Rio de Janeiro, 21.05.01 (IPS) – Pureza Lopes Loyola oli koko ajan varma siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen poikansa oli joutunut v\u00e4rv\u00e4rien ansaan ja p\u00e4\u00e4tynyt orjuuden kaltaisiin oloihin Koillis-Brasiliaan. Poika vahvisti \u00e4itins\u00e4 arvion oikeaksi palatessaan kolme vuotta my\u00f6hemmin kotiin hirvitt\u00e4v\u00e4n huonossa kunnossa.<\/p>\n
<\/p>\n
\u00c4idin mukaan Antonio oli 1993 hyv\u00e4uskoinen 19-vuotias. H\u00e4n l\u00e4hti etsim\u00e4\u00e4n t\u00f6it\u00e4 Maranhaon osavaltion Acailandian kaupungista. Kaupungissa liikkuu paljon "kissoiksi" kutsuttuja v\u00e4rv\u00e4reit\u00e4, jotka hankkivat halpaa ty\u00f6voimaa Pohjois-Brasilian valtaville maatiloille.<\/p>\n
Lopes Loyola oli jo menett\u00e4nyt veljens\u00e4 vastaavissa oloissa 1974. H\u00e4n uskoo yh\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on hengiss\u00e4 ja ty\u00f6orjuudessa jollakin tilalla Amazonian viidakossa.<\/p>\n
Lopes Loyola k\u00e4vi useaan otteeseen Brasilian p\u00e4\u00e4kaupungissa Brasiliassa anelemassa ministereilt\u00e4 ja jopa kahdelta eri presidentilt\u00e4 apua poikansa ja veljens\u00e4 kohtalon selvitt\u00e4miseen. Kun apua ei herunut, h\u00e4n lainasi rahaa sukulaisiltaan ja l\u00e4hti itse etsim\u00e4\u00e4n poikaansa.<\/p>\n
Lopes Loyola vieraili useilla ep\u00e4ilytt\u00e4vill\u00e4 suurtiloilla Maranhaon ja Paran osavaltioissa. Toisinaan h\u00e4nen seurassaan oli toimittajia, sukulaisia tai maattomien talonpoikien liikkeen aktivisteja. V\u00e4lill\u00e4 h\u00e4n liikkui yksin nauhuri ja kamera aseinaan.<\/p>\n
Poikaansa Lopes Loyola ei l\u00f6yt\u00e4nyt, mutta h\u00e4n l\u00f6ysi monta muuta velkaorjuuteen pakotettua ty\u00f6l\u00e4ist\u00e4 ja auttoi valituksillaan n\u00e4it\u00e4 vapautumaan. Ep\u00e4tietoisuus pojan kohtalosta ajoi Lopes Loyolan toimimaan henkens\u00e4 kaupalla. "Jumala antoi minulle \u00e4lyn ja rohkeuden, jonka avulla tutkia asioita ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 niist\u00e4 perille", h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Antonio palasi lopulta \u00e4itins\u00e4 luokse omin avuin oltuaan kateissa 38 kuukautta. H\u00e4n k\u00e4rsi yh\u00e4 malarian, hepatiitin ja kidutuksen vaikutuksista, mutta oli onnistunut pakenemaan toiselta tilalta, jonne h\u00e4net oli orjuutettu.<\/p>\n
Lopes Loyola puolestaan sai 1997 palkinnon Britanniassa p\u00e4\u00e4majaansa pit\u00e4v\u00e4lt\u00e4 orjuuden vastaiselta j\u00e4rjest\u00f6lt\u00e4 Anti- Slavery Internationalilta. Nykyisin h\u00e4n on el\u00e4kkeell\u00e4 valtion virasta, pit\u00e4\u00e4 pient\u00e4 maatilaa Bacabalissa noin 300 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Acailandiasta ja jatkaa taisteluaan orjuutta vastaan.<\/p>\n
H\u00e4n ker\u00e4\u00e4 tietoa ihmisi\u00e4 orjuuttavista suurtiloista ja haalii kokoon varoja uusia tutkimusmatkoja varten. H\u00e4n haaveilee yh\u00e4 l\u00f6yt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 27 vuotta sitten kadonneen veljens\u00e4 ja vapauttavansa t\u00e4m\u00e4n muiden orjien ohessa.<\/p>\n
Orjuuttava j\u00e4rjestelm\u00e4 perustuu huijaukseen, sill\u00e4 "kissat" v\u00e4rv\u00e4\u00e4v\u00e4t ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 lupailemalla hyvi\u00e4 palkkoja.<\/p>\n
Saapuessaan lopulta syrj\u00e4iselle maatilalle tai puuhiilen valmistuspaikalle, ty\u00f6l\u00e4iset ovat jo veloissa. He ovat ty\u00f6nantajalleen velkaa pitk\u00e4n matkan aiheuttamat kulut, vuokran asumisestaan surkeissa majoissa tai teltoissa sek\u00e4 hinnan ty\u00f6kaluista ja muista tarvikkeista, jotka heid\u00e4n on ostettava yhti\u00f6n kaupoista.<\/p>\n
Aseistetut vartijat est\u00e4v\u00e4t ty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 poistumasta alueelta ja rankaisevat ankarasti pakoa yritt\u00e4vi\u00e4. Siksi orjuutetuille ei j\u00e4\u00e4 muuta mahdollisuutta kuin ostaa ruokansa ja muut tarvikkeet kiskurihinnoilla ja velkaantua yh\u00e4 pahemmin, sill\u00e4 palkanmaksusta ei ole puhettakaan.<\/p>\n
Kapinoitsijat tapetaan sumeilematta. Lopes Loyolan mukaan esimerkiksi puuhiility\u00f6mailla tapettujen ruumiit poltetaan. "He tekev\u00e4t puuhiilt\u00e4 ihmisist\u00e4", h\u00e4n tokaisee.<\/p>\n
Brasilian katolisen kirkon maanomistusongelmille omistautunut komissio (CPT) on tutkinut orjuutta 1970-luvulta l\u00e4htien. Vuonna 1999 sen tietoon tuli 1 099 orjaa, jotka viranomaiset vapauttivat. Suurin osa oli maan pohjoisosissa, mutta orjuutta tavattiin my\u00f6s teollisuuskaupungeissa, kuten Sao Paulossa, Rio de Janeirossa ja Paranassa.<\/p>\n
Sek\u00e4 aktivistit ett\u00e4 viranomaiset arvioivat, ett\u00e4 Brasiliassa on orjia valtavan paljon enemm\u00e4n kuin mainitut tuhatkunta.<\/p>\n
Ty\u00f6ministeri\u00f6 laskee, ett\u00e4 jokaista vapautettua orjaa kohti vankeuteen j\u00e4\u00e4 ainakin kolme muuta, dominikaanimunkki Henry des Roziers kertoo. H\u00e4n on 71-vuotias juristi ja Ranskan kansalainen, joka valvoo CPT:n ty\u00f6t\u00e4 Paran osavaltion etel\u00e4osissa, miss\u00e4 orjuutta tavataan yh\u00e4 paljon.<\/p>\n
Ty\u00f6ministeri\u00f6 perusti 1995 liikkuvan tarkastajaryhm\u00e4n, joka on Des Roziersin mukaan saanut tuloksia aikaan. H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 etuna sit\u00e4, ett\u00e4 ryhm\u00e4 raportoi suoraan liittovaltion hallitukselle eik\u00e4 ole sidoksissa paikallisiin eturyhmiin.<\/p>\n
Takaiskujakin kuitenkin tulee, eik\u00e4 orjia pit\u00e4vi\u00e4 tilanomistajia juuri kyet\u00e4 rankaisemaan. Laki m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 orjien pit\u00e4misest\u00e4 syytetyn tilan maat pakkolunastukseen, mutta munkkiveljen mukaan se on pikemminkin palkinto kuin rangaistus, koska valtio maksaa yleens\u00e4 enemm\u00e4n kuin k\u00e4yp\u00e4 hinta olisi.<\/p>\n
Des Roziers on asunut Paran osavaltion etel\u00e4osissa vuodesta 1979 ja saanut jatkuvasti tappouhkauksia. Viime vuonna alueella onnistuttiin vapauttamaan 400 velkaorjaa, joista 300 tosin tuli naapuriosavaltion Tocantinsin puolelta.<\/p>\n
Orjuutta yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t alueen lohduton k\u00f6yhyys, korkea ty\u00f6tt\u00f6myys ja omien elinkeinojen, kuten ep\u00e4virallisen kullanhuuhdonnan, kuihtuminen. "Moni hyv\u00e4ksyy ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4n ty\u00f6tarjouksen p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen n\u00e4kem\u00e4st\u00e4 n\u00e4lk\u00e4\u00e4", munkki sanoo.<\/p>\n
Acailandian ihmisoikeuskeskuksen vet\u00e4jiin kuuluva espanjalainen l\u00e4hetysty\u00f6ntekij\u00e4 Carmen Bascaran kertoo, ett\u00e4 alueen tiloilta vapautettiin huhtikuussa 300 orjaa. "Asukkaat ovat nyt perill\u00e4 asiasta, he tekev\u00e4t valituksia ja levitt\u00e4v\u00e4t tietoa", h\u00e4n kertoo.<\/p>\n
Ihmisoikeuskeskus puolustaa orjien ohella lapsity\u00f6l\u00e4isi\u00e4 ja muita riiston uhreja. "Yksi vakava ongelma on se, ett\u00e4 Acailandiassa ei ole vuosikausiin ollut tuomareita tai syytt\u00e4ji\u00e4", Bascaran kertoo. (Inter Press Service) .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rio de Janeiro, 21.05.01 (IPS) – Pureza Lopes Loyola oli koko ajan varma siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen poikansa oli joutunut v\u00e4rv\u00e4rien ansaan ja p\u00e4\u00e4tynyt orjuuden kaltaisiin oloihin Koillis-Brasiliaan. Poika vahvisti \u00e4itins\u00e4 arvion oikeaksi palatessaan ko… Continue Reading