Washington, 01.10.01 (IPS) – Veden niukkuus tai ylikansoitus eiv\u00e4t ole todellisia syit\u00e4 veden vuoksi syttyviin konflikteihin, vaikka niin usein v\u00e4itet\u00e4\u00e4n. Kyse on useimmiten siit\u00e4, ett\u00e4 yksi valtio alkaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 yhteisi\u00e4 vesivaroja neuvottelematta naapureidensa kanssa, asiantuntijat sanovat.<\/p>\n
<\/p>\n
L\u00e4himm\u00e4n vuosikymmenen aikana yli 50 maata saattaa joutua mukaan vesivaroja koskevaan kiistaan. Sen v\u00e4ltt\u00e4miseksi niiden pit\u00e4isi pikaisesti ryhty\u00e4 sopimaan naapureidensa kanssa esimerkiksi usean valtion alueella virtaavien jokien hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4, sanoo Sandra Postel. H\u00e4n kuuluu arvostetun Worldwatch-instituutin tutkijoihin ja johtaa yhdysvaltalaista Global Water Policy Projectia.<\/p>\n
Postel saa tukea Oregonin valtionyliopiston tutkijoilta, jotka ovat juuri laatineet selvityksen kansainv\u00e4lisi\u00e4 jokialueita koskevista vesikiistoista. Maantieteen professori Aaron Wolf vahvistaa, ett\u00e4 aiheesta on tehty paljon v\u00e4\u00e4ri\u00e4 yleistyksi\u00e4.<\/p>\n
Tutkimusryhm\u00e4 kokosi tietokannan veden roolista kansainv\u00e4listen suhteiden historiassa. Sek\u00e4 Jordanvirran, Niilin ett\u00e4 Eufratin ja Tigrisin historia osoittavat, ettei vesipulan pahenemisenkaan tarvitse v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 johtaa sotaan, Wolf sanoo.<\/p>\n
Suurta ep\u00e4vakautta aiheutuu kuitenkin aina, kun jokin valtio pyrkii omimaan tietyn joen vesivarat. "Seurauksena on usein vuosikymmeni\u00e4 jatkuvaa vihanpitoa ennen kuin yhteisty\u00f6st\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n edes keskustelemaan", Wolf kertoo.<\/p>\n
H\u00e4n ottaa esimerkiksi Niilin altaan, jota on jakamassa kymmenen valtiota. Egyptin aikomus rakentaa suurpato Assuaniin johti selkkaukseen Sudanin kanssa 1950-luvun lopulla. Maat onnistuivat p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n sopimukseen 1959, mutta Etiopian kanssa Egyptill\u00e4 ei ole sopimusta viel\u00e4k\u00e4\u00e4n. Noin 85 prosenttia Niilin vesist\u00e4 tulee kuitenkin Etiopiasta.<\/p>\n
"Alueellinen suurvalta Egypti on sittemmin jatkanut omia mittavia vesihankkeitaan Niilill\u00e4", Wolf sanoo. Assuanin suurpato valmistui lopulta 1971, ja sen patoaltaasta muodostui noin 5 000 neli\u00f6kilometrin laajuinen Nasserinj\u00e4rvi.<\/p>\n
Toinen alueellinen mahtivaltio, Intia, on toteuttanut samantyyppisi\u00e4 omap\u00e4isi\u00e4 hankkeita. Se pystytti 1960- ja 1970- luvulla padon Gangesvirtaan l\u00e4helle Bangladeshin rajaa. Pato v\u00e4hensi tuntuvasti Bangladeshin k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevaa kasteluvett\u00e4 kuivana kautena.<\/p>\n
"Seurasi 20 vuotta ep\u00e4vakautta ja ajoittain leimahtelevaa vihamielisyytt\u00e4. Sen lis\u00e4ksi ep\u00e4toivoisten bangladeshilaisten muuttovirta rajan yli Intiaan kiihtyi", Wolf kertoo.<\/p>\n
Tutkijat ovat laatineet listan jokialtaista, joista heid\u00e4n mukaansa uhkaa tulla riitaa l\u00e4himm\u00e4n kymmenen vuoden kuluessa. Riskialue k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 kaikkiaan 51 valtiota viidell\u00e4 mantereella ja likimain kaikissa ilmastovy\u00f6hykkeiss\u00e4. Jokialtaista kahdeksan sijaitsee Afrikassa, p\u00e4\u00e4osin mantereen etel\u00e4osissa, ja kuusi Aasiassa.<\/p>\n
"Harva niist\u00e4 on osunut vesi- ja turvallisuusanalyysien tutkaan", Wolf huomauttaa.<\/p>\n
Riskijokiin kuuluu esimerkiksi Salween, joka l\u00e4htee etel\u00e4isest\u00e4 Kiinasta ja virtaa Burman kautta Thaimaahan.<\/p>\n
Kaikki kolme valtiota suunnittelevat patojen rakentamista ja muita kehityshankkeita Salweenjoelle. Tutkijoiden mukaan hankkeet eiv\u00e4t sovi yhteen.<\/p>\n
Kyseisill\u00e4 valtioilla ei ole keskin\u00e4isi\u00e4 sopimuksia eik\u00e4 edes s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 yhteydenpitoa. Tutkijat varoittavat, ett\u00e4 mailla on niukalti keinoja k\u00e4sitell\u00e4 poliittisia ja muita sokkeja, joita patojen rakentamisesta voi seurata.<\/p>\n
Samalla seudulla vakautta horjuttavat muun muassa kiista Tiibetin asemasta, oopiumin tuotanto ja Bangkokin vinha v\u00e4est\u00f6nkasvu.<\/p>\n
Riskialueisiin kuuluu my\u00f6s Okavangon allas etel\u00e4isess\u00e4 Afrikassa. Sen vesi kiinnostaa niin Angolaa, Botswanaa, Namibiaa kuin Zimbabweakin.<\/p>\n
Namibia her\u00e4tti 1996 henkiin vanhan suunnitelman Okavangon veden ohjaamisesta p\u00e4\u00e4kaupunkiinsa Windhoekiin. Angola ja Botswana vastustavat hanketta, koska joki on elint\u00e4rke\u00e4 niiden asukkaille ja luonnolle.<\/p>\n
"Ratkaisevaa on k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6 hyviss\u00e4 ajoin ennen kuin vakavia vihamielisyyksi\u00e4 puhkeaa, koska ne vaikeuttavat valtioiden asettumista samaan neuvottelup\u00f6yt\u00e4\u00e4n", Postel suosittelee.<\/p>\n
H\u00e4nen mukaansa tehokkaasti valvotut vesisopimukset ovat usein huomattavan kest\u00e4vi\u00e4. Ne saattavat pit\u00e4\u00e4, vaikka asianomaiset maat riitaantuvat muista syist\u00e4.<\/p>\n
Esimerkiksi Intian ja Pakistanin sopimus Indusjoen vesist\u00e4 on selvinnyt kahdesta maiden v\u00e4lisest\u00e4 sodasta. "Sopimus salli kummankin maan kehitt\u00e4\u00e4 talouttaan ja maatalouttaan suututtamatta toisiaan", Postel selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n useimmissa maissa kaivattaisiin nykyist\u00e4 tiukempaa politiikkaa s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n pohjaveden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, hinnoittelemaan kastelu- ja k\u00e4ytt\u00f6vesi niin, ettei se rohkaise tuhlailua, ja suojelemaan jokia ja j\u00e4rvi\u00e4 saasteilta.<\/p>\n
Tulevien vesikiistojen todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 voisi Postelin mukaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 my\u00f6s kansainv\u00e4listen j\u00e4rjest\u00f6jen nykyist\u00e4 suurempi tuki hallituksille uuden politiikan ja hallinnon toteuttamisessa.<\/p>\n
Postel yllytt\u00e4\u00e4 valtioita toteuttamaan Maailman patokomission suositukset. Niiss\u00e4 toivotaan muun muassa avointa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja kaikkien niiden kuulemista, joiden el\u00e4m\u00e4\u00e4n ehdotettu pato jotenkin vaikuttaisi.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi komissio kehottaa aina tutkimaan huolella muutkin vaihtoehdot ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n vasta sitten, onko pato todella paras ratkaisu.<\/p>\n
Postelin mukaan maapallon vesivaroihin kohdistuu jo nyt niin suuria paineita, ett\u00e4 vesipolitiikan uudistamisessa ei saa vitkastella.<\/p>\n
"Se on teht\u00e4v\u00e4 ennen kuin uhkausten, vihollisuuksien, ymp\u00e4rist\u00f6tuhojen ja inhimillisen k\u00e4rsimyksen aikakausi valtaa lis\u00e4\u00e4 alueita maapallolta." (Inter Press Service) .<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Washington, 01.10.01 (IPS) – Veden niukkuus tai ylikansoitus eiv\u00e4t ole todellisia syit\u00e4 veden vuoksi syttyviin konflikteihin, vaikka niin usein v\u00e4itet\u00e4\u00e4n. Kyse on useimmiten siit\u00e4, ett\u00e4 yksi valtio alkaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 yhteisi\u00e4 vesivaroja neuvott… Continue Reading