Rio de Janeiro, 27.08.01 (IPS) – Ajatus maataloustuotteiden kaupan vapautumisesta Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa on silkkaa haihattelua. Rikkaiden maiden politiikka pysyy kaksinaamaisena: ne saarnaavat muille kaupan vapautta, mutta est\u00e4v\u00e4t maatalousalan tuonnin ja suojaavat omaa tuotantoaan, valittavat brasilialaiset asiantuntijat.<\/p>\n
<\/p>\n
Sao Paulon yliopiston taloustieteilij\u00e4 Jose Eli da Veiga tyrm\u00e4\u00e4 kehitysmaiden haaveet siit\u00e4, ett\u00e4 ne voisivat vapaasti vied\u00e4 maataloustuotteitaan teollisuusmaihin. Tiell\u00e4 on vankkoja esteit\u00e4, joista vauraiden maiden maataloustuki on suurin.<\/p>\n
Pohjois-Amerikan, Euroopan unionin (EU) ja It\u00e4-Aasian maiden maatalouskaupassa harjoittama protektionismi on luonut n\u00e4iss\u00e4 maissa pohjan my\u00f6nteiselle talouskehitykselle. Siten ne ovat voineet turvata asukkailleen ylt\u00e4kyll\u00e4iset elinolot. Muualla maailmassa n\u00e4lk\u00e4 on yh\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen vieras, Da Veiga muistuttaa.<\/p>\n
Vuosikymmenten aikana vakiintunut protektionistinen maatalouspolitiikka on vastaus "paikallisen kehityksen ja yhteiskunnallisen vakauden tarpeisiin", eik\u00e4 siin\u00e4 ole otettu huomioon kansainv\u00e4lisen kilpailun vaatimuksia. Tilannetta ei muuteta helposti, vakuuttaa Da Veiga, jonka erityisalana on Yhdysvaltain maataloushistoria.<\/p>\n
H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n olisi lapsellista uskoa, ett\u00e4 EU:n tai Yhdysvaltain maatalouspolitiikan perusteet muuttuvat l\u00e4himpin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4. Yrityksi\u00e4 toki voidaan tehd\u00e4 maailman kauppaneuvottelujen uudella kierroksella tai alueellisissa keskusteluissa.<\/p>\n
Brasilialaiset asiantuntijat selitt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 teollisuusmaiden vahva talous mahdollistaa tehottoman maataloussektorin yll\u00e4pidon. Vuonna 1999 maailman 30 vauraimman valtion maataloustuet nousivat 360 miljardiin dollariin (2 340 miljardiin markkaan), ilmenee Taloudellisen yhteisty\u00f6n ja kehityksen j\u00e4rjest\u00f6n (OECD) raportista.<\/p>\n
Summasta 90 prosenttia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n EU-maissa, Yhdysvalloissa ja Japanissa.<\/p>\n
Viime vuosikymmenten aikana toteutettu maailman kaupan vapauttaminen sai aikaan sen, ett\u00e4 teollisuustuotteiden tuontitullit laskivat keskim\u00e4\u00e4rin nelj\u00e4\u00e4n prosenttiin. Vapaus ei ulottunut maataloustuotteisiin, joten niiden tuontitullit tai – verot ovat yh\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin 40 prosenttia, kertoo OECD.<\/p>\n
Teollisuustuotteiden kaupan vapauttaminen sai aikaan sen, ett\u00e4 kehitysmaiden osuus siit\u00e4 kaksinkertaistui 20 viime vuoden aikana ja on nyt liki 29 prosenttia. Maataloustuotteiden kaupassa kehitysmaat ovat periaatteessa kilpailukykyisimpi\u00e4, mutta niiden osuus on j\u00e4m\u00e4ht\u00e4nyt 40 prosenttiin.<\/p>\n
Brasilian osuus maailmankaupasta on kutistunut viime vuosikymmenen aikana.<\/p>\n
"Samaan aikaan kun globalisaation prosessi muualla kiihtyy, Brasilia deglobalisoituu", Rio de Janeiron l\u00e4hell\u00e4 toimivan Niteroin yliopiston professori Theotonio dos Santos Junior huomauttaa.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa ongelman ydin on siin\u00e4, ett\u00e4 Brasilian kaltaisilla ulkomaisesta p\u00e4\u00e4omasta riippuvaisilla mailla ei ole riitt\u00e4vi\u00e4 voimavaroja tukea kotimaisen ruoan tuotantoa.<\/p>\n
Niiden t\u00e4ytyy vied\u00e4 tuotteitaan "v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden pakosta, pysty\u00e4kseen lyhent\u00e4m\u00e4\u00e4n ulkomaista velkaansa", Dos Santos Junior jatkaa. H\u00e4n t\u00e4sment\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vienti ei ole osa noiden maiden suunniteltua kehityspolitiikkaa. Siksi se syvent\u00e4\u00e4 talouden sis\u00e4ist\u00e4 ja ulkoista ep\u00e4tasapainoa.<\/p>\n
Kansainv\u00e4lisen oikeuden ja talouden asiantuntija Durval de Noronha Goyos huomauttaa, ett\u00e4 Maailman kauppaj\u00e4rjest\u00f6n WTO:n perustaminen 1995 oli ankara tappio maatalousvaltaisille suurille kehitysmaille, kuten Brasilia, Intia ja Indonesia.<\/p>\n
WTO:n s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen puitteissa tukiaiset ovat "teknisesti laillisia, joskin moraalittomia". Kehitysmaat h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t 80 prosenttia kiistoista, jotka ne tuovat WTO:n v\u00e4lityselimeen, kun rikkaat maat puolestaan voittavat jutut vastaavassa suhteessa, kertoo Noronha Goyos. H\u00e4n itse ty\u00f6skentelee WTO:n riitoja ratkovassa elimess\u00e4.<\/p>\n
Brasilialaiset asiantuntijat uskovat kuitenkin, ett\u00e4 kehitysmailla on mahdollisuus saada aikaan muutoksia, jos WTO aloittaa uuden neuvottelukierroksen. Sen kohtalosta on m\u00e4\u00e4r\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 WTO:n nelj\u00e4nness\u00e4 ministerikokouksessa marraskuussa. Kokouspaikaksi on mielenosoitusten pelossa valittu Persianlahdella sijaitseva Qatar.<\/p>\n
Sao Paulon yliopiston professori Marcos Jank muistuttaa, ett\u00e4 Yhdysvallat ja EU ovat jo sanoneet "ei" keskusteluille maataloustuista Latinalaisen Amerikan maiden kanssa.<\/p>\n
Jankin mukaan Yhdysvallat on kielt\u00e4ytynyt k\u00e4sittelem\u00e4st\u00e4 maataloustukia Amerikan vapaakauppa-alueen (FTAA) luomiseen liittyviss\u00e4 neuvotteluissa. Alueen on m\u00e4\u00e4r\u00e4 ulottua Kanadasta Chileen.<\/p>\n
Vastaavia rajoituksia Yhdysvallat ja EU ovat asettaneet neuvotteluille, joita ne k\u00e4yv\u00e4t Etel\u00e4-Amerikan yhteismarkkina- alueen kanssa. Mercosur-alueeseen kuuluvat Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay.<\/p>\n
Yhdysvallat ja EU ovat sen sijaan tehneet p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, jotka t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t maataloustukien pit\u00e4miseen nykytasolla tai jopa niiden nostamiseen.<\/p>\n
Yhdysvallat suunnittelee k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 maatalouden tukemiseen 73 miljardia dollaria (475 miljardia markkaa) seuraavalla kymmenvuotiskaudella. Jankin mukaan USA:n valtion tuki maataloustuotannolle on nelinkertaistunut vuodesta 1990.<\/p>\n
EU aiheutti Mercosurille pettymyksen viimeksi hein\u00e4kuussa. Se esitti kaupan vapauttamista koskevien neuvottelujen vauhdittamista, mutta ei luvannut muuttaa omaa maatalouspolitiikkaansa. EU rajoittaa etel\u00e4amerikkalaisten tuotteiden tuontia kiinti\u00f6ill\u00e4 ja muilla kaupan esteill\u00e4. (Inter Press Service) .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rio de Janeiro, 27.08.01 (IPS) – Ajatus maataloustuotteiden kaupan vapautumisesta Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa on silkkaa haihattelua. Rikkaiden maiden politiikka pysyy kaksinaamaisena: ne saarnaavat muille kaupan vapautta, mutta est\u00e4v\u00e4t m… Continue Reading