Bryssel, 01.06.00 (IPS) – Mielenosoituksista on viime vuosina tullut pysyv\u00e4 osa kansainv\u00e4lisi\u00e4 kokouksia. Niin tapahtuu varmaankin my\u00f6s Italian Genovassa, kun maailman rikkaimpien maiden johtajat kokoontuvat sinne 20- 22. hein\u00e4kuuta.<\/p>\n
<\/p>\n
Vaikka protestoijat ovat verrattain <\/p>\n
pieni ryhm\u00e4, he puhuvat paljon suuremman joukon <\/p>\n
puolesta. Kyse on ihmisist\u00e4, joiden mielest\u00e4 <\/p>\n
globalisaatio tuottaa eriarvoisuutta ja <\/p>\n
kaventaa demokraattista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa <\/p>\n
yksitt\u00e4isiss\u00e4 maissa.<\/p>\n
Kansainv\u00e4linen <\/p>\n
ammattiyhdistysliike jakaa tuo huolen. Sen <\/p>\n
edustamat sadat miljoonat ihmiset eri puolilla <\/p>\n
maailmaa ovat lakanneet uskomasta, ett\u00e4 kaupan <\/p>\n
vapauttaminen kohottaa elintasoa ja parantaa <\/p>\n
ty\u00f6llisyytt\u00e4. He pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t asian olevan <\/p>\n
pikemminkin p\u00e4invastoin.<\/p>\n
Globalisaatio <\/p>\n
tarjoaa valtavia mahdollisuuksia vaurauden <\/p>\n
kasvattamiseen. Maailmanpankin ja YK:n <\/p>\n
tilastojen mukaan se kuitenkin my\u00f6s keskitt\u00e4\u00e4 <\/p>\n
vaurautta ennest\u00e4\u00e4n rikkaille niin yksitt\u00e4isten <\/p>\n
maiden sis\u00e4ll\u00e4 kuin maiden v\u00e4lill\u00e4kin.<\/p>\n
Maailman 20 rikkaimman maan asukkaat <\/p>\n
ansaitsivat 1960 keskim\u00e4\u00e4rin 20 kertaa enemm\u00e4n <\/p>\n
kuin 20 k\u00f6yhimm\u00e4n maan asukkaat. Nyt kerroin on <\/p>\n
noin 40.<\/p>\n
Kaupan vapauttamisella on <\/p>\n
lis\u00e4ksi erityisen kielteisi\u00e4 vaikutuksia <\/p>\n
naisten asemaan. Monessa kehitysmaassa naisten <\/p>\n
perinteisesti tuottamat maataloustuotteet eiv\u00e4t <\/p>\n
en\u00e4\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4 kilpailussa, kun tuonnilta on <\/p>\n
poistettu tullimaksut. Se heikent\u00e4\u00e4 ruokaturvaa <\/p>\n
monin paikoin.<\/p>\n
K\u00f6yhiin maihin on <\/p>\n
perustettu kiihtyv\u00e4\u00e4 tahtia vapaita <\/p>\n
vientitalousvy\u00f6hykkeit\u00e4, joille keskittyy <\/p>\n
vaatetus-, tekstiili- ja <\/p>\n
kokoonpanoteollisuutta. Yritysten tuottoisuus <\/p>\n
perustuu paljolti halpaan naispuoliseen <\/p>\n
ty\u00f6voimaan, joka raataa surkeissa oloissa ilman <\/p>\n
suojelua ja j\u00e4rjest\u00e4ytymisoikeutta.<\/p>\n
Kaupan vapauttaminen onkin usein ajanut <\/p>\n
hallitukset rajoittamaan entisest\u00e4\u00e4n <\/p>\n
ty\u00f6ntekij\u00f6iden oikeuksia, jotta <\/p>\n
ty\u00f6voimakustannukset saadaan mahdollisimman <\/p>\n
alas.<\/p>\n
Esimerkkej\u00e4 on luvuttomasti: <\/p>\n
Malesia kielt\u00e4\u00e4 elektroniikka- alan <\/p>\n
vientiyritysten ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4 liittymisen <\/p>\n
ammattiliittoihin. Meksikossa lait eiv\u00e4t ulotu <\/p>\n
vapaille talousvy\u00f6hykkeille, joten yli miljoona <\/p>\n
ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, p\u00e4\u00e4osin nuoria naisia, on vailla <\/p>\n
ay-liikkeen turvaa.<\/p>\n
Turkki on ev\u00e4nnyt <\/p>\n
vapaiden vy\u00f6hykkeiden ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4 lakko- <\/p>\n
oikeuden. Lesothossa vaatteita ja tekstiilej\u00e4 <\/p>\n
vientiin valmistavat naiset pidet\u00e4\u00e4n kurissa <\/p>\n
vaikka poliisivoimin ja jopa ampumalla. <\/p>\n
Egyptiss\u00e4 lapsity\u00f6voima on yleisesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 <\/p>\n
maataloudessa sek\u00e4 tekstiili-, matto- ja <\/p>\n
nahkateollisuudessa.<\/p>\n
Globalisaation <\/p>\n
nurjat puolet aiheuttavat sen, ett\u00e4 ihmisten <\/p>\n
luottamus kansainv\u00e4liseen kauppaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n <\/p>\n
romahtaa niin kehitys- kuin teollisuusmaissakin <\/p>\n
sek\u00e4 neuvotteluhuoneissa ett\u00e4 kaduilla.<\/p>\n
Nyt kysyt\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 on kansainv\u00e4lisen <\/p>\n
kauppaj\u00e4rjest\u00f6n (WTO) tulevaisuus? Erityisen <\/p>\n
huolestuttava on WTO:n riitojen <\/p>\n
ratkaisumenettely. Se uhkaa valtioiden <\/p>\n
itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta, ja varsinkin alueilla, <\/p>\n
joilla kaupalla voi olla sosiaalisesti tai <\/p>\n
ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta tuhoisia vaikutuksia.<\/p>\n
Aasian talouskriisi 1997 kiihdytti <\/p>\n
arvostelua Maailmanpankkia ja Kansainv\u00e4list\u00e4 <\/p>\n
valuuttarahastoa (IMF) kohtaan. Maailmanpankin <\/p>\n
entinen varap\u00e4\u00e4johtaja Joseph Stiglitz tunnusti <\/p>\n
helmikuussa Washingtonissa pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n <\/p>\n
puheessa, ett\u00e4 kehitysmaista ovat p\u00e4rj\u00e4nneet <\/p>\n
parhaiten ne, jotka eiv\u00e4t ole noudattaneet <\/p>\n
luottolaitosten reseptej\u00e4.<\/p>\n
Maailmanpankissa ei ole otettu kantaa <\/p>\n
sellaisiin k\u00f6yhien maiden kannalta ratkaisevan <\/p>\n
t\u00e4rkeisiin kysymyksiin kuin maauudistus. <\/p>\n
Talouden vapauttamisesta ja yksityist\u00e4misest\u00e4 <\/p>\n
on tullut itseisarvoja, vaikka omaisuus joutuu <\/p>\n
niiss\u00e4 usein v\u00e4\u00e4riin k\u00e4siin. Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4est\u00f6st\u00e4 <\/p>\n
luettiin k\u00f6yhiksi kaksi prosenttia kymmenen <\/p>\n
vuotta sitten, nykyisin osuus on miltei puolet.<\/p>\n
Genovaan kokoontuvien Britannian, <\/p>\n
Italian, Japanin, Kanadan, Ranskan, Saksan, <\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4n ja Yhdysvaltain (G8-ryhm\u00e4n) johtajien <\/p>\n
t\u00e4ytyy tajuta, ett\u00e4 heid\u00e4n on kuunneltava <\/p>\n
tavallisia ihmisi\u00e4. N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t toistaiseksi ole <\/p>\n
saaneet mit\u00e4\u00e4n todisteita globalisaation <\/p>\n
kyvyst\u00e4 parantaa elintasoa tai luoda lis\u00e4\u00e4 ja <\/p>\n
entist\u00e4 parempia ty\u00f6paikkoja.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi on <\/p>\n
teht\u00e4v\u00e4 jotain sen eteen, ett\u00e4 perustavat <\/p>\n
ihmisoikeudet toteutuvat ty\u00f6paikoilla. Se <\/p>\n
vaatii uusien mekanismien luomista sek\u00e4 WTO:ssa <\/p>\n
ett\u00e4 Maailmanpankissa ja IMF:ss\u00e4.<\/p>\n
Kehitysmaille on annettava erityistakuita. <\/p>\n
Voimavaroja on, mutta ei poliittista tahtoa <\/p>\n
tehd\u00e4 loppua k\u00f6yhyydest\u00e4. <\/p>\n
Perusterveydenhuollon, koulutuksen, puhtaan <\/p>\n
juomaveden ja ravinnon tarjoaminen kaikille <\/p>\n
kehitysmaille vuoden ajan maksaisi paljon <\/p>\n
v\u00e4hemm\u00e4n kuin eurooppalaiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t <\/p>\n
savukkeisiin vuodessa.<\/p>\n
Rahavirtoja <\/p>\n
kehitysmaihin tulisi kasvattaa <\/p>\n
velkahelpotuksilla ja kehitysavulla. G8-maiden <\/p>\n
tulee vahvistaa 1996 tekem\u00e4ns\u00e4 sitoumukset <\/p>\n
k\u00f6yhyyden v\u00e4hent\u00e4miseksi, varsinkin lupaus <\/p>\n
puolittaa k\u00f6yhyys vuoteen 2015 menness\u00e4.<\/p>\n
Ylikansalliset laitokset potevat nyt <\/p>\n
luottamuspulaa, joka vain pahenee, ellei <\/p>\n
j\u00e4rjestelm\u00e4 tartu vakavissaan ihmisi\u00e4 <\/p>\n
huolestuttaviin sosiaalisiin ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 <\/p>\n
koskeviin ongelmiin. G8-johtajien on vastattava <\/p>\n
t\u00e4h\u00e4n haasteeseen, jos he haluavat <\/p>\n
ylikansalliselle j\u00e4rjestelm\u00e4lleen kansalaisten <\/p>\n
tuen. (Inter Press Service) * James Howard <\/p>\n
kuuluu Vapaiden ammattiyhdistysten <\/p>\n
kansainv\u00e4lisen liiton (VAKL) johtoon <\/p>\n
erikoisalanaan ty\u00f6llisyys ja ty\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6.<\/p>\n
Copyright IPS, kaikki oikeudet <\/p>\n
pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Bryssel, 01.06.00 (IPS) – Mielenosoituksista on viime vuosina tullut pysyv\u00e4 osa kansainv\u00e4lisi\u00e4 kokouksia. Niin tapahtuu varmaankin my\u00f6s Italian Genovassa, kun maailman rikkaimpien maiden johtajat kokoontuvat sinne 20- 22. hein\u00e4kuuta.Vaikka prot… Continue Reading