Bryssel\/Washington, 21.05.01 (IPS) – Maailman v\u00e4hiten kehittyneist\u00e4 maista moni saa enemm\u00e4n varoja ulkomailla asuvilta kansalaisiltaan kuin virallisena kehitysapuna. Siirtolaisia voisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4kin enemm\u00e4n k\u00f6yhien maiden kehitt\u00e4misess\u00e4, p\u00e4\u00e4teltiin Brysselin YK-kokouksessa.<\/p>\n
<\/p>\n
Kansainv\u00e4linen siirtolaisj\u00e4rjest\u00f6 IOM on verrannut er\u00e4iden k\u00f6yhien maiden ulkomailla asuvilta kansalaisiltaan saamia rahasummia niiden vientituloihin. Bangladeshissa rahal\u00e4hetykset ovat 34 prosenttia vientituloista, Kap Verdess\u00e4 117 prosenttia, Eritreassa 83 prosenttia ja Jemeniss\u00e4 67 prosenttia.<\/p>\n
Kap Verdess\u00e4, Malissa, Eritreassa ja Jemeniss\u00e4 rahal\u00e4hetykset muodostavat lis\u00e4ksi yli 20 prosenttia bruttokansantuotteesta. "Siirtolaisuus on nykyisen maailmantalouden aliarvioiduin tekij\u00e4", YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin Unctadin p\u00e4\u00e4sihteeri Ricardo Ricupero huomauttaa.<\/p>\n
H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n on valitettavaa, ett\u00e4 ihmisten vapaata liikkumista rajoitetaan yh\u00e4 monin tavoin. Ajatus siirtolaisuuden siunauksellisuudesta kehitykselle onkin varsin tuore. Aiemmin "aivovuodon" luultiin tuottavan k\u00f6yhille maille pelk\u00e4\u00e4 haittaa.<\/p>\n
Nyt IOM suunnittelee keinoja, joiden avulla siirtolaisuudesta koituisi nykyist\u00e4 enemm\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4 l\u00e4ht\u00f6maille, kertoo j\u00e4rjest\u00f6n apulaisp\u00e4\u00e4johtaja Ndioro Ndiaye.<\/p>\n
J\u00e4rjest\u00f6n mielest\u00e4 siirtolaisista pit\u00e4isi tulla kotimailleen t\u00e4rkeit\u00e4 "kehityskumppaneita". Se edellytt\u00e4\u00e4 hyvin toimivaa taloushallintoa, joka varmistaa, ett\u00e4 varat p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t virallisen talouden piiriin. Koulutettuja ihmisi\u00e4 pit\u00e4isi IOM:n mielest\u00e4 my\u00f6s kannustaa palaamaan kotimaahansa.<\/p>\n
IOM:n toiminta nojaa sen tosiseikan hyv\u00e4ksymiseen, ett\u00e4 siirtolaisuutta on aina ollut ja tulee aina olemaan. Ihmiselle on kautta aikojen ollut ominaista pyrkiminen huonoista oloista parempaan ja turvallisempaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Esimerkiksi Kongon demokraattisesta tasavallasta on viiden viime vuoden aikana l\u00e4htenyt arviolta 1,7 miljoonaa ihmist\u00e4 sotaa pakoon.<\/p>\n
Aivovuoto on tuttu ongelma monelle Afrikan maalle. Maailmanpankki arvioi, ett\u00e4 vuosina 1960-1987 maanosa menetti kolmanneksen johtoteht\u00e4viin p\u00e4tevist\u00e4 asukkaistaan. Vuosittain Afrikasta l\u00e4htee 23 000 opiskelunsa p\u00e4\u00e4tt\u00e4nytt\u00e4 nuorta, valtaosa heist\u00e4 Eurooppaan.<\/p>\n
L\u00e4htij\u00e4t s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t kuitenkin vahvat yhteydet kotiinsa ja l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t sinne suurimman osan s\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
V\u00e4hiten kehittyneet maat ovat oivaltaneet, ett\u00e4 siirtolaisissa piilee "valtava hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4t\u00f6n voimavara", Afrikan yhten\u00e4isyysj\u00e4rjest\u00f6n (OAU) apulaisp\u00e4\u00e4sihteeri Lawrence Agubuzu sanoo. H\u00e4nen mukaansa jotkut maat ovat jopa alkaneet valmistella kansalaisiaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n ulkomailla.<\/p>\n
Esimerkiksi Senegalin valtio v\u00e4litt\u00e4\u00e4 kansalaisiaan ty\u00f6voimaksi maihin, joilla on siit\u00e4 pulaa. Samoin tekee Filippiinit, joka tosin ei kuulu kaikkein k\u00f6yhimpiin maihin.<\/p>\n
Samaan aikaan kun v\u00e4hiten kehittyneiden maiden asioille omistettu YK-konferenssi puhui siirtolaisuudesta Brysseliss\u00e4, teema oli esill\u00e4 my\u00f6s Amerikan maiden kehityspankin (IDB) kokouksessa Washingtonissa. Siell\u00e4kin todettiin, ett\u00e4 siirtolaisuuden kasvaessa kotimaahan l\u00e4hetetyt rahasummat ovat nousseet.<\/p>\n
Yhdysvaltoihin Latinalaisen Amerikan ja Karibian maista muuttaneet ihmiset l\u00e4hettiv\u00e4t kotimaihinsa viime vuonna 20 miljardia dollaria (134 miljardia markkaa), IDB arvioi. Sen mukaan ongelmana ovat monesti rahan v\u00e4lityksess\u00e4 ilmenneet v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6kset ja korkeat v\u00e4lityspalkkiot.<\/p>\n
Yksitt\u00e4isten siirtolaisten rahal\u00e4hetykset ovat IDB:n mukaan verrattain pieni\u00e4: keskim\u00e4\u00e4rin 250 dollaria (reilut 1 600 markkaa) kymmenen kertaa vuodessa. Viralliset v\u00e4litysfirmat periv\u00e4t 10-20 prosentin palkkion.<\/p>\n
"Valtaosa v\u00e4lityspalkkioista j\u00e4\u00e4 Yhdysvaltoihin", Inter- American Foundation -avustusj\u00e4rjest\u00f6\u00e4 edustava Carlo Dada kertoo. Haitiin l\u00e4hetetyist\u00e4 rahoista h\u00e4vi\u00e4\u00e4 h\u00e4nen mukaansa matkalla per\u00e4ti 90 prosenttia.<\/p>\n
L\u00e4nsiafrikkalainen Mali tarjoaa kenties parhaan esimerkin luovasta suhtautumisesta siirtolaisuuteen. Maan 11-miljoonaisesta v\u00e4est\u00f6st\u00e4 asuu liki kolmannes sen rajojen ulkopuolella.<\/p>\n
"Malilaisia on kaikkialla. Olen tuskin k\u00e4ynyt maassa, jossa en olisi t\u00f6rm\u00e4nnyt heihin", Brysselin kokoukseen osallistunut malilainen ministeri Soumaila Cisse sanoo.<\/p>\n
\u00c4kki\u00e4 katsoen voisi ajatella, ett\u00e4 muuttotappio on kova koettelemus pienelle maalle, semminkin, kun l\u00e4htij\u00e4t yleens\u00e4 ovat energist\u00e4 ja yritteli\u00e4st\u00e4 v\u00e4ke\u00e4. He ovat kuitenkin aina l\u00e4hett\u00e4neet rahaa kotiin, ja nyt heist\u00e4 on alettu hy\u00f6ty\u00e4 muutenkin.<\/p>\n
Malilainen Kayen alue on esimerkki kulmakunnasta, jolta l\u00e4htee paljon v\u00e4ke\u00e4 ulkomaille. Siell\u00e4 on aloitettu hankkeita, joiden avulla l\u00e4htij\u00e4t pidet\u00e4\u00e4n tiiviiss\u00e4 yhteydess\u00e4 kotiseutunsa kohtaloihin. Heill\u00e4 on sananvaltaa kehityshankkeissa ja heid\u00e4n l\u00e4hett\u00e4mi\u00e4\u00e4n varoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n koko yhteis\u00f6\u00e4 hy\u00f6dytt\u00e4viin tarkoituksiin, kuten koulujen, terveysasemien ja teiden rakentamiseen.<\/p>\n
Vuosina 1990-1996 malilaiset l\u00e4hettiv\u00e4t kotiin rahasummia, jotka vastasivat yli nelj\u00e4\u00e4 prosenttia kansantuotteesta ja nelj\u00e4nnest\u00e4 vientituloista. N\u00e4m\u00e4 tulot halutaan nyt nivoa osaksi kansallista kehityssuunnitelmaa.<\/p>\n
Se edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 siirtolaisten uudet kotimaat tekev\u00e4t osuutensa. "Niiden pit\u00e4\u00e4 sallia siirtolaisten vapaa liikkuminen sis\u00e4\u00e4n ja ulos ilman, ett\u00e4 he menett\u00e4v\u00e4t oikeuksiaan", IOM:n Ndiaye sanoo.<\/p>\n
H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 kansainv\u00e4lisen konferenssin j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 aiheesta, jotta uudet ideat voidaan esitell\u00e4 ja teollisuusmaat sitoutuvat niihin.<\/p>\n
Samaan aikaan IOM my\u00f6s kannustaa kehitysmaiden koulutettua v\u00e4ke\u00e4 palaamaan kotiin. Malilainen ministeri Cisse on itse paluumuuttaja.<\/p>\n
"Oli aika, jolloin en halunnut menn\u00e4 kotiin. Lykk\u00e4sin sit\u00e4 kahdeksan vuotta. Minulla oli hyv\u00e4 ty\u00f6paikka ja asunto, ja sain olla rauhassa."<\/p>\n
"Jossain taustalla oli kuitenkin koko ajan tunne, ett\u00e4 en kuulunut sinne. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n sanoin vaimolleni: 'Min\u00e4 l\u00e4hden kotiin'. 'Tekem\u00e4\u00e4n mit\u00e4?' vaimo ihmetteli. 'En tied\u00e4, mutta ainakin min\u00e4 olen kotona'", Cisse kertoo. (Inter Press Service) .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Bryssel\/Washington, 21.05.01 (IPS) – Maailman v\u00e4hiten kehittyneist\u00e4 maista moni saa enemm\u00e4n varoja ulkomailla asuvilta kansalaisiltaan kuin virallisena kehitysapuna. Siirtolaisia voisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4kin enemm\u00e4n k\u00f6yhien maiden kehitt\u00e4mises… Continue Reading