Nakhon Nayok, Thaimaa, 24.09.01 (IPS) – Intian esimerkki osoittaa, ett\u00e4 kehitysmaat voivat ryhty\u00e4 valmistamaan halpoja l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 paikallista tekniikkaa hy\u00f6dynt\u00e4en ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 irti ylikansallisten l\u00e4\u00e4keyhti\u00f6iden kuristusotteesta, havaitsivat Thaimaassa kokoontuneet asiantuntijat.<\/p>\n
<\/p>\n
Muut Aasian valtiot voisivat ottaa oppia Intian kokemuksista ja ravistella suurten l\u00e4\u00e4keyhti\u00f6iden monopoliasemaa, Intian farmasialiiton (IPA) p\u00e4\u00e4sihteeri tohtori Dilip Shah yllytt\u00e4\u00e4. J\u00e4rjest\u00f6 edustaa 11 intialaista l\u00e4\u00e4kealan tutkimus- ja tuotantolaitosta.<\/p>\n
H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4kkeiden valmistustekniikan keskittyminen muutamille ylikansallisille suuryhti\u00f6ille vahingoittaa k\u00f6yhi\u00e4 ja sairaita esimerkiksi Aasiassa, jossa asuu puolet maapallon asukkaista. "Ihmiset eiv\u00e4t saa kuolla l\u00e4\u00e4kkeiden puutteeseen. Mik\u00e4\u00e4n kansalaisyhteiskunta ei voi sallia sit\u00e4."<\/p>\n
"Parasta vastamyrkky\u00e4 on hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kotimaisia ideoita k\u00e4ytt\u00e4en omaa tekniikkaa ja taitoa", Shah korosti Thaimaan Nakhon Nayokissa syyskuun j\u00e4lkipuoliskolla pidetyss\u00e4 seminaarissa. Se kokosi asiantuntijoita ja kansalaisaktivisteja Etel\u00e4- ja Kaakkois- Aasiasta pohtimaan keinoja, joilla ylikansallisten yhti\u00f6iden tekninen yliote voitaisiin murtaa.<\/p>\n
"Terveys on jokaisen oikeus, ei vain niiden, joilla on varaa ostaa kalliita patenttil\u00e4\u00e4kkeit\u00e4", Focus on the Global South – j\u00e4rjest\u00f6n Shalmali Guttal muistutti.<\/p>\n
"Kehitysmailla t\u00e4ytyy olla valta m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 oma terveyspolitiikkansa ja terveydelliset tarpeensa. Luottaminen kotimaiseen tekniikkaan auttaa t\u00e4m\u00e4n vallan varmistamisessa", Guttal jatkoi.<\/p>\n
Intia tarjoaa oivan esimerkin. Ennen vuotta 1970 l\u00e4hes 75 prosenttia maassa k\u00e4ytetyist\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeist\u00e4 oli ylikansallisten yritysten valmistamia. Shahin mukaan jotkut niist\u00e4 maksoivat Intiassa jopa enemm\u00e4n kuin Yhdysvalloissa.<\/p>\n
Kotimaisen l\u00e4\u00e4keteollisuuden painostus sai Intian hallituksen rukkaamaan kehityksen suuntaa. Muutos alkoi vuoden 1970 patenttilaista. Se salli patenttil\u00e4\u00e4kkeiden rinnakkaistuotteiden kotimaisen valmistuksen.<\/p>\n
Vuoteen 2000 menness\u00e4 Intiassa k\u00e4ytetyist\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeist\u00e4 noin 70 prosenttia oli kotimaista tuotantoa, ja niit\u00e4 myytiin huomattavasti halvemmalla kuin vastaavia kansainv\u00e4lisi\u00e4 merkkituotteita. Shahin mukaan myyntiin on t\u00e4n\u00e4 vuonna tullut my\u00f6s edullisia kotimaisia aids-l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4.<\/p>\n
Bombayssa toimiva Cipla-l\u00e4\u00e4ketehdas myy aidsin hoidossa k\u00e4ytetty\u00e4 yhdistelm\u00e4l\u00e4\u00e4kett\u00e4, jolle kertyy hintaa 2 240 markkaa vuodessa. Vastaava ylikansallinen l\u00e4\u00e4keannos maksaa 76 800 markkaa.<\/p>\n
Ylikansalliset l\u00e4\u00e4keyritykset puolustavat korkeita hintojaan kalliilla kehittely- ja tutkimusty\u00f6ll\u00e4. Arvostelijoiden mukaan kustannuksia nostaa kuitenkin ennen muuta markkinointi.<\/p>\n
Hein\u00e4kuussa julkistetun selvityksen mukaan kahdeksan yhdeks\u00e4st\u00e4 tutkitusta suuresta l\u00e4\u00e4kefirmasta ilmoitti markkinointi- ja hallintokulujensa vastaavan tuplasti tutkimus- ja kehityskulujaan.<\/p>\n
Intian l\u00e4\u00e4keteollisuutta uhkaavat kuitenkin Kansainv\u00e4lisen kauppaj\u00e4rjest\u00f6n (WTO) uudet kansainv\u00e4liset kauppas\u00e4\u00e4nn\u00f6t, joiden on m\u00e4\u00e4r\u00e4 tulla voimaan vuonna 2005.<\/p>\n
Kyse on kansainv\u00e4lisi\u00e4 patentteja s\u00e4\u00e4telev\u00e4st\u00e4 Trips- sopimuksesta (Trade Related Intellectual Property Rights), johon WTO:n yli 140 j\u00e4senmaan on m\u00e4\u00e4r\u00e4 sopeuttaa toimintansa. Valtioita vaaditaan s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4n lait, joiden mukaan ne kunnioittavat vuodesta 2005 l\u00e4htien valmistettujen tuotteiden patenttioikeuksia. Se merkitsee, ett\u00e4 Intian olisi lopettava kopiol\u00e4\u00e4kkeiden valmistus ainakin 20 vuodeksi, jonka ajan patentit ovat voimassa.<\/p>\n
Shah kertoo intialaisten l\u00e4\u00e4ketehtaiden vahvistavan nyt omaa tutkimuskapasiteettiaan, jotta ne pystyv\u00e4t tuottamaan uusia l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4. "Me pystymme kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uuden l\u00e4\u00e4kkeen kymmenen kertaa halvemmalla kuin l\u00e4nsimaiset l\u00e4\u00e4ketehtaat. Ne sanovat, ett\u00e4 uuden l\u00e4\u00e4kkeen tuominen markkinoille maksaa 3,2-4,5 miljardia markkaa. Intiassa sama ty\u00f6 voidaan tehd\u00e4 64-320 miljoonalla markalla."<\/p>\n
Intian kokemukset ovat innoittaneet aloittelevaa l\u00e4\u00e4keteollisuutta jopa sen perinteisess\u00e4 vihollismaassa Pakistanissa. Pakistanin l\u00e4\u00e4kevalmistajien liitto k\u00e4vi elokuussa kuuntelemassa IPA:n neuvoja.<\/p>\n
Neuvottelun alla on suunnitelma intialaisen tekniikan viemiseksi Pakistaniin, jotta siell\u00e4kin p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin yleisten l\u00e4\u00e4kkeiden massatuotantoon. Kyse on paitsi tietotaidon, my\u00f6s koneiden ja laitteiden viennist\u00e4.<\/p>\n
Aktivistien mukaan kehitysmaiden tulisi oppia luottamaan omaan kykyyns\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 uusia l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, sill\u00e4 ylikansallisten yhti\u00f6iden kiinnostus ei useinkaan kohdistu kehitysmaissa tyypillisten sairauksien parantamiseen.<\/p>\n
Terveysalan tutkimukseen k\u00e4ytettiin 1998 maailmassa noin 450 miljardia markkaa, josta niukat 640 miljoonaa meni malarian torjuntaan, paljastaa kanadalainen Action Group on Erosion, Technology and Concentration (ETC).<\/p>\n
J\u00e4rjest\u00f6n mukaan markkinoille vuosina 1975-1996 tuoduista 1 223 l\u00e4\u00e4kkeest\u00e4 vain 13 oli tarkoitettu trooppisten sairauksien hoitoon. Niist\u00e4kin vain nelj\u00e4 oli yksityisten yritysten tuotantoa.<\/p>\n
"Meid\u00e4n ei pid\u00e4 hyv\u00e4ksy\u00e4 maailman kaupan s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, jotka hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4t vain yritysten voitontavoittelua", Guttal julisti per\u00e4\u00e4nkuuluttaen terveyspolitiikkaa, joka l\u00e4htee k\u00f6yhien tarpeista.<\/p>\n
Shah huomautti, ett\u00e4 vuoden 2005 kauppas\u00e4\u00e4nn\u00f6t est\u00e4v\u00e4t muita kehitysmaita hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4st\u00e4 Intian esimerkki\u00e4 t\u00e4ysmittaisesti, koska ne eiv\u00e4t voi ryhty\u00e4 valmistamaan patentilla suojattuja l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4. "Mutta ne voivat perustaa omaa teollisuutta ja valmistaa l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, joiden patentti on jo vanhentunut."<\/p>\n
Osavoittona ylikansallisten l\u00e4\u00e4keyhti\u00f6iden ahneudesta pidet\u00e4\u00e4n Etel\u00e4-Afrikassa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4ttynytt\u00e4 aids-l\u00e4\u00e4kejupakkaa. Lopulta 39 l\u00e4\u00e4kefirmaa perui kanteen, jossa Etel\u00e4-Afrikan hallitusta syytettiin kansainv\u00e4listen kauppas\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkomisesta vuonna 1997 s\u00e4\u00e4detyll\u00e4 lailla. Laki salli patenttil\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 halvempien kopioiden valmistuksen tai tuonnin.<\/p>\n
Brasilia aloitti jo aiemmin halpojen aids-l\u00e4\u00e4kkeiden valmistuksen ja jakelun. Kehitysmaiden edustajien mukaan se ei riko nykyisi\u00e4 WTO-s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Ne n\u00e4et sallivat j\u00e4senmaiden ryhty\u00e4 erityistoimenpiteisiin kansalaisten terveyden sit\u00e4 vaatiessa.<\/p>\n
K\u00e4denv\u00e4\u00e4nt\u00f6 Trips-s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 jatkuu WTO:ssa marraskuun 9. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Qatarissa alkavan ministerikokouksen alla. Uudet kauppas\u00e4\u00e4nn\u00f6t on m\u00e4\u00e4r\u00e4 hyv\u00e4ksy\u00e4 siell\u00e4, ja kehitysmaat yritt\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 saada l\u00e4\u00e4kekaupan vapaaksi patenttis\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4. (Inter Press Service) .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Nakhon Nayok, Thaimaa, 24.09.01 (IPS) – Intian esimerkki osoittaa, ett\u00e4 kehitysmaat voivat ryhty\u00e4 valmistamaan halpoja l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 paikallista tekniikkaa hy\u00f6dynt\u00e4en ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 irti ylikansallisten l\u00e4\u00e4keyhti\u00f6iden kuristusotteesta, havaitsivat … Continue Reading