Rio de Janeiro, 05.02.01 (IPS) – Porto Alegressa Brasiliassa tammikuun lopulla pidetty ensimm\u00e4inen Maailman sosiaalifoorumi kokosi yhteen valtavan kirjon ihmisi\u00e4, joita yhdist\u00e4\u00e4 kriittinen suhtautuminen "uusliberaaliin globalisaatioon". Varsin monia osanottajia yhdist\u00e4\u00e4 my\u00f6s menneisyys sik\u00e4li, ett\u00e4 he aloittivat maailman parantamisen jo 1960-luvulla, vaikka eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 samassa liikkeess\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Ensimm\u00e4inen sosiaalifoorumi j\u00e4rjestettiin vastapainoksi Sveitsin Davosissa samaan aikaan kokoontuneelle Maailman talousfoorumille. Tapahtumien v\u00e4lille kehiteltiin my\u00f6s vuoropuhelua videoyhteyden v\u00e4lityksell\u00e4.<\/p>\n
Porto Alegren kuusip\u00e4iv\u00e4iseen tapahtumaan osallistui 4 702 ihmist\u00e4. Moni heist\u00e4 oli liikkeell\u00e4 jo 30 tai 40 vuotta sitten: Kuka vaati rauhaa Vietnamiin, kuka taisteli sissin\u00e4 sotilasdiktatuuria vastaan. Jotkut polttivat rintaliivej\u00e4\u00e4n naisten vapautumisen merkiksi, toiset puolustivat v\u00e4hemmist\u00f6jen oikeuksia tai vaativat rotujen tasa-arvoa.<\/p>\n
Sosiaalifoorumin tunnetuimpiin osanottajiin kuului Algerian itsen\u00e4isyyssodan sankari Ahmed Ben Bella, josta tuli 1963 maansa presidentti. H\u00e4n puolusti puheenvuorossaan vallankumousta ja teki kunniaa Ernesto Che Guevaralle.<\/p>\n
Ben Bella kohtasi Porto Alegressa muun muassa Ladislas Dowborin. T\u00e4m\u00e4 oli yksi 40 brasilialaisesta poliittisesta vangista, jotka vapautettiin 1970 ja l\u00e4hetettiin Algeriaan. T\u00e4t\u00e4 vaativat sissit, jotka lupasivat vastapainoksi vapauttaa Rio de Janeirossa panttivangikseen ottamansa Saksan-suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Ben Bella oli itsekin tuolloin vankilassa, sill\u00e4 h\u00e4net oli sy\u00f6sty vallasta sotilaskaappauksella 1965. Dowbor toimii nykyisin taloustieteen professorina Sao Paulon katolisessa yliopistossa.<\/p>\n
Maailmassa oli 1960-luvulla k\u00e4ynniss\u00e4 monia kamppailuja yht\u00e4 aikaa, mutta toisistaan erill\u00e4\u00e4n. Pariisissa mellakoivat opiskelijat, Latinalaisessa Amerikassa radikaalit nuoret liittyiv\u00e4t sisseihin. Useimmat heist\u00e4 pitiv\u00e4t ihanteenaan sosialistista Kuubaa eiv\u00e4tk\u00e4 voineet k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, miksi eurooppalaiset radikaalit tuomitsivat Neuvostoliiton 1968 toimeenpaneman Tshekkoslovakian miehityksen.<\/p>\n
Tavoitelluilla vallankumouksillakin oli erilaisia sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4. Yhdet vaativat proletariaatin diktatuuria, kun toiset puolustivat demokratiaa, vapaata rakkautta, sukupuolten tasa-arvoa, Yhdysvaltain mustien ihmisoikeuksia tai alkuper\u00e4iskansojen perint\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Samaan aikaan luotiin pohja ymp\u00e4rist\u00f6liikkeille sek\u00e4 kampanjoille mielisairaaloiden uudistamisen ja vammaisten tasa- arvon puolesta.<\/p>\n
Liikkeet saavuttivat voittoja ja k\u00e4rsiv\u00e4t tappioita, mutta niiden my\u00f6t\u00e4 moniarvoisuus nousi universaaliksi arvoksi. Opittiin kunnioittamaan erilaisuutta niin luonnossa kuin kulttuurissakin. Tasa-arvoa ei en\u00e4\u00e4 sekoitettu yhdenmukaisuuteen.<\/p>\n
Luonnollinen seuraus oli edistyksellisten voimien hajoaminen erillisiin liikkeisiin, joista muodostui lukemattomia kansalaisj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4. Niist\u00e4 moni on yhden asian liike, joka keskittyy vaikkapa feminismiin, ihmisoikeuksiin, katulasten auttamiseen tai vaatimaan kehitysmaiden velkojen mit\u00e4t\u00f6imist\u00e4.<\/p>\n
Historiallinen ympyr\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi sulkeutuneen Brasilian sosiaalifoorumissa, jonne erilaiset liikkeet hakeutuivat etsim\u00e4\u00e4n toiminnalleen yhteisi\u00e4 nimitt\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n
Maailman sosiaalifoorumin tunnuksena onkin mosaiikki, kokonaisuus, joka s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 osiensa alkuper\u00e4isen luonteen erilaisuutta kunnioittaen, mutta osoittaa samaan suuntaan, "toisenlaiseen maailmaan".<\/p>\n
Yhten\u00e4isyyden sanotaan usein vaativan yhteist\u00e4 vihollista, ja sellainen on t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa "uusliberaali globalisaatio". Se on korvannut menneiden vuosikymmenten pahamaineisen vastustajan, "imperialismin".<\/p>\n
Syylliset l\u00f6ytyv\u00e4t kuitenkin t\u00e4ll\u00e4kin kertaa Yhdysvalloista ja muista l\u00e4nsimaista. USA:ssa majailevat Kansainv\u00e4linen valuuttarahasto (IMF), Maailmanpankki ja useimmat monikansalliset suuryhti\u00f6t. Maailman kauppaj\u00e4rjest\u00f6n (WTO) p\u00e4\u00e4maja sijaitsee Sveitsiss\u00e4.<\/p>\n
Taistelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n j\u00e4lleen "ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 annettua" talousmallia vastaan. Kylm\u00e4n sodan aikaisten kahden j\u00e4rjestelm\u00e4n sijasta nyt syytettyn\u00e4 on vain yksi, uusliberaali talousmalli. Monimuotoisuus ei ole levinnyt talousel\u00e4m\u00e4\u00e4n asti.<\/p>\n
Nykyisin raha on t\u00e4rkein ihmisten alistamisen v\u00e4line. Yh\u00e4 harvemmin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sotilaallista voimaa, mik\u00e4 onnistui 1960- luvulla Prahassa ja Dominikaanisessa tasavallassa, mutta k\u00e4rsi karvaan tappion Vietnamissa.<\/p>\n
Ulkomainen velka, p\u00f6rssikeinottelu, vapaa kauppa, tiedon monopolisointi patenttien avulla ja julkisten palveluiden yksityist\u00e4minen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n nyt vallan v\u00e4linein\u00e4 ja keinoina pahentaa kansallista ja kansainv\u00e4list\u00e4 eriarvoisuutta.<\/p>\n
Vallan keskittyminen – olipa se taloudellista, poliittista, sosiaalista tai kulttuurista – on kaikkien konfliktien \u00e4iti, koska se aiheuttaa v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 taistelua uudelleenjaosta, julisti Samuel Pinheiro Guimaraes. H\u00e4n on Rio de Janeiron valtionyliopiston professori ja yksi sosiaalifoorumin kutsuvieraista.<\/p>\n
Filippiinil\u00e4inen professori ja Focus on the Global South – j\u00e4rjest\u00f6n johtaja Walden Bello esitti maailman talouden keskitetyn s\u00e4\u00e4ntelyn v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 lakkauttamalla IMF, Maailmanpankki ja WTO.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa keskitetty valta ei kykene mukautumaan taloudellisen todellisuuden eri muotoihin ja on siksi tuomittu katoamaan samaan tapaan kuin Neuvostoliitto keskusjohtoisine komentotalouksineen.<\/p>\n
Maailman sosiaalifoorumissa nostalgia ja uudet huolenaiheet eliv\u00e4t rinnakkain. Moni esimerkiksi varoitteli, ett\u00e4 Kolumbiasta voi tulla uusi Vietnam, jos Yhdysvallat jatkaa raha- ja aseavun syyt\u00e4mist\u00e4 sissej\u00e4 ja huumekauppaa vastaan sotivalle hallitukselle.<\/p>\n
K\u00e4sitteet ja niiden sis\u00e4ll\u00f6t vaativat yh\u00e4 selvennyst\u00e4. Samaan aikaan, kun osa sosiaalifoorumin osanottajista huusi "Alas globalisaatio", toiset muistuttivat, ett\u00e4 he eiv\u00e4t vastusta globalisaatiota sin\u00e4ns\u00e4, vaan haluavat sen perustuvan "solidaarisuudelle uusliberalismin sijasta."<\/p>\n
Maailman sosiaalifoorumista p\u00e4\u00e4tettiin tehd\u00e4 vuotuinen tapahtuma, jonka suurin haaste on hahmotella paremman maailman malli. Sen on oltava toteuttamiskelpoinen, eik\u00e4 se saa loukata ihanteita, joita osa v\u00e4est\u00e4 on vaalinut 1960-luvulta asti. Niille n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4n kannatusta nuoremmassakin sukupolvessa. (Inter Press Service) .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rio de Janeiro, 05.02.01 (IPS) – Porto Alegressa Brasiliassa tammikuun lopulla pidetty ensimm\u00e4inen Maailman sosiaalifoorumi kokosi yhteen valtavan kirjon ihmisi\u00e4, joita yhdist\u00e4\u00e4 kriittinen suhtautuminen "uusliberaaliin globalisaatioon". V… Continue Reading