Islamabad, 14.05.01 (IPS) – Iranin ulkopolitiikkaan on viime aikoina tullut uutta aktiivisuutta, joka pyrkii suhteiden lujittamiseen ja oman aseman vahvistamiseen aina Israelista Intiaan ulottuvalla alueella. Samalla Iran varautuu Yhdysvaltain painostuksen voimistumiseen.<\/p>\n
<\/p>\n
Kahden viikon aikana huhtikuussa Iran is\u00e4nn\u00f6i Intian p\u00e4\u00e4ministerin Atal Behari Vajpayeen t\u00e4rke\u00e4n vierailun, solmi turvallisuussopimuksen Saudi-Arabian kanssa ja j\u00e4rjesti palestiinalaisten kansannousua tukevan kansainv\u00e4lisen kokouksen.<\/p>\n
Kyse oli erillisist\u00e4 tapahtumista, mutta ne kaikki liittyv\u00e4t Iranin tavoitteeseen vahvistaa alueellista rooliaan. Sijaitseehan se strategisesti t\u00e4rke\u00e4ll\u00e4 maailmankolkalla, jolla on k\u00e4ynniss\u00e4 huomattavia muutoksia.<\/p>\n
Iran toimii parhaillaan kehitysmaiden Ryhm\u00e4 77:n puheenjohtajana. Se haluaa my\u00f6s olla avainvaikuttaja l\u00e4hialueensa kysymyksiss\u00e4. Niihin kuuluu monia polttavia aiheita, kuten Palestiinan tilanne, Persianlahden turvallisuus ja Afganistanin sis\u00e4llissota.<\/p>\n
Intian kanssa Irania yhdist\u00e4\u00e4 sama kanta Afganistaniin. Kumpikin vastustaa maata hallitsevaa Talebania ja antaa sek\u00e4 rahallista ett\u00e4 aineellista tukea t\u00e4t\u00e4 vastaan taistelevalle sissiryhm\u00e4lle. Se k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nime\u00e4 Pohjoinen liittoutuma.<\/p>\n
Intian ja Iranin suhde on nyt saanut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 muotoja ensi kerran sitten Iranissa 1979 tapahtuneen islamilaisen vallankumouksen. Iran on pyyt\u00e4nyt Intialta apua sotilaskoulutukseensa.<\/p>\n
Intian Vajpayeen huhtikuinen Teheranin-vieralu vahvisti Iranin presidentin Muhammad Khatamin hellim\u00e4\u00e4 ajatusta "sivilisaatioiden v\u00e4lisest\u00e4 vuoropuhelusta". Sekin liittyy osaltaan Iranin pyrkimyksiin torjua Yhdysvaltain suunnalta tulevaa painetta. Kuuban presidentin Fidel Castron toukokuinen k\u00e4ynti Teheranissa kuului samaan sarjaan.<\/p>\n
Kenties t\u00e4rkein tapahtuma sitten Iranin ja Irakin sodan p\u00e4\u00e4ttymisen 1988 oli Iranin ja Saudi-Arabian turvallisuussopimuksen syntyminen huhtikuun puoliv\u00e4liss\u00e4. Se t\u00e4ht\u00e4\u00e4 yhteiseen kamppailuun terrorismia vastaan.<\/p>\n
Sopimus my\u00f6s julistaa toisen maan turvallisuuden yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4ksi kuin oman maan turvallisuuden. Se kielii suuresta muutoksesta sitten 1980-luvun, jolloin Iran ja Saudi-Arabia muodostivat alueen poliittisen kirjon kaksi \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4t\u00e4.<\/p>\n
Saudien kuningasperheen t\u00e4rke\u00e4 j\u00e4sen, sis\u00e4ministeri prinssi Naif, k\u00e4vi Teheranissa allekirjoittamassa sopimuksen. H\u00e4n alleviivasi sopimusmaiden tavoitteiden yhdenmukaisuutta Irakiin, Afganistaniin ja Palestiinaan liittyviss\u00e4 asioissa.<\/p>\n
Naif vaati "arabien ja muslimien tehokasta ja yhten\u00e4ist\u00e4 linjaa Israelin jyrk\u00e4n politiikan lopettamiseksi". Khatami puolestaan toivoi, ett\u00e4 "saudien ja Iranin yhteisty\u00f6 turvallisuuden, politiikan ja talouden alalla toimii mallina kaikille maille."<\/p>\n
Huhtikuun lopun Palestiina-konferenssi oli kymmenen vuoden aikana lajissaan toinen Iranin is\u00e4nn\u00f6im\u00e4. Ensimm\u00e4inen j\u00e4rjestettiin lokakuussa 1991 samaan aikaan Madridissa k\u00e4ytyjen L\u00e4hi-id\u00e4n neuvottelujen kanssa. Tuolloin Yhdysvallat oli juuri esitellyt "uuden maailmanj\u00e4rjestyksens\u00e4" ly\u00f6ty\u00e4\u00e4n Irakin Persianlahden sodassa.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4nkev\u00e4isen Palestiina-kokouksen valmisteluvaiheessa Iranin ulkoministeri Kamal Kharrazi vieraili Libanonissa ja Syyriassa kertomassa maansa aikomuksista. H\u00e4nen mukaansa Iran "etsii laajaa arabi- ja islamilaisten maiden liittoa, joka ajaisi Israelin pois miehitt\u00e4milt\u00e4\u00e4n arabialueilta samalla tavalla kuin Hizbollah h\u00e4\u00e4ti israelilaiset Libanonista viime vuonna."<\/p>\n
Iran auttoi Hizbollahin (Allahin puolueen) perustamisessa 1982, jolloin sen vallankumouskaartilaisia oli Libanonissa torjumassa Israelin hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4. Hizbollahin iskujen vauhdittama Israelin joukkojen vet\u00e4ytyminen Etel\u00e4-Libanonista toukokuussa 2000 oli ainoa arabien Israelista viime aikoina saavuttama sotilaallinen voitto. Iranin tuki oli sille ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n
Siksi Hizbollahin sissit toimivat roolimallina palestiinalaisten nykyisen intifadan osanottajille. Iran puolestaan pyrkii lujittamaan Hizbollahin suhteita palestiinalaisten sotilaallisiin j\u00e4rjest\u00f6ihin, kuten Hamasiin. Aivan viime aikoina L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 on ilmoittautunut my\u00f6s Palestiinan Hizbollah -niminen j\u00e4rjest\u00f6.<\/p>\n
Iranin kaavailut huolestuttavat syv\u00e4sti Israelia ja sen tukijoita Yhdysvalloissa. Siksi ei ole sattumaa, ett\u00e4 George W. Bushin hallitus on ottanut edelt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4 jyrkemm\u00e4n kannan Iraniin.<\/p>\n
Esimerkiksi puhuessaan vapunp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 uudesta ohjuspuolustushankkeestaan, Bush perusteli sit\u00e4 "roistovaltioilla", jotka voivat uhata Yhdysvaltoja ydinaseilla tai ohjuksilla. Noihin valtioihin kuuluvat muun muassa Pohjois- Korea, Iran ja Irak.<\/p>\n
Yhdysvaltain ulkoministeri\u00f6 julkisti huhtikuun lopussa raportin globaalista terrorismista. Se sanoo Iranin olevan "huomattava uhka ja terrorismia aktiivisimmin sponsoroiva valtio, joka tukee L\u00e4hi-id\u00e4n rauhanprosessia vastustavaa terrorismia."<\/p>\n
Presidentti Bush puhui toukokuun alussa yhdysvaltalaiselle juutalaisj\u00e4rjest\u00f6lle arvostellen nelj\u00e4\u00e4 muslimivaltiota "uskonnollisesta syrjinn\u00e4st\u00e4". Maat olivat Iran, Irak, Sudan ja Afganistan.<\/p>\n
Yhdysvallat on \u00e4skett\u00e4in painostanut Turkkia kielt\u00e4m\u00e4\u00e4n Syyriaan matkaavien iranilaiskoneiden ylilennot, koska se ep\u00e4ilee koneiden kuljettavan varusteita Hizbollahille.<\/p>\n
USA:n lehtien mukaan liittovaltion poliisi FBI haluaa nostaa syytteen iranilaisia virkamiehi\u00e4 vastaan. FBI pit\u00e4\u00e4 heit\u00e4 osallisina Saudi-Arabiassa 1996 tapahtuneeseen terrori-iskuun, jossa kuoli 19 amerikkalaista. Saudi-Arabia ei ole syytt\u00e4nyt Irania tapahtuneesta.<\/p>\n
L\u00e4hialueellaan Iran pit\u00e4\u00e4 kuitenkin p\u00e4\u00e4vihollisenaan Afganistanin Talebania. Kanta lienee vain vahvistunut toukokuun alussa, kun Iranin konsulaattiin hy\u00f6k\u00e4ttiin l\u00e4hell\u00e4 rajaa sijaitsevassa afganistanilaisessa Heratin kaupungissa.<\/p>\n
Vastenmielisyys tai ep\u00e4luottamus Yhdysvaltoja kohtaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toisaalta l\u00e4hent\u00e4v\u00e4n Irania uudenlaiseen liittoutumaan, johon kuuluvat my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4, Kiina ja Pohjois-Korea. Yhdysvallat on julistanut Pohjois-Korean taloussaartoon, koska sen uskotaan myyneen tarkemmin m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 teknologiaa Iranille.<\/p>\n
Iranissa pidet\u00e4\u00e4n 8. kes\u00e4kuuta presidentinvaalit, mutta niiden tulos tuskin vaikuttaa maan nykyiseen ulkopolitiikkaan. (Inter Press Service) .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Islamabad, 14.05.01 (IPS) – Iranin ulkopolitiikkaan on viime aikoina tullut uutta aktiivisuutta, joka pyrkii suhteiden lujittamiseen ja oman aseman vahvistamiseen aina Israelista Intiaan ulottuvalla alueella. Samalla Iran varautuu Yhdysvaltain painostu… Continue Reading