Chiang Mai, Thaimaa, 09.07.01 (IPS) – Samaan aikaan kun kansainv\u00e4linen huomio kiinnittyy entisen Jugoslavian presidentin Slobodan Milosevicin luovuttamiseen oikeudenk\u00e4ynti\u00e4 varten, Aasian ihmisoikeusaktivistit odottavat k\u00e4rsiv\u00e4llisesti p\u00e4iv\u00e4\u00e4 jolloin alueen omat hirmuvaltiaat saavat saman kohtalon.<\/p>\n
<\/p>\n
Aktivistien kesken mielipiteet vaihtelevat siit\u00e4, onko Milosevicin oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 Haagissa kyse vain voimakkaiden l\u00e4nsimaiden valikoivasta oikeudenk\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Tapahtumaa pidet\u00e4\u00e4n kuitenkin yksimielisesti merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 virstanpylv\u00e4\u00e4n\u00e4 ihmisoikeusrikoksiin syyllistyneiden saamisessa korkeimpien oikeusasteiden eteen.<\/p>\n
Aasiassa valmistellaan kansainv\u00e4lisen tuomioistuimen perustamista Yhdistyneiden kansakuntien suojeluksessa. Sinne on tarkoitus vied\u00e4 entisi\u00e4 punakhmer-johtajia heid\u00e4n osuudestaan yli miljoonan kambodzalaisen kuolemaan vuosina 1975 – 1979.<\/p>\n
YK on suositellut samanlaista tuomioistuinta indonesialaisten sotilasjohtajien saamiseksi oikeuteen heid\u00e4n osuudestaan It\u00e4- Timorin v\u00e4kivaltaisuuksiin vuonna 1999 pidetyn kansan\u00e4\u00e4nestyksen aikana. Tuolloin Indonesian miehitt\u00e4m\u00e4 It\u00e4-Timor j\u00e4rjesti kansan\u00e4\u00e4nestyksen itsen\u00e4istymisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Jakartassa perustettu ihmisoikeuksien asiantuntijaryhm\u00e4 on l\u00f6yt\u00e4nyt riitt\u00e4v\u00e4sti todisteita syytt\u00e4\u00e4kseen Indonesian armeijan avainhenkil\u00f6it\u00e4 muun muassa kidutuksesta, pakkoevakuoinneista, sieppauksista, raiskauksista ja joukkomurhista.<\/p>\n
Tuomioistuinten perustamista odotellessa vaatimukset muiden ihmisoikeusrikosten ja jopa kansanmurhien tutkimiseksi Aasiassa ovat voimistuneet. Mittavuudeltaan vaihteleviin rikoksiin kuuluu muun muassa Pakistanin armeijan tekem\u00e4 bangladeshilaisten siviilien joukkomurha maan vapautussodan aikana vuonna 1971 sek\u00e4 Burmaa johtavan sotilasjuntan yh\u00e4 jatkamat maan etnisten v\u00e4hemmist\u00f6jen joukkokarkotukset.<\/p>\n
"Jos ihmisoikeusrikoksia tutkitaan kunnolla ja ne luokitellaan samoin kuin serbien julmuudet albaaneja kohtaan Kosovossa, Aasiassa on monta hallitusta jotka voi panna syytteeseen," toteaa aasialainen diplomaatti.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa monissa Aasian maissa ei ole k\u00e4sityst\u00e4 mitk\u00e4 rikokset ovat sota- tai ihmisoikeusrikoksia, vaan ne k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n poliisin ja armeijan rutiinitoimintana, erityisesti siviilikonflikteissa.<\/p>\n
Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen N\u00fcrnbergiin perustettiin kansainv\u00e4linen sotatuomioistuin natsijohtajien viemiseksi oikeuteen. Silloin rikokseksi ihmiskuntaa vastaan m\u00e4\u00e4riteltiin murha, tuhoaminen, orjuutus, karkotus ja muut ep\u00e4inhimilliset teot siviiliv\u00e4est\u00f6\u00e4 kohtaan sek\u00e4 vainot poliittisin, rodullisin tai uskonnollisin perustein. Kun kansainv\u00e4lisi\u00e4 tuomioistuimia perustettiin Ruandaa ja entist\u00e4 Jugoslaviaa varten, listaan lis\u00e4ttiin raiskaus ja kidutus.<\/p>\n
Kansainv\u00e4lisen rikosoikeusistuimen (ICT) ohjes\u00e4\u00e4nt\u00f6 laajentaa my\u00f6s osaltaan ihmisoikeusrikoksiin laskettavien tekojen listaa ihmisten katoamisiin ja rotuerotteluun.<\/p>\n
"K\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 n\u00e4it\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 on ilmiselv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Burman armeijan teot maan etnist\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6\u00e4 kohtaan on rikos ihmisyytt\u00e4 vastaan. Ongelmana on kuitenkin oikeudessa pit\u00e4vien todisteiden saaminen," sanoo Burman sotilasjohtoa vastaan tehtyj\u00e4 v\u00e4itteit\u00e4 tutkiva brittil\u00e4inen ihmisoikeuskampanjoija.<\/p>\n
Shanin, Karenin ja Karennin etnisiin v\u00e4hemmist\u00f6ihin kuuluu Burmassa arvioilta kaksi miljoonaa ihmist\u00e4. Useimmat heist\u00e4 on pakkosiirretty maan sis\u00e4ll\u00e4. Maan armeija on ajanut useat heist\u00e4 pakkokeinoin kotiseuduiltaan autonomian tai itsen\u00e4isyyden puolesta taistelevien kapinallisjoukkojen kanssa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n konfliktin aikana.<\/p>\n
Ihmisoikeusj\u00e4rjest\u00f6t raportoivat lukuisista ja j\u00e4rjestelm\u00e4llisist\u00e4 etnisiin v\u00e4hemmist\u00f6ihin kuuluvien naisten raiskauksista, mielivaltaisista murhista, pakkoty\u00f6voimasta sek\u00e4 asutusten ja viljasatojen tuhoamisista.<\/p>\n
Ihmisoikeusaktivistien mukaan ongelmana on kuitenkin todisteiden v\u00e4h\u00e4isyys, lukuun ottamatta uhrien ja silminn\u00e4kij\u00f6iden suullisia lausuntoja. Kukaan ei ole systemaattisesti koonnut todisteita, joilla voisi ep\u00e4ilyksett\u00e4 osoittaa Burman hallituksen kauhistuttavat teot. V\u00e4kivalta kuuluu laajalle levinneeseen ja j\u00e4rjestelm\u00e4lliseen terroriin.<\/p>\n
Jopa Haagin tuomioistuimella odotetaan olevan vaikeuksia n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pit\u00e4v\u00e4sti toteen miten Slobodan Milosevic olisi henkil\u00f6kohtaisesti vastuussa tai yhteydess\u00e4 niihin lukuisiin rikoksiin ihmisyytt\u00e4 vastaan, joita serbijoukot tekiv\u00e4t.<\/p>\n
Todisteiden puute ei ole ainoa tekij\u00e4, joka hankaloittaa syytteiden nostamista Aasian eri hirmuhallituksia ja -johtajia vastaan. Politiikan uskotaan olevan sit\u00e4kin suurempi ongelma. Monet syytetyist\u00e4 ovat edelleen vallassa tai valtaapit\u00e4vien suojeluksessa.<\/p>\n
"Valtion rahoittamat oletettujen kommunistien joukkosurmat vuonna 1965 ja samasta syyst\u00e4 seuranneet satojen tuhansien ihmisten mielivaltaiset pid\u00e4tt\u00e4miset ovat ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 raskaita rikoksia ihmisyytt\u00e4 vastaan," sanoo Jakartassa olevan kansallisen ihmisoikeuskomission neuvonantaja Vanessa Johanson.<\/p>\n
"On hyvin ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 prosessille saadaan juridinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s, sill\u00e4 kommunismi on edelleen lainvastaista Indonesiassa," h\u00e4n lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n
L\u00e4hes miljoonan indonesialaisen arvellaan kuolleen kuukauden kuluessa kenraali Suharton noustua valtaan.<\/p>\n
Esimerkiksi It\u00e4-Timorin tapauksessa mittaviin julmuuksiin sotkeutuneet Indonesian armeijan korkea-arvoiset upseerit ovat varoittaneet "mahdollisesta sotilasvallankaappauksesta", jos heit\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n syytt\u00e4\u00e4 ja rangaista toimistaan.<\/p>\n
Burmassa tilanne on todenn\u00e4k\u00f6isesti sit\u00e4kin monimutkaisempi. Sotilasjuntta on juurruttanut lujasti asemansa ja on viime aikoina vain vahvistanut sit\u00e4.<\/p>\n
Kaikki syyt\u00f6kset sotarikoksista, rikoksista ihmisyytt\u00e4 vastaan tai jopa kansanmurhista eiv\u00e4t kuitenkaan kohdistu alueen omiin johtajiin. Niit\u00e4 kohdistetaan my\u00f6s Yhdysvaltoja vastaan sen osuudesta Vietnamin sotaan 1960- ja 1970-luvuilla.<\/p>\n
Yhdysvaltain j\u00e4rjestelm\u00e4llisen pommituksen arvioidaan tappaneen Kambodzassa l\u00e4hes 600 000 siviili\u00e4 ja pakottaneen satoja tuhansia ihmisi\u00e4 muuttamaan kotiseuduiltaan 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa. Samaan aikaan Vietnamissa on kirjattu monia tapauksia Yhdysvaltain armeijan tekemist\u00e4 vietnamilaisten siviilien kylm\u00e4verisist\u00e4 joukkosurmista.<\/p>\n
\u00c4skett\u00e4in tiedotusv\u00e4lineiss\u00e4 tuli julki kuinka Vietnamin sodan aikaan er\u00e4s yhdysvaltain armeijan joukko tappoi aseettomia naisia, lapsia ja vanhuksia Mekong Delta -nimisess\u00e4 kyl\u00e4ss\u00e4. Joukkoja johti Bob Kerrey, nykyinen senaattori. Mediapaljastukset ovat saaneet ihmisoikeusj\u00e4rjest\u00f6t vaatimaan tutkimuksia Kerreyn osuudesta n\u00e4ihin sotarikoksiin.<\/p>\n
Yhdysvaltalaisen journalistin Christopher Hitchinsin kirjoittamassa, alkuvuodesta julkaistussa kirjassa pen\u00e4t\u00e4\u00e4n Yhdysvaltain entisen ulkoministerin Henry Kissingerin syytt\u00e4mist\u00e4 h\u00e4nen v\u00e4itetyst\u00e4 osuudestaan sotarikoksiin ja oikeuksien loukkaamiseen Vietnamissa, Chiless\u00e4, Kreikassa ja muissa maissa.<\/p>\n
"Milosevicin oikeudenk\u00e4ynti osoittaa, ett\u00e4 kukaan ei ole lain yl\u00e4puolella. On vain ajan kysymys milloin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ulottuu suurempien ja voimakkaampien maiden, kuten Yhdysvaltojen johtajiin," sanoo er\u00e4s ihmisoikeusaktivisti Thaimaassa. H\u00e4n uskoo, ett\u00e4 tulevaisuudessa ihmisi\u00e4 saadaan entist\u00e4 enemm\u00e4n vastuuseen heid\u00e4n teoistaan ihmisyytt\u00e4 vastaan, huolimatta siit\u00e4 mik\u00e4 heid\u00e4n asemansa on. (Inter Press Service) .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Chiang Mai, Thaimaa, 09.07.01 (IPS) – Samaan aikaan kun kansainv\u00e4linen huomio kiinnittyy entisen Jugoslavian presidentin Slobodan Milosevicin luovuttamiseen oikeudenk\u00e4ynti\u00e4 varten, Aasian ihmisoikeusaktivistit odottavat k\u00e4rsiv\u00e4llisesti p\u00e4iv\u00e4\u00e4 j… Continue Reading