4 kasvu.<\/p>\n
Opecin j\u00e4senmaat ovat Algeria, Arabiemiirikuntien liitto, Indonesia, Irak, Iran, Kuwait, Libya, Qatar, Saudi-Arabia ja Venezuela. Niiden hallussa on l\u00e4hes 40 prosenttia maailman tunnetuista \u00f6ljyvaroista. Opec julisti Caracasissa haluavansa taata kuluttajille "varman \u00f6ljyn tarjonnan oikeudenmukaisilla ja vakailla hinnoilla."<\/p>\n
"Jos sitoudumme vuoropuheluun teollisuusmaiden kanssa, emme tyydy puhumaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n \u00f6ljyn tynnyrihinnasta, vaan my\u00f6s ulkomaisesta velasta ja teknologian siirrosta", Venezuelan presidentti Hugo Chavez vakuutti avatessaan Opecin kokouksen syyskuussa.<\/p>\n
\u00d6ljynviej\u00e4maat korostivat my\u00f6s kehityksen yhteytt\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6nsuojeluun. "Teollisuusmaiden t\u00e4ytyy tunnustaa, ett\u00e4 maapallon vakavin ymp\u00e4rist\u00f6ongelma on ihmisten k\u00f6yhyys", Opec julisti.<\/p>\n
Huippukokouksen loppujulistuksessa per\u00e4ttiin my\u00f6s "yhteisen mutta eriytetyn vastuun" periaatetta. Se korostaa ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun t\u00e4rkeytt\u00e4 maissa, jotka kuluttavat eniten fossiilisia polttoaineita ja tuottavat siten runsaasti ilmastonmuutosta edist\u00e4vi\u00e4 kasvihuonekaasuja.<\/p>\n
Teollisuusmaiden \u00f6ljy\u00e4 koskevat puheenvuorot liittyiv\u00e4t viime vuonna kuitenkin ensisijassa hintaan ja tarjonnan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton ja Euroopan unionin energiakomissaari Loyola de Palacio johtivat yrityksi\u00e4 painostaa Opec lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n \u00f6ljyvirtaa maailman markkinoille.<\/p>\n
Juuri Opecin huippukokouksen alla Clinton jopa m\u00e4\u00e4r\u00e4si myyt\u00e4v\u00e4ksi 30 miljoonaa tynnyri\u00e4 \u00f6ljy\u00e4 maansa 560 miljoonan tynnyrin strategisista varastoista, jotta tarjonta kasvaisi.<\/p>\n
Yhdysvaltain entinen energiaministeri James Schlesinger huomautti samoihin aikoihin, ett\u00e4 "on helpompaa k\u00e4yd\u00e4 potkaisemassa L\u00e4hi-id\u00e4n v\u00e4ke\u00e4 persuksille", kuten Persianlahden sota 1991 osoitti, kuin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 Yhdysvaltain riippuvuutta tuonti\u00f6ljyst\u00e4.<\/p>\n
Euroopassa korkea \u00f6ljyn hinta ajoi hallitukset ja kansalaisryhm\u00e4t erimielisyyksiin. Syyskuussa rekkakuskit j\u00e4rjestiv\u00e4t valtavia mielenosoituksia eri puolilla Eurooppaa. Lis\u00e4ksi liikkeell\u00e4 olivat maanviljelij\u00e4t ja kalastajat.<\/p>\n
Liikehdint\u00e4 velloi Irlannista Israeliin ja Portugalista Puolaan. Mielenosoittajat sulkivat valtateit\u00e4 ja siltoja est\u00e4en p\u00e4\u00e4syn \u00f6ljynjalostamoihin ja satamiin. Vihan kohteena olivat erityisesti \u00f6ljyn hintaan lis\u00e4tyt energiaverot, jotka muodostavat 40-70 prosenttia kuluttajan maksamista kustannuksista.<\/p>\n
N\u00e4in tuli todistetuksi oikeaksi Opecin vanha v\u00e4ite, jonka mukaan \u00f6ljyn korkeat hinnat johtuvat veroista eiv\u00e4t raaka- ainekustannuksista.<\/p>\n
Arab Oil and Gas -lehden p\u00e4\u00e4toimittaja Nicolas Sarkis muistutti \u00e4skett\u00e4in, ett\u00e4 vaikka \u00f6ljyn nimellishinta on noussut, se vastasi ostovoimavertailussa alle kymment\u00e4 dollaria vuonna 1974 ja alle viitt\u00e4 dollaria 1999. Lis\u00e4ksi \u00f6ljyn tynnyrihinta k\u00e4vi jo 1980-luvulla 38 dollarissa.<\/p>\n
Yhdysvaltain energiaministeri Bill Richardson m\u00e4\u00e4ritteli viime vuonna \u00f6ljytynnyrin hinnan kipurajaksi 30 dollaria, jonka j\u00e4lkeen koko maailma joutuu k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Opec sitoi viime vuonna \u00f6ljyn tuotantom\u00e4\u00e4r\u00e4t hintoihin ja p\u00e4\u00e4tti asteittain lis\u00e4t\u00e4 tuotantoa 23 miljoonasta 27 miljoonaa tynnyriin p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Maailman \u00f6ljynkulutus on 77 miljoonaa tynnyri\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Seitsem\u00e4\u00e4 raaka\u00f6ljylaatua sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n Opecin "korin" hintahaarukka ulottuu 22 dollarin minimist\u00e4 28 dollarin kattoon. Jos hinnat ylitt\u00e4v\u00e4t yl\u00e4rajan 20 p\u00e4iv\u00e4n ajan, tuotantoa voidaan lis\u00e4t\u00e4. Jos taas hinta alittaa minimitason kymmenen p\u00e4iv\u00e4n ajan, tuotantoa v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
J\u00e4rjestelm\u00e4n arkkitehtina oli Venezuelan entinen energiaministeri Ali Rodriguez, joka toimi Opecin puheenjohtajana 2000. H\u00e4n siirtyy tammikuussa Opecin p\u00e4\u00e4sihteeriksi nigerialaisen Rilwanu Lukmanin tilalle.<\/p>\n
N\u00e4kyvimm\u00e4n roolin Opecissa sai viime vuonna kuitenkin Venezuelan presidentti Chavez. H\u00e4n sai osakseen paljon julkisuutta – ja paheksuntaa – kiert\u00e4ess\u00e4\u00e4n elokuussa kaikki j\u00e4rjest\u00f6n j\u00e4senmaat pohjustaen syyskuista huippukokousta.<\/p>\n
Chavez oli ensimm\u00e4inen demokraattisesti valittu valtionp\u00e4\u00e4mies, joka vieraili Irakissa vuosikymmenen takaisen Persianlahden sodan j\u00e4lkeen. H\u00e4n tapasi Saddam Husseinin, joka innostui vierailusta niin, ett\u00e4 hypp\u00e4si itse auton rattiin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kseen Chavezille Bagdadia.<\/p>\n
Yhdysvaltain ulkoministeri\u00f6t\u00e4 n\u00e4rk\u00e4stytti Chavezin Irakin ja Iranin vierailujen ohella t\u00e4m\u00e4n avoin veljeily Libyan johtajan Muammar Gaddafin kanssa. Chavez kuittasi jupinat ilmoittamalla, ett\u00e4 Yhdysvallat ei ole maailmanpoliisi, joka voisi m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4, minne h\u00e4n saa menn\u00e4 ja minne ei.<\/p>\n
Venezuela solmi viime vuonna sopimuksen energiayhteisty\u00f6st\u00e4 kymmenen Keski-Amerikan ja Karibian valtion kanssa. Se myy niille 80 000 tynnyri\u00e4 \u00f6ljy\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, ja viidennes laskusta hoidetaan edullisena lainana.<\/p>\n
Sopimus jatkaa etel\u00e4n valtioiden keskin\u00e4isen yhteisty\u00f6n perinnett\u00e4, jollaisesta Meksiko ja Venezuela sopivat jo 1980- luvulla. Kumpikin myy 160 000 tynnyri\u00e4 \u00f6ljy\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 11 maalle, jotka ovat Haiti, Jamaika, Barbados, Belize, Guatemala, Nicaragua, Salvador, Honduras, Dominikaaninen tasavalta, Costa Rica ja Panama. Viidennes hinnasta annetaan lainoina, jotka on m\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kehityshankkeisiin.<\/p>\n
Venezuela on sittemmin tehnyt Kuuban kanssa vastaavan sopimuksen, mutta sill\u00e4 erotuksella, ett\u00e4 Kuuba voi maksaa osan \u00f6ljylaskustaan l\u00e4\u00e4k\u00e4ripalveluina, urheiluvalmennuksena ja sokeriteollisuuden konsultointina.<\/p>\n
Vuosi 2000 merkitsi tuntuvia voittoja \u00f6ljyntuottajamaille ja varsinkin Opecille, joka ansaitsi \u00f6ljyst\u00e4\u00e4n noin 220 miljardia dollaria, liki 100 miljardia edellist\u00e4 vuotta enemm\u00e4n.<\/p>\n
Ennusteiden mukaan tilanne muuttuu kuitenkin maaliskuussa, kun talvi hellitt\u00e4\u00e4 otteensa pohjoiselta pallonpuoliskolta. (Inter Press Service) .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Caracas, 08.01.01 (IPS) – \u00d6ljyasioissa viime vuotta leimasivat korkeat hinnat, Euroopan rekka-autoilijoiden lakot ja Yhdysvaltain turvautuminen \u00f6ljyvarastojensa myyntiin. \u00d6ljyntuottajamaiden j\u00e4rjest\u00f6 Opec puolestaan kykeni vahvistamaan yhten\u00e4isyy… Continue Reading