Tokio, 09.04.01 (IPS) – Islam ja demokratisoituminen ovat viime vuosikymmenin\u00e4 kulkeneet k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 Kaakkois-Aasiassa. Ne ovat my\u00f6s yhdess\u00e4 edist\u00e4neet islamilaisen kansalaisyhteiskunnan muodostumista useimmissa Kaakkois-Aasian maissa, oli muslimiyhteis\u00f6 sitten enemmist\u00f6ss\u00e4 tai v\u00e4hemmist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Islamilainen kansalaisyhteiskunta on ollut t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa viime aikoina, kun useiden maiden asukkaat ovat vaatineet demokratiaa. T\u00e4m\u00e4 puolestaan on avannut islamilaiselle kansalaisyhteiskunnalle mahdollisuuden vaikuttaa julkisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 entist\u00e4 enemm\u00e4n.<\/p>\n
Kaakkois-Aasian maiden j\u00e4rjest\u00f6n (Asean) nykyiset j\u00e4senvaltiot ovat Brunei, Filippiinit, Indonesia, Kambodzha, Laos, Malesia, Myanmar, Singapore, Thaimaa ja Vietnam.<\/p>\n
Indonesiassa taattiin ilmaisun- ja kokoontumisvapaus presidentti Suharton diktatuurin kukistuttua, ja poliittiset puolueet ja kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t ovat alkaneet kukoistaa.<\/p>\n
Kaakkois-Aasiassa el\u00e4\u00e4 maailman suurin muslimiv\u00e4est\u00f6. Islaminuskoisia on 200 miljoonaa, mik\u00e4 muodostaa noin kuudesosan kaikista maailman muslimeista. Arabimaissa muslimeja on paljon v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n
Kaakkois-Aasian muslimiyhteis\u00f6n lukuisat sosiaaliset saavutukset ovat nostaneet islamilaisen kansalaisyhteiskunnan profiilia. T\u00e4rkeimpi\u00e4 saavutuksia ovat nopea talouskasvu, keskiluokan vahvistuminen, islamin nousu ja demokratiavaatimukset. Kaikki t\u00e4m\u00e4 on tapahtunut maailman talouden globalisaation ja informaatioteknologian aikakaudella.<\/p>\n
Useimpien Kaakkois-Aasian valtioiden muslimiyhteis\u00f6ill\u00e4 on yhteinen perint\u00f6, joka juontaa juurensa malaijien islamilaisesta sivilisaatiosta ja kielest\u00e4. Yhteis\u00f6jen v\u00e4lill\u00e4 on kuitenkin my\u00f6s suuria eroja. Ne johtuvat enimm\u00e4kseen erilaisista kokemuksista siirtomaakaudella ja sen purkamisen aikana.<\/p>\n
Erityist\u00e4 huomiota ansaitsevat Indonesiassa ja Malesiassa hiljattain kehittyneet demokratialiikkeet. Indonesiassa maanlaajuiset opiskelijamielenosoitukset ja kaupunkimellakat pakottivat vuodesta 1968 hallinneen Suharton luopumaan vallasta 1998.<\/p>\n
Varapresidentti Macharuddin Jusuf Habibie tuli presidentiksi ja lupasi demokraattisia uudistuksia kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi. Kes\u00e4kuun 1999 vaaleissa maan suurimman islamilaisen vapaaehtoisj\u00e4rjest\u00f6n puheenjohtaja Abdurrahman Wahid valittiin Indonesian nelj\u00e4nneksi presidentiksi.<\/p>\n
Malesiassa maan islamilaisen nuorisoliikkeen entinen johtaja ja p\u00e4\u00e4ministeri Mahathir Mohamadin seuraajaehdokas Anwar Ibrahim sai poliittista nostetta tuomalla keskusteluun ajatuksen kansalaisyhteiskunnasta.<\/p>\n
Kansalaisyhteiskunnasta tuli 1990-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4\u00e4n ja vastuulliseen hallintoon pyrkiv\u00e4n, kaikki etniset ryhm\u00e4t kattavan demokratialiikkeen avainsana. Se oli haaste valtaapit\u00e4ville kaikissa Malesian v\u00e4est\u00f6ryhmiss\u00e4: niin malaijien, kiinalaisten kuin intialaistenkin keskuudessa.<\/p>\n
Anwar menetti asemansa 1998 tapahtuneen pid\u00e4tyksen, tuomion ja vangitsemisen seurauksena. Sen j\u00e4lkeen kansalaisyhteiskunnasta tuli julkisuudessa kielletty sana, mutta oppositio k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 koko ajan.<\/p>\n
Kun Kaakkois-Aasiassa kiehuu poliittisesti ja sosiaalisesti, on hyv\u00e4 muistaa ett\u00e4 islamilainen tai mik\u00e4 tahansa uskonnollinen kansalaisyhteiskunta voi my\u00f6s olla muut poissulkeva. Silloin se saattaa innostaa jonkun toiseen uskontoon perustuvan kansalaisyhteiskunnan nousua.<\/p>\n
Se miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin tietty kansalaisyhteiskunta edist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista sopusointua tai aiheuttaa ryhmien v\u00e4lisi\u00e4 konflikteja riippuu siit\u00e4, miten syv\u00e4sti t\u00e4m\u00e4 liike on sitoutunut demokratian periaatteisiin.<\/p>\n
Monet islamilaiset intellektuellit ja poliittiset johtajat Kaakkois-Aasiassa korostavat, ett\u00e4 islam ja demokratia sopivat yhteen ja islam tunnustaa moniarvoisuuden perustavanlaatuisena inhimillisen\u00e4 ominaisuutena.<\/p>\n
Islamilainen kansalaisyhteiskunta on viime vuosina vaikuttanut kahdella t\u00e4rke\u00e4ll\u00e4 tavalla. Se on edist\u00e4nyt kansakuntien moraalin s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 ja auttanut hallituksia ja kansainv\u00e4lisi\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 rakentamaan sosiaalisia turvaverkkoja. N\u00e4m\u00e4 ovat huomattavia saavutuksia, jos otetaan huomioon, miten suuria vaikeuksia 1997 alkanut Aasian talouskriisi aiheutti.<\/p>\n
Kun Kaakkois-Aasia voittaa talousvaikeutensa ja poliittisen ep\u00e4vakauden ja astuu j\u00e4lleen kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tielle, alueen islam muuttuu n\u00e4kyv\u00e4mm\u00e4ksi kuin ennen. Ja sill\u00e4 on oma kaakkoisaasialainen luonteensa: se on salliva ja avoin ja se mukautuu kunkin maan olosuhteisiin.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 edist\u00e4\u00e4 yhteisymm\u00e4rryst\u00e4 ja yhteisty\u00f6t\u00e4 islamilaisen ja muun maailman v\u00e4lill\u00e4. (Inter Press Service) *Mitsuo Nakamura on islamiin ja Indonesiaan perehtynyt kulttuuritutkimuksen professori Chiban yliopistossa Japanissa. H\u00e4nelt\u00e4 on hiljattain ilmestynyt kirja Islam ja kansalaisyhteiskunta Kaakkois-Aasiassa.<\/p>\n
Copyright IPS. Kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n. .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Tokio, 09.04.01 (IPS) – Islam ja demokratisoituminen ovat viime vuosikymmenin\u00e4 kulkeneet k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 Kaakkois-Aasiassa. Ne ovat my\u00f6s yhdess\u00e4 edist\u00e4neet islamilaisen kansalaisyhteiskunnan muodostumista useimmissa Kaakkois-Aasian maissa, oli musl… Continue Reading