Maputo, 19.02.01 (IPS) – Sotien uhreiksi on kautta aikojen joutunut muitakin kuin sotilaita, ja siviiliuhrien joukossa on aina ollut my\u00f6s lapsia. Nykyajan sodat kuitenkin surmaavat, vammauttavat ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hyv\u00e4ksi lapsia paljon raaemmin ja j\u00e4rjestelm\u00e4llisemmin kuin koskaan aiemmin.<\/p>\n
<\/p>\n
Kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4ttyminen lupasi loppua selkkauksille, joiden polttoaineena oli usein kahden supervallan ideologinen vastakkaisuus. Toisin kuitenkin k\u00e4vi: sotia on puhjennut jokseenkin kaikilla maailman kolkilla joko valtioiden v\u00e4lille tai viel\u00e4 useammin niiden sis\u00e4ll\u00e4. Tiedotusv\u00e4lineet kuittaavat ne helposti heimosodiksi tai etniseksi vihanpidoksi, mutta n\u00e4iden sis\u00e4llissotien syyt ovat paljon moninaisemmat ja usein my\u00f6s tuoreemmat.<\/p>\n
Viimeaikaisten konfliktien vaikutus lapsiin on ollut erityisen tuhoisa. Miljoonia lapsia on tarkoituksella tapettu, ja satojatuhansia on pakotettu mukaan sotimiseen. Lis\u00e4ksi miljoonat lapset ovat joutuneet k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n aliravitsemuksesta, sairauksista, seksuaalisesta v\u00e4kivallasta ja pakolaisel\u00e4m\u00e4n ankaruudesta.<\/p>\n
Nykyajan selkkausten t\u00e4rkeimpi\u00e4 syit\u00e4 ovat:<\/p>\n
– Kilpailu luonnonvaroista. Pitk\u00e4\u00e4n jatkuneet sodat Angolassa ja Sierra Leonessa on rahoitettu timanteilla. Sudanin sis\u00e4llissodan k\u00e4ytt\u00f6voimana on \u00f6ljy. Afganistanissa ja Kolumbiassa taistellaan huumekaupan miljoonavoitoista.<\/p>\n
– Rikkaiden maiden markkinat, joita ilman yksik\u00e4\u00e4n "sotatalous" ei kukoistaisi. Maailmanlaajuiset liiketoimet – lailliset ja laittomat – ovat poikineet monimutkaisen kansainv\u00e4lisen j\u00e4rjestelm\u00e4n, jonka ansiosta sota on paitsi mahdollista, my\u00f6s eritt\u00e4in tuottoisaa.<\/p>\n
– Kansainv\u00e4linen asekauppa, varsinkin pienaseiden myynti, takaa sotien jatkumisen. Pienaseisiin luetaan muun muassa pistoolit, rynn\u00e4kk\u00f6kiv\u00e4\u00e4rit, henkil\u00f6miinat, kevyet singot, kranaatinheittimet ja jopa olalta ammuttavat ilmatorjuntaohjukset. Pienaseita on nykyisin niin helposti saatavilla, ett\u00e4 k\u00f6yhinkin yhteis\u00f6 pystyy hankkimaan tulivoimaa, jonka avulla paikallinen selkkaus yltyy veriseksi teurastukseksi.<\/p>\n
– Monet kehitysmaat ovat suurten velkojensa ja kansainv\u00e4listen luottolaitosten sanelemien vy\u00f6nkiritysohjelmien vuoksi joutuneet leikkaamaan peruspalvelujaan ja julkista sektoriaan. Samalla maan talous on heikentynyt, ja esiin on tunkenut uusia valtaa ja voittoja janoavia toimijoita.<\/p>\n
Nykyiset konfliktit ovat erityisen tuhoisia lapsille siksi, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t juuri erottele taistelijoita ja siviilej\u00e4. Siviilien osuus sotien uhreista on viime vuosikymmenin\u00e4 noussut j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4sti: viidest\u00e4 prosentista yli 90 prosenttiin.<\/p>\n
1990-luvulla kuoli aseellisten yhteenottojen seurauksena yli kaksi miljoonaa lasta ja yli kolminkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 vammautui pysyv\u00e4sti tai haavoittui vakavasti.<\/p>\n
Noin 20 miljoonaa lasta on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 pakolaisena joko ulkomailla tai omassa maassaan.<\/p>\n
Nykyp\u00e4iv\u00e4n sodank\u00e4yntiin yhdistyy usein tolkuttomasti v\u00e4kivaltaa ja julmuuksia. Ne ulottuvat systemaattisesta raiskaamisesta viljelysten tuhoamiseen, kaivojen myrkytt\u00e4miseen ja suoranaiseen kansanmurhaan.<\/p>\n
Taistelijat tuntuvat hylk\u00e4\u00e4v\u00e4n kaikki inhimillisyyden peruss\u00e4\u00e4nn\u00f6t k\u00e4ydess\u00e4\u00e4n raivoisasti lasten ja n\u00e4iden perheiden kimppuun. Toisaalta lapsia my\u00f6s pakotetaan sotilaiksi, jolloin he eiv\u00e4t ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n julmuuksien uhreja vaan my\u00f6s niiden toimeenpanijoita. Selkkauksiin eri puolilla maailmaa osallistuvien alle 18-vuotiaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on jatkuvasti yli 300 000.<\/p>\n
Kansainv\u00e4linen h\u00e4t\u00e4apu sotien uhreille on riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ja se jakautuu ep\u00e4tasaisesti. Sek\u00e4 sodista ett\u00e4 avun puutteesta k\u00e4rsiv\u00e4t eniten lapset ja naiset.<\/p>\n
YK:n 1994-1999 j\u00e4senvaltioilta pyyt\u00e4m\u00e4 h\u00e4t\u00e4apu oli 13,5 miljardia dollaria (dollari on noin 6,5 markkaa), mutta apua tuli alle 9 miljardia dollaria.<\/p>\n
Vuonna 1999 Kosovon sodan koettelemille 3,5 miljoonalle ihmiselle l\u00f6ytyi apua 59 sentti\u00e4 henke\u00e4 kohti p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Samaan aikaan sit\u00e4 riitti Afrikan 12 miljoonalle avuntarvitsijalle vain 13 sentti\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
H\u00e4t\u00e4\u00e4 k\u00e4rsivien auttamisen ohella YK on omistautunut kasvavassa m\u00e4\u00e4rin rauhanturvaamiselle ja -rakentamiselle. Se on tuottanut tulosta esimerkiksi Salvadorissa, Namibiassa ja Nicaraguassa. Murheellisia ep\u00e4onnistumisia on puolestaan koettu entisess\u00e4 Jugoslaviassa, Somaliassa ja kaikkein karmeimmin Ruandassa.<\/p>\n
Rutiiniksi muuttuneet raakuudet lapsia kohtaan ovat suuri haaste kansainv\u00e4liselle oikeudelle. Kansainv\u00e4linen yhteis\u00f6 on kehitt\u00e4nyt vakuuttavia v\u00e4lineit\u00e4 ihmisoikeuksien vaalintaan ja kansanmurhaan syyllistyneiden rankaisemiseen. Valitettavasti monet valtiot ja aseelliset ryhmittym\u00e4t ovat viitanneet sopimuksille kintaalla ja selvinneet siit\u00e4 rankaisematta.<\/p>\n
Lapsia vastaan tehtyihin sotarikoksiin syyllistyneet on saatava vastaamaan teoistaan. Kansallinen itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeus ei saa milloinkaan toimia suojakilpen\u00e4 niille, jotka ovat suoraan tai v\u00e4lillisesti syyllistyneet n\u00e4ihin rikoksiin. On ryhdytt\u00e4v\u00e4 kansallisiin ja kansainv\u00e4lisiin toimiin rikollisten ja n\u00e4iden tukijoiden saamiseksi vastuuseen teoistaan. (Inter Press Service) * Graca Machel on entinen Mosambikin opetusministeri ja maan edesmenneen presidentin Samora Machelin puoliso. H\u00e4n vet\u00e4\u00e4 Unicefin kampanjaa lasten oikeuksien puolesta yhdess\u00e4 nykyisen miehens\u00e4 Nelson Mandelan kanssa. Machel on laatinut YK:lle raportteja aseellisten konfliktien vaikutuksista lapsiin ja julkaisee t\u00e4n\u00e4 vuonna aiheesta kirjan.<\/p>\n
Copyright IPS. Kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n. .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Maputo, 19.02.01 (IPS) – Sotien uhreiksi on kautta aikojen joutunut muitakin kuin sotilaita, ja siviiliuhrien joukossa on aina ollut my\u00f6s lapsia. Nykyajan sodat kuitenkin surmaavat, vammauttavat ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hyv\u00e4ksi lapsia paljon raaemmin ja j\u00e4rj… Continue Reading