San Cristobal de las Casas, 10.03.2001 (IPS) – Zapatisteiksi kutsuttujen Meksikon intiaanikapinallisten johtajat l\u00e4htiv\u00e4t 25. helmikuuta Chiapasin osavaltiosta kohti maan p\u00e4\u00e4kaupunkia. Motorisoidun marssin 24 osanottajasta ainakin viisi on ollut aiemmin katolisen kirkon palveluksessa.<\/p>\n
<\/p>\n
Tarkkailijoiden mukaan kirkonmiesten <\/p>\n
l\u00e4hentyminen Zapatistien kansalliseen <\/p>\n
vapautusarmeijaan (EZLN) pohjaa Chiapasissa <\/p>\n
1960- luvulta l\u00e4htien ty\u00f6skennelleen piispa <\/p>\n
Samuel Ruizin toimintaan. Oikeistopiirit <\/p>\n
leimasivat h\u00e4net "punaiseksi".<\/p>\n
"Moni <\/p>\n
t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sanoo niin, ja jotkut jopa uskoivat, <\/p>\n
ett\u00e4 Is\u00e4 Samuel oli itse yksi sisseist\u00e4", <\/p>\n
kertoo Chiapasin hiippakunnassa ty\u00f6skentelev\u00e4 <\/p>\n
katolinen nunna.<\/p>\n
Useat l\u00e4hteet Chiapasin <\/p>\n
p\u00e4\u00e4kaupungissa San Cristobalissa vahvistavat, <\/p>\n
ett\u00e4 sissijohtajien marssilla eli Zapatourilla <\/p>\n
on mukana viisi entist\u00e4 kirkonmiest\u00e4. Kulkueen <\/p>\n
on m\u00e4\u00e4r\u00e4 saapua Mexico Cityyn 11. maaliskuuta.<\/p>\n
Ennen liittymist\u00e4\u00e4n EZLN:\u00e4\u00e4n 1980-<\/p>\n
luvulla tzotzil- intiaaneihin kuuluvat <\/p>\n
sissikomentajat Tacho ja Daniel, tzeltal- <\/p>\n
intiaanit Moises ja Zabaedo sek\u00e4 tojolbaleihin <\/p>\n
kuuluva David olivat kaikki katolisia <\/p>\n
katekeettoja (kristinopin alkeiden opettajia), <\/p>\n
pappisseminaarilaisia tai katolisen teologian <\/p>\n
opiskelijoita.<\/p>\n
Tammikuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1994 <\/p>\n
zapatistit ilmaantuivat uutisiin kautta <\/p>\n
maailman, kun he iskiv\u00e4t yll\u00e4tt\u00e4en 140 000 <\/p>\n
asukkaan San Cristobaliin. Kehnosti <\/p>\n
aseistautuneet ja resuiset kapinalliset <\/p>\n
vaativat yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, <\/p>\n
demokratiaa ja intiaanien oikeuksien <\/p>\n
kunnioittamista. Alkuper\u00e4iskansat muodostavat <\/p>\n
v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kymmenesosan Meksikon <\/p>\n
satamiljoonaisesta v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
Nyt <\/p>\n
seitsem\u00e4n vuotta my\u00f6hemmin zapatistijohtajat <\/p>\n
esitt\u00e4v\u00e4t edelleen samat vaatimukset <\/p>\n
kulkiessaan 12 osavaltion halki. He sanovat <\/p>\n
olevansa "marssilla ihmisarvon puolesta", eiv\u00e4t <\/p>\n
"rauhanmarssilla", jollaisena Meksikon <\/p>\n
presidentti Vicente Fox on halunnut n\u00e4hd\u00e4 <\/p>\n
tapahtuman.<\/p>\n
Sissien ylimp\u00e4n\u00e4 johtajana <\/p>\n
esiintyv\u00e4 komentaja Marcos on johtoryhm\u00e4n ainoa <\/p>\n
mestitsi eli sekaverinen. H\u00e4n ilmaantui <\/p>\n
Chiapasin viidakkoon 1980-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 <\/p>\n
organisoimaan intiaanien kapinaa. <\/p>\n
Organisoitavaa ei kuitenkaan ollut paljoa, <\/p>\n
sill\u00e4 kirkko oli jo tehnyt sen, Lazaro <\/p>\n
Hernandez arvioi 1997. H\u00e4n on sek\u00e4 hiippakunnan <\/p>\n
entinen diakoni ett\u00e4 entinen sissi.<\/p>\n
"En <\/p>\n
ole aivan varma asiasta, koska olen ollut <\/p>\n
t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vasta viisi vuotta, mutta jotkut veljet <\/p>\n
ovat maininneet nuo nimet", IPS:n haastattelema <\/p>\n
nunna vastaa kysymykseen sissip\u00e4\u00e4llik\u00f6iden <\/p>\n
kirkollisesta taustasta.<\/p>\n
San Cristobalin <\/p>\n
piispana yli 30 vuotta toiminut Ruiz j\u00e4i <\/p>\n
el\u00e4kkeelle 1999. Selvitysten mukaan h\u00e4n oli <\/p>\n
perill\u00e4 Marcosin saapumisesta viidakkoon ja <\/p>\n
jopa tuki t\u00e4m\u00e4n toimintaa.<\/p>\n
Ruiz j\u00e4i <\/p>\n
el\u00e4kkeelle Vatikaanin m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten mukaisesti <\/p>\n
t\u00e4ytetty\u00e4\u00e4n 75 vuotta. H\u00e4n tuli tunnetuksi <\/p>\n
vapautuksen teologiaksi kutsutun ajatussuunnan <\/p>\n
kannattajana.<\/p>\n
"Jumalan valtakunta voi <\/p>\n
toteutua my\u00f6s poliittisten kanavien kautta, <\/p>\n
kuten Nicaraguassa tapahtui", Ruiz sanoi <\/p>\n
meksikolaisen Epoca-viikkolehden haastattelussa <\/p>\n
1992.<\/p>\n
H\u00e4n viittasi Nicaraguan <\/p>\n
sandinistiseen vallankumousliikkeeseen, joka <\/p>\n
onnistui 1980-luvulla kukistamaan <\/p>\n
oikeistolaisen diktatuurin. My\u00f6s sandinistit <\/p>\n
saivat lukuisia kirkonmiehi\u00e4 riveihins\u00e4.<\/p>\n
Joidenkin Ruizia l\u00e4hell\u00e4 olleiden <\/p>\n
intiaanien lausunnot kuitenkin viittaavat <\/p>\n
siihen, ett\u00e4 juuri ennen Chiapasin kapinan <\/p>\n
alkamista piispa asettui vastustamaan aseiden <\/p>\n
k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 taistelussa alkuper\u00e4iskansojen <\/p>\n
oikeuksien puolesta. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 h\u00e4n my\u00f6s <\/p>\n
et\u00e4\u00e4ntyi Marcosista.<\/p>\n
"EZLN:n elimiss\u00e4 ei <\/p>\n
ole uskonnollisia elementtej\u00e4. Katolinen kirkko <\/p>\n
on Chiapasissa tehnyt syv\u00e4lle k\u00e4yv\u00e4\u00e4 <\/p>\n
sosiaalista ty\u00f6t\u00e4, mutta sen ponnistukset ovat <\/p>\n
kaukana aseellisesta taistelusta", Marcos <\/p>\n
kertoi New York Timesille 1994.<\/p>\n
Erimielisyys johti filosofisiin <\/p>\n
yhteenottoihin kapinallisten ja kirkon kesken. <\/p>\n
"Me sanoimme, ett\u00e4 aseellinen taistelu k\u00e4y <\/p>\n
v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi ja meid\u00e4n on valmistauduttava <\/p>\n
siihen", Marcos selitti.<\/p>\n
Chiapasin <\/p>\n
osavaltion intiaaniv\u00e4est\u00f6 on perinteisesti <\/p>\n
suhtautunut my\u00f6t\u00e4mielisesti kirkon <\/p>\n
katekeettoihin, joilla on siten ollut my\u00f6s <\/p>\n
vaikutusvaltaa kyliss\u00e4. J\u00e4lkiarvioiden mukaan <\/p>\n
kaupungista saapuneet sissip\u00e4\u00e4llik\u00f6t k\u00e4yttiv\u00e4t <\/p>\n
t\u00e4t\u00e4 hyv\u00e4kseen ja v\u00e4rv\u00e4siv\u00e4t kirkonmiehi\u00e4 <\/p>\n
riveihins\u00e4.<\/p>\n
Ruiz muodosti muiden <\/p>\n
latinalaisamerikkalaisten pappien kanssa <\/p>\n
vapautuksen teologian k\u00e4rkijoukon 1960-luvulta <\/p>\n
l\u00e4htien. Opin mukaan kirkon teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 ei ole <\/p>\n
pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sielunhoito, vaan sen on autettava <\/p>\n
ihmisi\u00e4 vapautumaan k\u00f6yhyydest\u00e4.<\/p>\n
Vapautuksen teologian kannattaminen ajoi <\/p>\n
Ruizin toistuviin vaikeuksiin Chiapasissa. <\/p>\n
Moitteita tuli my\u00f6s Vatikaanista, sill\u00e4 paavi <\/p>\n
Johannes Paavali II ei hyv\u00e4ksy oppia.<\/p>\n
Toisaalta Ruiz nautti laajaa kannatusta <\/p>\n
Meksikon edistyksellisiss\u00e4 piireiss\u00e4, jotka <\/p>\n
ehdottivat h\u00e4nelle jopa Nobelin <\/p>\n
rauhanpalkintoa.<\/p>\n
EZLN:n ryhdytty\u00e4 <\/p>\n
aseelliseen kapinaan Ruiz tarjoutui <\/p>\n
v\u00e4litt\u00e4j\u00e4ksi sissien ja Meksikon hallituksen <\/p>\n
v\u00e4liin. Hallitus kuitenkin syytti h\u00e4nt\u00e4 1998 <\/p>\n
puolueellisuudesta kapinallisten hyv\u00e4ksi, ja <\/p>\n
Ruiz luopui v\u00e4litysteht\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
San <\/p>\n
Cristobalin hiippakuntaa johtaa nyt <\/p>\n
maltilliseksi luonnehdittu piispa Felipe <\/p>\n
Arizmendi. Hiippakunta saa humanitaarista tukea <\/p>\n
kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ilt\u00e4 teollisuusmaissa, ja sen <\/p>\n
palveluksessa on 31 pappia, 137 nunnaa, 105 <\/p>\n
diakonia ja 8 000 katekeettaa.<\/p>\n
Chiapas <\/p>\n
kuuluu Meksikon k\u00f6yhimpiin osavaltioihin, mutta <\/p>\n
Meksikoa 1994-2000 johtanut Ernesto Zedillon <\/p>\n
hallitus hy\u00f6kk\u00e4si toistuvasti sit\u00e4 vastaan, <\/p>\n
ett\u00e4 hiippakunnan v\u00e4ki omistautui huono- <\/p>\n
osaisten auttamiselle.<\/p>\n
Meksiko karkotti <\/p>\n
maasta seitsem\u00e4n ulkomaista pappia, joita se <\/p>\n
syytti kapinan lietsonnasta. Hallitus sai t\u00e4st\u00e4 <\/p>\n
moitteet yleisamerikkalaiselta <\/p>\n
ihmisoikeuskomissiolta, jonka mukaan p\u00e4\u00e4t\u00f6s <\/p>\n
loukkasi pappien oikeuksia.<\/p>\n
Fray <\/p>\n
Bartolomen nimelle omistetussa de las Casasin <\/p>\n
ihmisoikeuskeskuksessa ty\u00f6skentelev\u00e4 Marina <\/p>\n
Jimenez kertoo, ett\u00e4 San Cristobalissa <\/p>\n
katolisten nunnien ja pappien oikeuksia on <\/p>\n
poljettu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 he <\/p>\n
osallistuvat sosiaaliseen ty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n
Nyt <\/p>\n
n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin silt\u00e4, ett\u00e4 sisseihin liittyneet <\/p>\n
Ruizin aikoinaan kouluttamat katekeetat eiv\u00e4t <\/p>\n
en\u00e4\u00e4 puhu Jumalasta, vaan he ovat omistautuneet <\/p>\n
kokonaan taistelulle intiaanien sortoa vastaan. <\/p>\n
Nyt he ovat matkalla p\u00e4\u00e4kaupunkiin kertoakseen <\/p>\n
viestins\u00e4 vallanpit\u00e4jille. (Inter Press <\/p>\n
Service) .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
San Cristobal de las Casas, 10.03.2001 (IPS) – Zapatisteiksi kutsuttujen Meksikon intiaanikapinallisten johtajat l\u00e4htiv\u00e4t 25. helmikuuta Chiapasin osavaltiosta kohti maan p\u00e4\u00e4kaupunkia. Motorisoidun marssin 24 osanottajasta ainakin viisi on ollu… Continue Reading