Dacca, 14.05.01 (IPS) – Tarvitaan paljon muutakin kuin kehitysapua, jos Bangladesh aiotaan kiskoa yl\u00f6s k\u00f6yhyyden suosta, arvioivat paikalliset asiantuntijat YK:n v\u00e4hiten kehittyneiden maiden konferenssin aattona. Kokous pidet\u00e4\u00e4n Brysseliss\u00e4 14.-20. toukokuuta.<\/p>\n
<\/p>\n
Bagladeshin viimeaikaisen talouskasvun tahdilla kuluu 25 vuotta ennen kuin 127 miljoonan asukkaan maa p\u00e4\u00e4see pois YK:n m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4st\u00e4 v\u00e4hiten kehittyneen maan (LDC) asemasta, laskee YK:n Aasian ja Tyynenmeren alueen talous- ja sosiaalikomissio. LDC-maiden henke\u00e4 kohden laskettu kansantuote on alle 800 dollaria (5 360 markkaa) vuodessa.<\/p>\n
"Tuotantovetoinen talouskasvu" on l\u00e4\u00e4ke, jota j\u00e4rjest\u00f6n p\u00e4\u00e4sihteeri Kim Hak-Su suosittelee Bangladeshille.<\/p>\n
My\u00f6s Bangladeshin omat talousasiantuntijat ovat kallistuneet sille kannalle, ett\u00e4 apuriippuvuuden sijaan maan pit\u00e4\u00e4 vahvistaa omaa talouttaan ja hankkia ulkomailta p\u00e4\u00e4omasijoituksia.<\/p>\n
Jotkut jopa ep\u00e4ilev\u00e4t, ett\u00e4 kehitysavusta ei ole en\u00e4\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 Bangladeshille. Sen sijaan tarvittaisiin suuria p\u00e4\u00e4omasijoituksia maatalouteen ja teollisuuteen.<\/p>\n
Bangladesh itsen\u00e4istyi 1971, mink\u00e4 j\u00e4lkeen se on vastaanottanut ulkomaista apua noin 36 miljardin dollarin (noin 240 miljardin markan) edest\u00e4. Silti l\u00e4hes puolet maan asukkaista el\u00e4\u00e4 k\u00f6yhyysrajan alapuolella.<\/p>\n
Kaikesta Bangladeshin saamasta avusta vain nelj\u00e4sosa on p\u00e4\u00e4tynyt tarkoitettuun kohteeseensa, Daccan yliopiston taloustieteen professori Abul Barkat sanoo. Loput 75 prosenttia avusta hupenivat ulkomaisille konsulteille, byrokraateille, erilaisille v\u00e4litt\u00e4jille, alihankkijoille ja poliitikoille, h\u00e4n v\u00e4itt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Luvut tuntuvat uskottavilta, kun muistetaan, ett\u00e4 esimerkiksi Suomen antamasta kehitysavusta palautuu kotimaahan nykyisin noin 50 prosenttia, aiemmin osuus oli viel\u00e4kin suurempi.<\/p>\n
Kehitysavun ongelmia lis\u00e4\u00e4 bangladeshilaisten mukaan se, ett\u00e4 antajamaat asettavat sille tiukkoja ehtoja. Bangladeshin valtiovarainministeri Sams Kibria on luonnehtinut ehtoja sanoilla "utopistinen kriteerien kokoelma ja l\u00e4nsimaisen ajattelun sanelema toivelista."<\/p>\n
Ehdoista tyypillisimpiin kuuluu hyv\u00e4 hallinto. Kibrian mielest\u00e4 rikkaat maat voisivat asettaa k\u00f6yhimmille maille "realistisempia" ehtoja n\u00e4hd\u00e4kseen, mit\u00e4 muuta ne ovat saavuttaneet.<\/p>\n
"LDC-maat haluavat taatusti hyv\u00e4\u00e4 hallintoa ja uudistuksia, mutta eiv\u00e4t kehityskumppanien painostuksesta, vaan oman olemassaolonsa turvaamiseksi", h\u00e4n vakuutti Daccassa toimivan Center for Policy Dialogue -laitoksen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 seminaarissa, jossa valmistauduttiin Brysselin konferenssiin.<\/p>\n
Bangladeshilaiset taloustieteilij\u00e4t ovat alkaneet ep\u00e4ill\u00e4 my\u00f6s sit\u00e4, onko viisasta ottaa lainoja Maailmanpankilta ja Kansainv\u00e4liselt\u00e4 valuuttarahastolta (IMF), koska niihinkin liittyy "ep\u00e4realistisia" ehtoja.<\/p>\n
"Maailmanpankin politiikka on muotoiltu sopimaan yksiin l\u00e4nsimaisen yksityiskapitalismin kanssa. Siksi sen lainat harvoin edist\u00e4v\u00e4t toivottua taloudellista kehityst\u00e4", taloustieteen professori Muzaffar Ahmed sanoo.<\/p>\n
My\u00f6s Bangladeshin kehityslaitoksen tutkija Atiur Rahman moittii Maailmanpankin lainoja ja niiden edellytt\u00e4mi\u00e4 "niin sanottuja uudistuksia". H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n ne eiv\u00e4t tee mit\u00e4\u00e4n tasoittaakseen kansainv\u00e4list\u00e4 taloudellista pelikentt\u00e4\u00e4, jolla kehitysmaidenkin on koetettava p\u00e4rj\u00e4t\u00e4.<\/p>\n
Arvostelijoiden mukaan kehitysmaat t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t maailmanmarkkinoilla jatkuvasti kaupan esteisiin. Niit\u00e4 asettavat maat, jotka v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t kannattavansa vapaata kauppaa ja haluavansa auttaa k\u00f6yhi\u00e4 maita.<\/p>\n
Ratkaisuksi esitet\u00e4\u00e4n k\u00f6yhille maille nykyist\u00e4 yst\u00e4v\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 talousj\u00e4rjestyst\u00e4. Se sis\u00e4lt\u00e4isi tullivapaan kaupan LDC-maiden tuotteille, l\u00e4nsimaisen teknologian tarjonnan noille maille sek\u00e4 velkahelpotuksia.<\/p>\n
Bangladesh on onnistunut viime vuosina vauhdittamaan talouskasvuaan ja lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n vienti\u00e4\u00e4n. Se on my\u00f6s saanut supistetuksi k\u00f6yhien osuutta v\u00e4est\u00f6st\u00e4 ja suitsinut v\u00e4est\u00f6nkasvua. Maata ei kuitenkaan ole palkittu velkahelpotuksilla, bangladeshilaiset valittavat.<\/p>\n
"N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n on vain jatkettava velanottoa ja ajauduttava konkurssiin ennen kuin meid\u00e4t hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n velkahelpotusohjelmaan", Kibria huomauttaa. Bangladeshin ulkomaanvelka on yli 15 miljardia dollaria (reilut 100 miljardia markkaa), joka vastaa kolmannesta sen bruttokansantuotteesta.<\/p>\n
Bangladeshin henke\u00e4 kohden lasketut tulot ovat alle 400 dollaria (2 680 markkaa) vuodessa. Maan mahdollisuudet nousta LDC- asemasta riippuvat rakenteellisista muutoksista, kuten talouden painopisteen siirt\u00e4misest\u00e4 maataloudesta teollisuuteen ja palveluihin, taloustieteilij\u00e4t sanovat.<\/p>\n
Nykyisin maatalouden osuus on 32 prosenttia maan bruttokansantuotteesta ja teollisuuden noin 12 prosenttia.<\/p>\n
Bangladesh on kuitenkin edistynyt k\u00f6yhyyden lievitt\u00e4misess\u00e4, mist\u00e4 kiitos kuuluu hallituksen ohella lukemattomille kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ille. K\u00f6yhi\u00e4 oli 1972 viel\u00e4 70 prosenttia asukkaista, mutta nyt en\u00e4\u00e4 44 prosenttia.<\/p>\n
Samaan aikaan lukutaitoisten osuus v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on kohonnut 24:st\u00e4 60 prosenttiin ja keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen elinik\u00e4 on kaksinkertaistunut 30:sta 60 vuoteen. V\u00e4est\u00f6nkasvu on puolestaan alentunut 3 prosentista 1,6 prosenttiin, ja puhdasta juomavett\u00e4 on tarjolla jo 90 prosentille v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
Bangladeshin talous kasvoi 1980-luvulla noin nelj\u00e4n prosentin vauhtia, mutta 1990-luvulla vauhti kiihtyi viiteen prosenttiin. Sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n k\u00f6yh\u00e4lt\u00e4 maalta hyv\u00e4n\u00e4 saavutuksena, mutta sek\u00e4\u00e4n ei riit\u00e4 Maailmanpankin edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00f6yhyyden v\u00e4hent\u00e4miseen, jota pit\u00e4isi tapahtua v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi prosenttia vuodessa.<\/p>\n
Pankin mukaan Bangladeshin talouden tulisi kasvaa 6-7 prosenttia vuodessa, jotta pahimmasta k\u00f6yhyydest\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin 20 vuodessa.<\/p>\n
K\u00f6yhyydell\u00e4 on kuitenkin syv\u00e4t juuret. Bangladeshissa on yh\u00e4 60 miljoonaa k\u00f6yh\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4, joista puolet el\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 ahdingossa.<\/p>\n
Bangladesh on hiljattain p\u00e4\u00e4ssyt melkein omavaraiseksi ruoan suhteen. Kaikkein k\u00f6yhimmille ravintoa ei silti ole turvattu sen enemp\u00e4\u00e4 kuin asuntoa, terveydenhuoltoa tai koulutustakaan. L\u00e4hes kymmenelt\u00e4 miljoonalta lapselta j\u00e4\u00e4 yh\u00e4 koulu k\u00e4ym\u00e4tt\u00e4 k\u00f6yhyyden takia.<\/p>\n
YK:n lastenrahaston Unicefin mukaan Bangladeshissa kuolee joka p\u00e4iv\u00e4 700 lasta aliravitsemuksen aiheuttamiin sairauksiin. Centre for Policy Dialoguen selvityksen mukaan bangladeshilaisista vain 27 prosenttia saa p\u00e4ivitt\u00e4in riitt\u00e4v\u00e4sti kaloreita ravinnostaan. (Inter Press Service) .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Dacca, 14.05.01 (IPS) – Tarvitaan paljon muutakin kuin kehitysapua, jos Bangladesh aiotaan kiskoa yl\u00f6s k\u00f6yhyyden suosta, arvioivat paikalliset asiantuntijat YK:n v\u00e4hiten kehittyneiden maiden konferenssin aattona. Kokous pidet\u00e4\u00e4n Brysseliss\u00e4 14.-2… Continue Reading