Delhi, 05.02.01 (IPS) – Intian Gujaratin osavaltiossa tammikuussa sattunut tuhoisa maanj\u00e4ristys on puhaltanut uuteen roihuun keskustelun suurten patojen riskeist\u00e4 j\u00e4ristysherk\u00e4ss\u00e4 maaper\u00e4ss\u00e4. Narmadajoen j\u00e4ttipatoja vastustava liike muistuttaa, ett\u00e4 suurpadoista ensimm\u00e4inen, Sardar Sarovar, on rakenteilla niin ik\u00e4\u00e4n Gujaratissa.<\/p>\n
<\/p>\n
Narmada-liikkeen k\u00e4rkihahmo Medha Patkar on saanut tuekseen osan Intian seismologeista. He vakuuttavat, ett\u00e4 Sardar Sarovarin pato sijaitsee seismisesti eritt\u00e4in aktiivisella alueella. Keskisen Intian l\u00e4pi Arabianmereen virtaava Narmada aiotaan valjastaa rakentamalla kaikkiaan 30 suurta ja 300 pienemp\u00e4\u00e4 patoa.<\/p>\n
Patkar ja Pelastakaa Narmada-liike (NBA) ovat kampanjoineet jo 15 vuotta j\u00e4ttipatoja vastaan. Heid\u00e4n mukaansa hankkeen ihmisille, ymp\u00e4rist\u00f6lle ja taloudelle aiheuttamat kustannukset ovat paljon sen tuottamia hy\u00f6tyj\u00e4 suuremmat.<\/p>\n
Intian korkein oikeus kuitenkin kumosi viime lokakuussa Sardar Sarovaria koskeneen rakennuskiellon, joka ehti olla voimassa nelj\u00e4 vuotta.<\/p>\n
"Meid\u00e4n on tutkittava aiempaa huolellisemmin Intian seismisesti aktiivisten alueiden sijainti ja laajuus", Patkar julisti Gujaratin j\u00e4ristyksen j\u00e4lkeen annetussa NBA:n tiedotteessa.<\/p>\n
H\u00e4n siteeraa kahta Intian johtavaa maanj\u00e4ristysten asiantuntijaa, joista toinen arvioi, ett\u00e4 Gujaratin j\u00e4ristys "todenn\u00e4k\u00f6isesti aiheuttaa maankuoren liikehdint\u00e4\u00e4 Narmadan-Sonin vy\u00f6hykkeell\u00e4."<\/p>\n
Kyse on kahden geologisen ruhjeen liittym\u00e4kohdasta. Ensimm\u00e4iseen ruhjeeseen on syntynyt Narmadajoki ja toiseen Son- niminen virta.<\/p>\n
Toinen NBA:n aktivisti, Sanjay Sanghavi, on varoitellut lehtihaastatteluissa, ett\u00e4 my\u00f6s suuret patoaltaat voivat valtavan vesim\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 painolla synnytt\u00e4\u00e4 maankuoren liikett\u00e4.<\/p>\n
Intian johtaviin seismologeihin kuuluva Harsh Gupta Hyderabadissa toimivasta kansallisesta geofysiikan tutkimuslaitoksesta yhtyy Narmada-liikkeen huoleen. H\u00e4nen mukaansa padon aiheuttamasta maankuoren v\u00e4r\u00e4htelyst\u00e4 on saatu selvin n\u00e4ytt\u00f6 Gujaratin naapuriosavaltiossa Maharashtrassa. Syyn\u00e4 oli Koynan pato.<\/p>\n
Alueella sattui 1967 tuhoisa j\u00e4ristys, joka surmasi 200 ihmist\u00e4. J\u00e4ristyksen voimakkuus oli 6,3 Richterin asteikolla, ja se on luokiteltu maailman kovimmaksi patoaltaan aiheuttamaksi maankuoren liikehdinn\u00e4ksi.<\/p>\n
Koynan 103 metri\u00e4 korkea pato rakennettiin 1963, jonka j\u00e4lkeen maa on t\u00e4r\u00e4hdellyt alueella yli 100 000 kertaa. J\u00e4ristyksist\u00e4 70 on ylitt\u00e4nyt viisi richteri\u00e4.<\/p>\n
Viime vuonna alueella vavahteli maalis-, huhti- ja syyskuussa, mik\u00e4 sai asiantuntijat varpailleen.<\/p>\n
Toinen intialainen geologi Arun Kumar Singh vakuutta tiedossaan olevan ainakin 20 patoaltaiden aiheuttamaa seismist\u00e4 liikahtelua Intiassa.<\/p>\n
Osa tutkijoista on kuitenkin eri mielt\u00e4. Heihin kuuluu tunnettu maaper\u00e4ekspertti V. Subramanian Intian teknologiainstituutista Mumbaista.<\/p>\n
H\u00e4n on antanut Gujaratin j\u00e4ristyksen j\u00e4lkeen lausuntoja, joiden mukaan Narmada sijaitsee kyll\u00e4 geologisen ruhjeen alueella, mutta joen patoaminen ei voi aiheuttaa maanj\u00e4ristyst\u00e4.<\/p>\n
"Patoaltaaseen ker\u00e4tyn veden synnytt\u00e4m\u00e4 paine ei kasva riitt\u00e4v\u00e4n suureksi, koska allas levitt\u00e4ytyy hyvin laajalle alueelle. Suurinkaan pato ei riit\u00e4 k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4\u00e4n maanj\u00e4ristyst\u00e4", h\u00e4n vakuuttaa.<\/p>\n
Hyderabadista l\u00f6ytyy niin ik\u00e4\u00e4n useampia mielipiteit\u00e4. Geofysiikan laitoksen el\u00e4kkeell\u00e4 oleva tutkija Janardhan Negi kyseenalaistaa teorian suurista padoista j\u00e4ristysten aiheuttajina. H\u00e4nen mukaansa maailmassa on noin 40 000 isoa patoa, ja niist\u00e4 vain 32 on saanut aikaan maankuoren v\u00e4r\u00e4htely\u00e4. H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 lukua merkityksett\u00f6m\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
Negin mielest\u00e4 Koynan alue on itsess\u00e4\u00e4n altis maanj\u00e4ristyksille.<\/p>\n
Keskustelu patojen ja j\u00e4ristysten kytkenn\u00f6ist\u00e4 sivuaa aina my\u00f6s 260-metrist\u00e4 Tehrin patoa, jota Intia rakentaa Himalajan juurelle.<\/p>\n
Asiantuntijat ovat yksimielisi\u00e4 alueen j\u00e4ristysherkkyydest\u00e4, sill\u00e4 siell\u00e4 tapahtui syksyll\u00e4 1991 yli kuuden richterin j\u00e4ristys, joka surmasi toista tuhatta ihmist\u00e4.<\/p>\n
Pato sijaitsee Uttaranchalin osavaltiossa l\u00e4hell\u00e4 Tehrin historiallista kaupunkia ja alle sadan kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 kymmenen vuoden takaisen j\u00e4ristyksen keskuksesta.<\/p>\n
Tehrin patoa rakentava yhti\u00f6 vakuuttaa kuitenkin, ett\u00e4 j\u00e4ristysvaara on otettu huomioon intialaisten ja ven\u00e4l\u00e4isten asiantuntijoiden laatimissa selvityksiss\u00e4. Rakentajien mukaan pato kest\u00e4\u00e4 aina kahdeksaan richteriin nousevan maanj\u00e4ristyksen. (Inter Press Service) .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Delhi, 05.02.01 (IPS) – Intian Gujaratin osavaltiossa tammikuussa sattunut tuhoisa maanj\u00e4ristys on puhaltanut uuteen roihuun keskustelun suurten patojen riskeist\u00e4 j\u00e4ristysherk\u00e4ss\u00e4 maaper\u00e4ss\u00e4. Narmadajoen j\u00e4ttipatoja vastustava liike muistuttaa,… Continue Reading